LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suurpedot Suomessa ja Etelä-Afrikassa
Advertisements

Eläinten yhteiset ominaisuudet
ORAVA.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
PUOLANGAN RHY Hirvenmetsästys Metsästys 2012 Pyyntiluvat 109 kpl (149 hirveä) Riistakeskuksen suositus, vasaverotus 53 % Aikuisehto, 2 luvansaajalla,
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Hirvi Alces alces On hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.
Tyypillistä kasveille:
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Kissa Kissa on helppohoitoinen kotieläin. Kissaa voi silittää.
ISOPANDA.
JÄÄKARHU Ursus maritimus.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Kissa Kissan hoito Kissoille pitää antaa ruokaa noin 2 päivässä, paitsi erikoistapauksissa. Kissoille pitää antaa ruokaa noin 2 päivässä, paitsi erikoistapauksissa.
Isokoskelo.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Panthera tigris corbetti
Isopanda Ailuropoda melanoleuca.  Läheisin sukulainen on silmälasikarhu.  Tarkasta taksonomisesta luokittelusta väiteltiin vuosikymmeniä, sillä sekä.
Villihevonen. Luokittelu Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset.
Kunta: eläinkunta (Animalia) Pääjakso: selkäjänteiset (Chordata) Luokka: nisäkkäät (Mammalia) Lahko: petoeläimet (Carnivora) Heimo: koiraeläimet (Canidae)
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Luokittelu Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukka Bivalvia Lahko: Unionoida Heimo: Jokihelmisimpukat Margaritiferidae.
Amanda Heiskanen 1A Parola lukio Biologia kurssi
Sika ei ole märehtiä. Sika on laumaeläin. Sika on kaikki ruokainen. Emakko on naaras sika. Karju on urossika. Pahnue muodostuu samalla kertaa syntyneistä.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
IHMISEN EVOLUUTIO Ihmisen evoluutiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä ja eriytymistä omaksi lajikseen ihmisen ja apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä.
Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens.
Kultapanda.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT
Liito-orava pteromys volans
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
VARSIEVÄKALA Coelacanthiformes.
ORANKI (Pongo).
Bonobo pan paniscus.
Keltasirkku.
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
Helmi-kissa Helmi-kissa on Venäjän sinisen ja Norjalaisen metsäkissan risteytys.
Phoca hispida saimensis
Kanahaukka.
Hamsteri.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
Isopanda.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Saukko Saukko on näädän sukulainen,mutta harvinaisempi rantojen asukki
Tavi.
Kirjosieppo.
Kotihiiri
Kuikka.
Västäräkki.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
BI 4 Solu ja perinnöllisyys
12. Luonnonvalinta.
Tilanne 1: Susilauma saalistaa
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Lammas.
Liha- ja lypsyrotuiset
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Multimedia opetusohjelmat
Esityksen transkriptio:

LEIJONA Panthera leo

LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Alaluokka: Theria eli synnyttävät nisäkkäät Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria Lahko: Petoeläimet Carnivora Alalahko: Felifromia eli "kissamaiset" petoeläimet Heimo: Kissaeläimet Felidae Alaheimo: Isot kissat Pantherinae Suku: Panthera Laji: Leo

UHANALAISUUSLUOKKA JA SYYT -Leijonan uhanalaisuusluokka on vaarantunut eli se voi kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana. -Syitä leijonan kannan vähenemiseen ovat: -Ihmisten toiminta -Pienentyneet elinalueet -Ilmastonmuutokset -Salametsästys -Pentukuolleisuus -Leijona oli joskus yksi kaikkien aikojen laajimmalle levinneistä nisäkkäistä, mutta ihmisen toiminta ja metsästys laskivat leijonien kantaa ja supistivat levinneisyysalueita runsaasti.

LEIJONAN TUNTOMERKKEJÄ -Leijonien turkki on vaalean kellanruskea, mutta vatsan ja raajojen sisäpuolella se on valkoinen. -Urosleijonat ovat naaraita kookkaampia. Niiden ruumiin pituus on n cm kun taas naaraan pituus vaihtelee välillä 158–192 cm. -Täysikasvuinen urosleijona painaa 150–280 kg, naaras vain 122–190 kiloa. -Urosleijonan ja naarasleijonan ulkonäön huomattavin poikkeama on uroksen harja, toinen poikkeama on urosleijonan vankka hartianseutu ja jykevä pää jotka tekevät uroksien nopean liikkumisen vaikeaksi ja raskaaksi, minkä johdosta urokset soveltuvat naaraita huonommin saalistamiseen. -Leijonilla on myös suuret ja tehokkaat hampaat, jotka muodostuvat lyhyistä etuhampaista, raateluhampaista sekä kulmahampaista. -Aasianleijonat ovat pienempiä kuin afrikanleijonat. -Villinä leijona elää n vuotiaaksi, mutta eläintarhassa ne saattavat elää jopa 30 vuotta.

RAVINTO JA SAALISTUS -Leijonat ovat lihaa syöviä petoeläimiä eli ne syövät muun muassa antilooppeja, gaselleja ja seeproja. -Urokset syövät päivässä n. 7 kiloa lihaa ja naaraat n. 5 kiloa. -Useimmat saaliit painavat kg, mutta jos tulee kuivakausi niin leijonat syövät jyrsijöitä, jäniksiä ja pikkulintuja. -Leijonien saalistustapa perustuu muista kissaeläimistä poiketen ryhmätyöhön. -Yleensä naaraat hoitavat metsästyksen, koska uroksen ruumiinrakenne on naarasta raskaampi ja soveltuu huonommin saalistamiseen. -Käydessään hyökkäykseen leijona voi saavuttaa jopa 60km/h.

LEIJONAN ESIINTYMISALUEET -Leijonia elää enimmäkseen enää Afrikassa Saharan autiomaan eteläpuolella olevilla savannialueilla, myös Intiassa elää pieni populaatio. -Kaikkein parhaan elinympäristön leijonille tarjoavat savannit. -Afrikanleijonat ovat levinneisyysalueillaan pääosin rauhoitettuja, mutta tästä huolimatta salametsästys on yleistä. -Arviolta leijonien kannan kokonaismäärä on n Periaatteessa leijonat ovat hyvin sopeutuvia, mutta sen suuri koko asettaa joitakin rajoituksia kuten ravintoa ja juomavettä on oltava tarpeaksi.

Leijonien esiintymisalueet nykyään ovat merkitty sinisellä! Leijonien entiset esiintymisalueet ovat merkitty punaisella!

LISÄÄNTYMINEN -Leijonanaaras tulee sukukypsäksi n. 3-4 vuoden ikäisenä. -Kantoaika on n. 4kk eli lyhyt -Naaras voi synnyttää kahdesta kuuteen pentuja, mutta yleensä niitä syntyy 3 tai 4. -Leijonilla on ympärivuotinen lisääntymiskausi. -Pentujen hoitaminen ei jää vain niiden emolle, vaan myös muut naaraat osallistuvat pentujen hoitoon. -Noin 80 % pennuista kuolee ennen aikuisikää, syitä ovat: Aliravitsemus, hyeenojen tai petolintujen hyökkäys, hampaiden puhkeamisesta johtuva kuume tai jos uusi uros ottaa vallan niin se tappaa kaikki edellisen johtajauroksen siittämät pennut.

LEIJONAN EVOLUUTIO -Leijonan lähimmät sukulaislajit ovat tiikeri, jaguaari ja leopardi. -Fossiileiden ansiosta on huomattu, että leijona oli ilmestynyt ensimmäistä kertaa Eurooppaan 700,000 vuotta sitten.

LÄHTEET Tietolähteet Kuvalähteet Lion-Cub.jpghttp://allwallpapersnew.com/wp-content/gallery/lion-cub-images/Roaring- Lion-Cub.jpg