MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
14. Erilaisia raamatuntulkintatapoja
Advertisements

Mitä on fundamentalismi? Fundamentalismin ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden rajankäyntiä Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus.
Rahan ja politiikan maailma
Afrikka s.103-.
Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus
UE © Anne Rongas 2006 UE1: Uskonnon luonne ja merkitys Kotkan aikuislukio © Anne Rongas 2008.
1800-LUVUN LOPPU – 1900-LUVUN ALKU
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
Suuret aatteet 1800-luku.
LUTERILAIN EN KIRKKO -Yksi ns. suurista kirkoista -Protestanttinen kirkko -Maailmalaajuisesti n. 65 miljoonaa luterilaista -Ei yhtenäistä johtajaa tai.
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN
Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva
REALISMI 1800-LUVUN LOPPU – LUVUN ALKU. AATTEELLINEN PERUSTA AUGUST COMTE: SOSIOLOGIA; POSITIVISMI yhteiskunnassa vallitsevat luonnonlakien kaltaiset.
EUROOPPALAINEN IHMINEN Keskiaika. KAHTIA JAKAUTUNUT EUROOPPA  Itä-Rooma säilyi Länsi-Rooman tuhouduttua 476  Lännessä kansainvaellusten jälkeen vain.
KIRKOT JA VALTIO Luku 17 – Ydinsisältö. Uskontojen merkitys valtion kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia tuottavat myös sosiaali- ja terveyspalveluja.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
VALISTUS (engl. Enlightenment) 1600-luvun loppu/ 1700-luku (s )
Miten 1800-luvun suuret aatteet vaikuttivat 1900-luvun aatteisiin?
TEOLLISTUMISEN SEURAUKSIA HY1-kurssi © Toni Uusimäki 2010.
Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,
Nousu ja tuho1 NAPOLEON Nousu ja tuho2 Napoleon Bonaparte ( ) Syntyi Korsikalla Menestyi vallankumoussodissa luvulla.
Mitä humanismi on? Mitä humanismi tarkoittaa elämänkatsomustiedossa?
NATIONALISMI MURTAA WIENIN JÄRJESTELMÄN. 1. Wienin kongressi 1814 – 1815 ideana palauttaa maailma vuoteen 1789 turvallisuus-, laillisuus- ja tasapainoperiaate.
1800-LUKU: AATTEIDEN JA TUNTEIDEN VUOSISATA
EUROOPPALAINEN IHMINEN
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
Kirkot, teollistuminen ja sosialismi
Uskonnonvapaudesta nykypäivään
13. Modernisaatio haastaa perinteen
nationalismi liberalismi konservatismi sosialismi
Luku 11 – Nykyajan uskonnollisuuden kirjo
Kristinusko ja tiede Antiikin Kreikka ja Rooma (n.700 eKr. – 500 jKr.) - apologia: kristinuskon puolustus antiikin filosofeja vastaan filosofian keinoin.
TEHTÄVÄ (YHDISTÄ ISMIT JA MÄÄRITTEET)
Pirstoutunut kristikunta ja uusi maailmankuva
Uskonto ja yhteiskunta
Wienin kongressin luoman järjestelmän murtuminen
Kristinusko nykyajalla
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
TUHATVUOTINEN KESKIAIKA
Uskonto ilmiönä - uskonnollisuus ihmiselle tyypillistä (lat. homo religiosus = uskonnollinen ihminen)   yliluonnollinen ulottuvuus (transsendenssi) keskeinen.
Uskonsodista uudelle ajalle
Valistus: USA:n itsenäistyminen 1776 ja Ranskan vallankumous 1789
Tiede ja kristinusko Luku 12 – Ydinsisältö.
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Suomalaisten uskonnollisuus
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Eksistentialismi Martin Heidegger.
VALISTUS "Valoa pimeyteen".
Yksilö vai yhteisö Kirjan sivut
1500-LUVUN USKONPUHDISTUS = REFORMAATIO
KIRJALLISUUTEMME ALKUVAIHEET
Osattavat käsitteet: essealaisuus, saddukeukset, fariseukset, selootit, gnostilaisuus, mysteeriuskonto, apostoli, apostolinen suksessio, hellenismi, keisarikultti,
1700- ja 1800-LUKUJEN SUURET MUUTOKSET
KRISTINUSKO kpl 8.
Reformaation merkitys uskonnon ja tieteen suhteelle.
PIETISMI ….
Vanhoilliset vastaan uudistajat
Eksistentialismi Eero Jussila.
1 Ydinsisällöt.
AATTEET 1900-luvulla Länsimaissa yksilöllä yhä enemmän mahdollisuuksia muodostaa oma itsenäinen käsityksensä maailmasta Yksilön vapaudet ja oikeudet.
TIEDE JA KRISTINUSKO UE2 LAJM.
Anarkismi Helmi & Jasmin.
Kristinusko 1900-luvulla - v.1917 Venäjän vallankumous ja ateistinen Neuvostoliitto vaikeuttivat ortodoksisen kirkon asemaa - vastaava tilanne Kiinassa.
Luku Kirkko menettää otteensa s.106–110
Valistus 1700-luvulla vaikuttanut aate- virtaus, joka korosti…
Valistus ja kristinusko
Pirstoutunut kristikunta ja uusi maailmankuva
Maailmankatsomus.
Esityksen transkriptio:

MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN

1) Valistus  Järjen ja yksilöllisyyden korostaminen  Itsevaltiuden ja säätyjärjestelmän arvostelu  Ihanteina ajatuksenvapaus ja ”mahdollisuuksien tasa- arvo”  Järki ja kokemukset, havainnot tiedon lähteinä  rationalismi ja empirismi  Etiikka: Ihminen luonnostaan hyvä  Ranska  Kirkonvastaisuus vahvimmillaan  Vallankumouksen jälkeen pyrkimys korvata kristinusko ”järjen uskonnolla”

 Napoleon solmi liiton kirkon kanssa  V valtion ja kirkon ero  Englanti  Deismi, luonnollisen uskonnon etsintä  jla luonut maailman, mutta ei sen jälkeen puutu asioiden kulkuun  Saksa  Valistusteologia:  uskonnon tulisi olla sopusoinnussa järjen kanssa  tavoitteena hyöty ja maallinen onni  Vastavoimana pietistiset liikkeet ja romantiikan aate

2) Liberalismi  Korostettiin vapautta talouselämässä ja henkilökohtaisissa valinnoissa  Optimistinen kehitysusko  Vastavoimana konservatismi, joka vastusti maallistumista, ateismia ja demokratiaa  Wienin kongressi ( ): Pyhä allianssi

3) Teollistuminen  Alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla  Kaupungistuminen ja sääty-yhteiskunnan mureneminen  Toi mukanaan sosiaalisia ongelmia  Kirkot vastasivat haasteeseen kehittämällä uusia työmuotoja (sosiaalinen työ, työläispappitoiminta…)  Aluksi protestanttisten vähemmistöjen (metodismi, pelastusarmeija) keskuudessa  Vähitellen myös suuret kirkkokunnat aloittivat sisälähetystyön

 Synnytti myös ideologista liikehdintää  Sosialismi, työväenliike  taustalla Marxin materialistinen (ja ateistinen) yhteiskuntateoria  suhtautuminen kirkkojen piirissä pääosin torjuvaa, mutta syntyi myös kristillinen sosialismi

4) Tieteen kehitys ja maailmankuvan muutos  Esim. Darwinin evoluutioteoria  Ristiriidassa kristinuskon luomisnäkemyksen ja ihmiskuvan (ihminen ”luomakunnan kruunu”) kanssa  Vastareaktiona kreationismi  Tieteen kehitykseen reagoitiin kristinuskon piirissä eri tavoin  Fundamentalistit kielsivät tieteen tulokset ja pitäytyivät Rtun sanassa  Liberaaliteologiassa tieteen tulokset tulkittiin kristinuskoon sopivalla tavalla

- Katolinen kirkko tuomitsi uuden ajan ilmiöt  kantojen lieveneminen alkoi 1800-luvun lopussa, selkeämpi myönteisyys vasta luvulla Vatikaanin II kirkolliskokouksen myötä