YLIOPPILASTUTKINTO Lukiolaki (766/2004, 18, 18a ja 18b §) Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) Asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) YLEISTÄ TUTKINNON RAKENNE KOKEIDEN VALITSEMINEN TUTKINNON VALMISTUMINEN
YLIOPPILASTUTKINNON tarkoituksena saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden suorittaminen tuottaa yleisen jatkokoulutuskelpoisuuden
YLIOPPILASTUTKINNON KOKEET toimeenpannaan lukioissa (lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa) lukiokoulutuksen päätteeksi kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti koko maassa suoritetaan yhdellä tutkintokerralla tai hajauttamalla enintään kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle
TUTKINNON SUORITTAMINEN KERTAHEITOLLA tarkoittaa, että kokelas suorittaa neljä pakollista koetta samalla tutkintokerralla. Tutkintotodistukseen tulee kaikki tällä kerralla suoritetut kokeet.
TUTKINNON VOI HAJAUTTAA kolmelle peräkkäiselle kerralle. Tällöin suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen ja päättyy, kun kokelas ilmoittautuu neljänteen pakolliseen kokeeseen. Tutkintotodistukseen merkitään kaikki ne kokeet, jotka on suoritettu tähän mennessä.
YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE JA KOKEIDEN VALITSEMINEN neljä pakollista koetta ylimääräisiä kokeita
PAKOLLISET KOKEET ÄIDINKIELI kaikille pakollinen koe tekstitaidon koe ja esseekoe osallistuttava molempiin kokeisiin samalla tutkintokerralla arvosana kokeiden painotetun yhteispistemäärän mukaan tai suomi toisena kielenä –koe vieraskieliset kokelaat kielikoe
1 + 3 = 4 kolme muuta pakollista valitaan seuraavista kokeista toinen kotimainen kieli yksi vieras kieli matematiikka yksi reaaliaineen koe samana koepäivänä ja/tai samana koepäivänä psykologia uskonto filosofia elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi fysiikka kemia biologia maantiede terveystieto yhtenä koepäivänä vain yksi koe
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ on suoritettava vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa yhdellä tutkintokerralla saa osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen
VAATIVUUDELTAAN KAHDEN TASOISET KOKEET järjestetään - matematiikassa, - toisessa kotimaisessa kielessä ja - vieraissa kielissä lukio-opinnoista huolimatta voi valita, minkä tason kokeeseen osallistuu
YLIMÄÄRÄISIÄ KOKEITA voi valita yhden tai useampia tai ei yhtään toinen kotimainen kieli vieras kieli matematiikka reaaliaine samana koepäivänä ja/tai samana koepäivänä psykologia uskonto filosofia elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi fysiikka kemia biologia maantiede terveystieto yhtenä koepäivänä vain yksi koe
VALINNAT OVAT SITOVIA! Kun valinnat on tehty, yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa tutkinnon kuluessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe.
HUOMIOITAVAA KOKEITA VALITTAESSA tehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella jokaisessa oppiaineessa on oppiainerajat ylittäviä kysymyksiä
TUTKINNON VALMISTUMINEN neljä pakollista koetta suoritettu hyväksytysti kompensaatio: jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin tietyin edellytyksin antaa hänelle ylioppilastutkinto-todistuksen, johon hylätty arvosana merkitään lukion päättötodistus tai ammatillinen tutkinto
MUTTA Koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi, jos kokelas ei saavu koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi tai kokeesta saadut pisteet eivät riitä hyväksyttyyn pisterajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Kokeen tasoa saa vaihtaa, jos tutkintoon jää toinen A-tason koe.
JA Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei saa vaihtaa. Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran ilman aikarajaa.
KUN LUKUHALUJA RIITTÄÄ Tutkintoa voi täydentää, kun se on läpäisty. jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella uusilla oppiaineilla Näistä kokeista saa erillistodistuksen.