Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen 17.3.2016.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Advertisements

Toimintaympäristö
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
Työuran pituus Ydinindikaattorit
KANSAINVÄLINEN FIBROMYALGIAPÄIVÄ
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
KANSANTERVEYS TERVEYSTIETO 2011.
Pardian jäsentutkimus 2013: Työssäjaksaminen koetuksella jatkuvassa muutoksessa 1.
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset –seminaari, Helsinki
Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu
Huomattavaa kasvua eläkkeissä Mikko Kautto, tutkimusosaston osastopäällikkö Työeläkepäivän tiedotustilaisuus
Työn ja työsuhteiden muutos
Akavan Erityisalat Yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Miten työuria voitaisiin pidentää ?
Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio Vuosina Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti Dos. Annika Forsander Maahanmuuttoasioiden johtaja.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.

Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Työeläkeuudistus 2017 Esimerkkilaskelmia
Sydän- ja verisuonitaudit
Lasten päivähoito 2010 Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Terveys kansanterveysohjelma
Sosiaalinen hyvinvointi. Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Helsingissä % vastaavan ikäisestä väestöstä – Naisten ja miesten.
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi 173 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste 59 % Naisia 72 % Ikä valmistuessa.
Yrittäjien lakisääteinen eläketurva – työurat, työtulot ja rahoitus Eeva Poutiainen, Juha Knuuti ja Janne Salonen.
Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö.
Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä
Keski-Suomen Kansanterveyden edistämiskeskus-hankkeen JUHLASEMINAARI Jyväskylä
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015 Jari Kannisto Kehityspäällikkö
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
Terveyden ja hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa (AVI-alueet, maakunnat, suuret kaupungit) - Esimerkkinä Etelä-Suomen AVI vs. koko Suomi Murto.
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset Tarmo Valkonen Tutkimusneuvonantaja,
Sairaudet ja niiden ehkäisy Yleisesti kansanterveydestä.
1. SUOMALAISET KANSANTAUDIT TERVEYSTIETO 9. MITÄ SAIRAUKSIA MUISTAT? KIRJOITA TAULULLE  Millä eri perusteilla sairauksia voidaan ryhmitellä?  Missä.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 STM /TPH/paht Sukupuolen merkitys tilastoissa ja tiedonkeruissa Sosiaali- ja terveysministeriö Tiina Palotie-Heino.
Kuvalähde: Risto Kaikkonen TEROKA Diabetes: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa.
KUVA-mittaristoehdotus/ Poimintoja Hyvinvoinnin ja terveydentila -mittaristosta
Kohonnut verenpaine: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA
Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä
Suuhygienian koulutusryhmittäiset erot Kainuun maakunnassa: Vähintään kuusi puuttuvaa hammasta Risto Kaikkonen TEROKA Kuvalähde:
Hannele Tanhua & Sirkka Kiuru
Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Perusterveydenhuolto 2014
Julkisuuskuvatutkimus
Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi Sanna Ranto ja Pirjo Mattila.
Selkäkivut: Koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä
Koulutustaso ja osaaminen
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito vuosina 2015–2016
Somaattinen erikoissairaanhoito
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet –
Talousennusteet - mitä yritysjohto voi niistä oppia?
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Väestö ja väestönmuutokset
Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen
Väestön koulutusaste kunnittain 2017
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2017
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2017 (Lähde: Kela/terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2018 (Lähde: Kela/Terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Esityksen transkriptio:

Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen

Taustaa Työurien pidentäminen on välttämätöntä, koska eliniän pidentyessä työikäisen väestön määrä suhteessa eläkeikäiseen väestöön vähenee Työkyvyttömyyseläkkeet ovat yksi keskeinen työuria lyhentävä tekijä – Työeläkevakuutetuista 7 prosenttia siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää – Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään 52 vuoden ikäisenä. Varhaiseläkkeiden karsimisen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeet ainoa varhaiseläkemuoto Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika tärkeä kysymys myös yksilön ja hänen toimeentulonsa kannalta Eläketurvakeskus 2

Mitä aiheesta tiedetään Kannisto ja Risku 2009/2010 – Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden aleneminen parhaan yrityspuolikkaan tasolle nostaisi eläkesiirtymisiän odotetta runsaalla vuodella Myrskylä, Leinonen, Martikainen 2013 – 50 -vuotiaan työkyvyttömyyseläke-ajan odote: miehet 2.3 vuotta, naiset 2.0 vuotta (vuonna 2007) Työuran pituus ansiotyöstä vs. työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneillä (Järnefelt 2014) – 27.2 vs vuotta Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä ja keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä – 2014: , k.a. ikä 52,0 vuotta Eläketurvakeskus 3

4 Varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla 25–62-vuotiailla sairausryhmittäin 1996–2013

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus diagnoosiryhmän ja iän mukaan 2009 Eläketurvakeskus 5 %

Aineisto ja menetelmät Tarkastelujakso vuotiaat Tilastokeskuksen elinajantaulut Työkyvyttömyyseläketiedot ETK:n rekistereistä – Prevalenssi laskettu ikäryhmän puolivälistä – Osatyökyvyttömyyseläkkeet huomioitu puolikkaina Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote Sullivanin menetelmällä – Oletetaan, että ikäryhmittäiset kuolemanvaarat ja työkyvyttömyyseläkkeen prevalenssit pysyvät ennallaan Eläketurvakeskus 6

Sairausryhmät Mielenterveysongelmat Masennus Muut mielenterveysongelmat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Selkäsairaudet Muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet Muut somaattiset sairaudet Hermoston sairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Kasvaimet Vammat ja tapaturmat Muut sairaudet Eläketurvakeskus 7

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan muutos Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on vähentynyt Miehillä työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on pidempi kuin naisilla Väheneminen ollut suurempaa miehillä kuin naisilla – Sukupuolten välinen ero on kaventunut Eläketurvakeskus 8

25-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote vuosina Eläketurvakeskus 9 Vuotta

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika ikäryhmittäin Työkyvyttömyyseläkeaikaa kertyy etupäässä vanhemmista ikäryhmistä Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan väheneminen johtuu etupäässä vanhimmissa ikäryhmissä tapahtuneen työkyvyttömyys- eläkeajan vähenemisestä 25-vuotias viettää työkyvyttömyyseläkkeellä 5% ja 60-vuotias viidenneksen jäljellä olevasta työurastaan (2014) Eläketurvakeskus 10

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote iän mukaan Eläketurvakeskus 11 Vuotta

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote suhteessa potentiaaliseen jäljellä olevaan työuraan Eläketurvakeskus 12 %

Ikäryhmien kontribuutiot työkyvyttömyys- eläkkeellä vietettyyn aikaan Eläketurvakeskus 13 Vuotta Ikäväli

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika diagnoosiryhmittäin Somaattiset sairaudet aiheuttavat enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa miehillä kuin naisilla Naisilla työkyvyttömyyseläkeaikaa kertyy enemmän mielenterveysongelmien perusteella myönnetyistä eläkkeistä Vuosien 2005 ja 2014 välillä työkyvyttömyys-eläkkeellä vietetyn ajan odote pieneni kaikissa diagnoosiryhmissä Mielenterveysongelmien perusteella työkyvyttömyys- eläkkeellä vietetty aika on vähentynyt vain vähän. Erityisesti masennuksessa ei ole ollut muutosta juuri lainkaan Eläketurvakeskus 14

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote diagnoosiryhmittäin vuosina 2005 ja 2014 Eläketurvakeskus 15 Miehet Naiset Muutos Muutos Mielenterveyden ongelmat0,870,77-0,10 0,900,84-0,06 Masennus0,290,27-0,02 0,41 0,00 Muu mielenterveys0,580,50-0,08 0,490,44-0,05 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet0,580,46-0,12 0,620,48-0,13 Selkäsairaudet0,310,25-0,06 0,250,21-0,04 Muu tules0,270,22-0,05 0,370,28-0,09 Muut somaattiset sairaudet0,940,71-0,24 0,590,48-0,11 Hermoston sairaudet0,190,18-0,01 0,150,16+0,01 Sydän- ja verisuonitaudit0,280,17-0,11 0,110,08-0,03 Kasvaimet0,050,04-0,01 0,070,06-0,01 Vammat ja tapaturmat0,190,16-0,03 0,070,06-0,01 Muut sairaudet0,240,16-0,08 0,190,13-0,06 Yhteensä2,401,95-0,45 2,111,81-0,29

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietytyn ajan odote iän mukaan diagnoosiryhmittäin 2014 Eläketurvakeskus 16 MiehetNaiset MielenterveysTulesMuut somaattiset Vuotta

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden merkitys Osatyökyvyttömyyseläkkeiden huomioimien täydellä painolla kasvattaisi työkyvyttömyyseläkeaikaa Miehet 2014: 2.04 vuotta (1.95 vuotta) Naiset 2014: 2.01 vuotta (1.81 vuotta) Osatyökyvyttömyyseläkkeillä on suuri paino erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa Osatyökyvyttömyyseläkkeiden merkitys työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa on kasvanut. Eläketurvakeskus 17

Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja osa- työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus Eläketurvakeskus 18 %

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus diagnoosiryhmän mukaan Eläketurvakeskus 19 %

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote kun osa-tk mukana täydellä painolla Eläketurvakeskus 20

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden huomioiminen täydellä painolla: merkitys tk-aikaan diagnoosiryhmän mukaan (%) Eläketurvakeskus 21 MiehetNaiset

Kuntoutustukien merkitys Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeellä vietetystä ajasta kertyy toistaiseksi myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä Kuntoutustuella vietetyn ajan osuus on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana Kuntoutustuella vietetty aika pidempi naisilla ja mielenterveysongelmien perusteella myönnetyissä eläkkeissä Eläketurvakeskus 22

Toistaiseksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien alkavuus Eläketurvakeskus 23 %

Kuntoutustukien ja toistaiseksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden osuus iän mukaan (alkavuus, %) Eläketurvakeskus 24 KuntoutustukiKuntoutustukena alkavaToistaiseksi myönnetty * 2010 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, seurattu 2014 loppuun

Yli vuoden kestäneiden kuntoutustukien osuus diagnoosiryhmän mukaan (%) ja 2013 alkaneet kuntoutustuet Eläketurvakeskus 25 MiehetNaiset Mielenterveyden ongelmat Masennus Muu mielenterveys Tuki- ja liikuntaelinsairaudet49 53 Selkäsairaudet Muu tules Muut somaattiset sairaudet Hermoston sairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Kasvaimet Vammat ja tapaturmat Muut sairaudet Yhteensä

Kuntoutustukien ja toistaiseksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika Eläketurvakeskus 26 Toistaiseksi myönnetty Kuntoutustuki Miehet 2005Miehet 2014Naiset 2005Naiset 2014 Vuotta

Kuntoutustukien osuus työkyvyttömyyseläkkeellä vietetystä ajasta diagnoosiryhmittäin (%) Eläketurvakeskus 27 MiehetNaiset

Koulutusryhmien väliset erot Matalammin koulutetuilla enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa kaikissa sairausryhmissä – Erityisen suuret erot tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika lyheni kaikissa koulutusryhmissä – Koulutusryhmien väliset erot mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa kasvoivat. Väestön koulutustason nousu voi osaltaan selittää koko työikäisen väestön työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan lyhenemistä Eläketurvakeskus 28

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika koulutustason mukaan 2005 ja 2014 (odote, vuotta) Muutos Miehet Perusaste Keski-aste Korkea-aste Naiset Perusaste Keski-aste Korkea-aste Eläketurvakeskus 29

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika koulutustason mukaan 2005 ja 2014 Eläketurvakeskus 30 Perus- aste Keski- aste Korkea- aste Perus- aste Keski- aste Korkea- aste Perus- aste Keski- aste Korkea- aste Perus- aste Keski- aste Korkea- aste MiehetNaiset MielenterveysTulesMuut somaattiset Vuotta

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan muutos koulutustason mukaan Eläketurvakeskus 31 MiehetNaiset PerusasteKeskiasteKorkea aste Vuotta

Koulutusrakenteen muutoksen vaikutus (naiset) Eläketurvakeskus 32 Perus-asteKeski-asteKorkea-aste Kaikki Koulutusjakauma Työkyvyttömyyseläkeajan odote

Pohdinnan aiheita Työkyvyttömyyseläkkeiden merkitys suhteessa muihin työmarkkinatiloihin Miten paljon heijastaa vain alkavuutta Kuolleisuuden vaikutus Sairauspäivärahan merkitys Eläketurvakeskus 33

vuotiaiden elinajanodotteen jakautuminen eri työmarkkinatiloihin Eläketurvakeskus 34 Tk-eläkeTyöllinenTyötönMuuYhteensä Miehet 20052,425,83,64,336, ,025,64,54,636,7 Muutos ,5-0,20,90,30,5 Naiset 20052,125,53,95,737, ,826,73,85,037,4 Muutos ,31,2-0,1-0,70,2

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan ja työkyvyttömyys- eläkkeiden alkavuuden jakautuminen diagnoosiryhmiin Eläketurvakeskus 35 Naiset 2014

Kuolleisuuden vaikutus (2014) Eläketurvakeskus 36 0,15 v 0,06 v

Sairauspäivärahakauden vaikutus (2014) Eläketurvakeskus 37 0,16 v 0,17 v

Päähavaintoja Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika lyhentyi vuosien 2005 ja 2014 välillä 2.25 vuodesta 1.88 vuoteen – Miehillä työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika oli pidempi kuin naisilla. Miesten ja naisten ero kaventunut. Selviä sukupuolieroja – Naisilla mielenterveyden ongelmat, miehillä muut somaattiset sairaudet kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet tärkeitä Työkyvyttömyyseläkeaika lyhentyi kaikissa diagnoosiryhmissä – Mielenterveysongelmien perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika kuitenkin lyhentyi vain vähän Koulutusryhmien väliset erot ovat selvät Eläketurvakeskus 38