Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Radioamatööriperuskurssi
Advertisements

LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.

LPC LPCC PLP MFCC LSP/LSF Δ ΔΔ Matemaattinen kikka Levinson-Durbin
HF Kilpailufoorumi desiBelin hinta
Tiedonsiirronperusteet

Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
ULTRAÄÄNI Joni Vesterback, m85768.
Radio.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka IR -Näppäimistö •Internet –osoitteet •Laitteistokuvat •Testaussuunnitelma ja testitapaukset •Oskilloskooppikuvat.
RADIOKANAVAT.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ VARTEN.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
KANNANVAIHTO?.
K-moduuli Luento 4: RA-taajuusalueet, tekniset rajoitukset lähetteille
FSK-Frequency Shift Keying
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
T moduulikoulutus Someron hamssit 2006 OH1TF, OH2NAK, OH3BHL, OH6LI
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
K-moduuli Luento 5: Desibelikäsite, teknisistä määräyksistä
Lähettimet ja vastaanottimet
Sodankylän geofysiikan observatorio
Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
RUNKOVÄRÄHTELY JA RUNKOÄÄNET
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Ääni!.
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Tuulivoiman saarekekäyttö
Mittalaitteen tarkkuus Kun T-dataloggeri on Matlab-havainnollistusta myöten valmis…: Yleismittarien vertailua
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
@ Leena Lahtinen TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA:  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ.
Säätötekniikan käsitteitä
5. Fourier’n sarjat T
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Siirtolinjat - Sisältö
ÄÄNI.
AALLOT.
(C) Jukka Jauhiainen 2001, 2008 MRI-perusteet, OSA 3: Kuvan koodaus, k-avaruus Jukka Jauhiainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Englanninkieliset.
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Äänen käsittely.
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
Tekoäly tasohyppely- ja ampumapeleissä Teemu Saukonoja.
Kirjanpidon tilit 1/2 Liiketapahtumat kirjataan tileille Tili on kaksipuolinen laskelma, toiselle puolelle kirjataan lisäykset, toiselle vähennykset Tilin.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
PERINNERADIOTAPAHTUMA
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Lähettimet ja vastaanottimet
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Lähettimet ja vastaanottimet
Monimuuttinimuuttuja-analyyseista
Suurjännitetasasähkönjakelu
Äänen ominaisuuksia Kaiku syntyy, kun ääni heijastuu kovasta ja tasaisesta pinnasta. Ominaistaajuus on taajuus, jolla esine värähtelee parhaiten. Resonanssi.
Radioamatööritoiminta
Spektri- ja signaalianalysaattorit
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
Wind Power in Power Systems
Esityksen transkriptio:

Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi

Värähtelijä  Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella  Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

Invertoiva vahvistin värähtelijänä

Kidevärähtelijä Kiteen vastinkytkentä: Kideoskillaattori:

Vastaanottimet  Kidevastaanotin, suora vastaanotin  Q-kertoja  Suora superi  Sekoittaminen välitaajuus, peilitaajuusvälitaajuus, peilitaajuus paikallisoskillaattoripaikallisoskillaattori  Supervastaanotin

Kidevastaanotin Kaikkein yksinkertaisin vastaanotin. Ei tarvitse ulkopuolista virtaa toimiakseen Epäselektiivinen, hankala säädettävä Voidaan vastaanottaa AM-lähetyksiä AntenniSuurtaajuusosa, taajuuden valinta - resonanssipiiri Erottaa informaation kantoaallosta (ST = suurtaajuus)

Kidevastaanotin resonanssipiiri suurtaajuusosa ilmaisin Hyvin yksinkertainen vastaanotin:

Suora vastaanotin Kidekoneesta hieman paranneltu versio, periaate sama Ilmaisu tapahtuu suurtaajuudella! Yksinkertainen Vaikea saada selektiiviseksi Tehon- syöttö ST = suurtaajuus PT = pientaajuus

Q-kertoja  ”Parannetaan” resonanssipiirin Q-arvoa tuomalla piiriin samanvaiheisena suurtaajuusenergiaa  Selektiivisyys paranee  Q-kertoja on viritettävä vahvistinaste, joka kompensoi virityspiirissä tapahtuvia häviöitä  pienemmät häviöt  suurempi Q-arvo  pienemmät häviöt  suurempi Q-arvo  Käytännössä vanhentunutta tekniikkaa

Sekoittaminen Kun kaksi taajuutta sekoitetaan, syntyy tuloksena sekä summa että erotus. f o = f 1 + f 2 ja f o = | f 1 – f 2 |

P f f1f1 f2f2 Sekoituksen kaksi tulosta: f 1 + f 2 f 2 – f 1 Esim: f 1 = 91,6 MHz f 2 = 10,7 MHz f o = 102,3 MHz ja 80,9 MHz

Suorasekoitusvastaanotin Ulkoiset tehonsyötöt jätetty kuvasta pois PO:n värähtely ja antennista tuleva signaali sekoitetaan  Saadaan taajuuksien erotus kuuloalueella Asemien erottelu tehtävä ilmaisimen jälkeen (pt-aste)  Epäselektiivinen Käy myös SSB:n ilmaisemiseen (ST = suurtaajuus, PT = pientaajuus, PO = paikallisoskillaattori)

Supervastaanotin Superheterodynevastaanotin, superi AM:llä ja CW:llä verhokäyräilmaisin, SSB:llä tuloilmaisin Selektiivisyys välitaajuusvahvistimella ”Nykytekniikkaa” BFO = Beat Frequency Oscillator

Superin ongelma, peilitaajuus f 1 = 28 MHz f 2 = 27,550 MHz  f o = 450 kHz Mutta entä jos… f 1 = 27,100 MHz ?  f o = 450 kHz ??!!?? Sekoituksen toinen, ei-haluttu tulos, on ns. peilitaajuus.

f P POHTPT vt Peilitaajuus on välitaajuuden verran paikallisoskillaattorin taajuuden toisella puolella mitä hyötytaajuus

FM-vastaanotin  FM muita amatöörilähetteitä leveämpää  Ilmaisu taajuusdiskriminaattorissa Eri taajuuksia vahvistetaan eri verran: joitakin taajuuksia sorsitaan eli diskriminoidaanEri taajuuksia vahvistetaan eri verran: joitakin taajuuksia sorsitaan eli diskriminoidaan

Kaksoissuperi Kolmoissuperi ….

Lähettimet  Lähetystaajuuden muodostamisen peruselementti on siniaalto-oskillaattori vakaa taajuusvakaa taajuus vakaa amplitudivakaa amplitudi puhdas spektripuhdas spektri  Takaisinkytketty vahvistin

COPA, crystal oscillator – power amplifier Kiinteätaajuuksinen kideoskillaattori

VFO – Bufferi – Kertoja - PA Kertojan avulla päästään useille HF-bandeille, koska bandit ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa

Sekoitusperiaatteella toimiva VFO (variable frequency oscillator) toimii suht. matalalla taajuudella, esim 5,0 … 5,5 MHz Kutakin aluetta varten oskillaattorissa oma kide  Vakaampi ja haluttu taajuus sekoituksen jälkeen Edelleen paljon käytössä, mm. SSB-lähettimissä

Nykyaikaisin menetelmä Toiminnan perustana myös tarkka kideoskillaattori, johon säädettävän oskillaattorin taajuus lukitaan ● Taajuussyntetisaattori kehittää siitä halutun taajuuden ”matematiikan avulla”

Tenttikysymyksiä Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen kuuluu ( ) pääteaste ( ) ilmaisin ( ) välitaajuusvahvistin ( ) kideoskillaattori + – – + Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen välitaajuiseksi tehdään ( ) sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla ( )ilmaisimella ( ) pientaajuusvahvistimella ja apuoskillaattorilla ( ) vasta kuulokkeissa + – – –