Päästöjen kehitys 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Sisällys 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

1Kasvihuonekaasu- päästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

1.1Maailman hiilidioksidipäästöt Kuva 1. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja sementin valmistuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina 1850–2012 (CDIAC 2013; laskettu tonneina hiiltä) sekä IPCC:n uudet skenaariot (IPCC 2013).

1.2Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt Kuva 2. Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt 1990–2011 ja ennakkotieto vuoden 2012 päästöistä (EEA 2013a; 2013b). Tavoite 2020 on 20 % päästövähennys vuoteen 1990 verrattuna.

1.3Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kuva 3. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2012 (Tilastokeskus 2013a). EU:n tavoite 2020 on tässä -20 % ja Tulevaisuusselonteko % Suomen vuoden 1990 kokonaispäästöistä. Kioton sopimuksen Suomen velvoitteena on saavuttaa vuoden 1990 päästötaso jaksolla 2008–2012. Energiasektorin päästöistä lähes 60 % ja teollisuuden prosessipäästöistä noin 70 % syntyy päästökauppasektorilla.

2Pääkaupunkiseutu 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

2.1Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Kuva 4. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Kuva 5. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012.

2.2Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 6. Pääkaupunkiseudun rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2013b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2012.

2.2.2 Kaukolämpö Kuva 7. Pääkaupunkiseudun kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 1990 ja 2000–2012. Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

Kuva 8. Kaukolämmön kulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 9. Kaukolämmön tuotannossa pääkaupunkiseudulla käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2012. Lämpöpumput tarkoittavat tässä lämpöpumpuilla tuotettua energiamäärää, ei niiden kuluttamaa sähköä.

2.2.3 Sähkö Kuva 10. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 11. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

2.2.4 Liikenne Kuva 12. Liikenteen päästöt pääkaupunkiseudulla (autoliikenne kaupunkien rajojen sisäpuolella, lähijunat, raitiovaunut ja metrot sekä laivat ja veneet satamissa ja lähialueilla) sektoreittain ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 13. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012 (Mäkelä 2013a).

2.3Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Kuva 14. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin johtava kehitysura.

2.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 15. Pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin johtava kehitysura. Vuoden 2020 tavoite on laskettu 20 % kokonaispäästövähennykseen ja kaupunkien väestönkasvuennusteisiin perustuen.

2.3.3 Päästökauppasektori Kuva 16. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 2020 on - 21 % vuoteen 2005 verrattuna.

2.3.4 Ei-päästökauppasektori Kuva 17. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä.

2.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Kuva 18. Pääkaupunkiseudun lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 2000– 2012 asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2020 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 2012).

3Helsinki 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

3.1Helsingin kasvihuonekaasupäästöt Kuva 19. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2012. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Kuva 20. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2012.

3.2Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 21. Helsingin rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2013b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2012.

3.2.2 Kaukolämpö Kuva 22. Helsingin kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 1990 ja 2000–2012. Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

Kuva 23. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Helsingissä vuosina 1990 ja 2000– 2012.

Kuva 24. Kaukolämmön tuotannossa Helsingissä käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2012. Lämpöpumput tarkoittavat tässä lämpöpumpuilla tuotettua energiamäärää, ei niiden kuluttamaa sähköä.

3.2.3 Sähkö Kuva 25. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 26. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Helsingissä ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

3.2.4 Liikenne Kuva 27. Liikenteen päästöt Helsingissä (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, raitiovaunut ja metrot sekä laivat ja veneet satamissa ja lähialueilla) sektoreittain ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 28. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Helsingissä vuosina 1990 ja 2000– 2012 (Mäkelä 2013a).

3.3Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Kuva 29. Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 (-30 % vuoteen 2020 mennessä), kaupungin ympäristöpolitiikan (hiilineutraalius 2050) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

3.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 30. Helsingin asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016, kaupungin ympäristöpolitiikan ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

3.3.3 Päästökauppasektori Kuva 31. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 2020 on -21 % vuoteen 2005 verrattuna.

3.3.4 Ei-päästökauppasektori Kuva 32. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä.

3.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Kuva 33. Helsingin lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 2000–2012 asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2020 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 2012).

4Espoo 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

4.1Espoon kasvihuonekaasupäästöt Kuva 34. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Kuva 35. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012.

4.2Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 36. Espoon rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2013b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2012.

4.2.2 Kaukolämpö Kuva 37. Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012. Laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

Kuva 38. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 39. Kaukolämmön tuotannossa Espoossa käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2012.Espoon alueella tuotettua kaukolämpöä käytetään myös Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Lämpöpumput tarkoittavat tässä lämpöpumpuilla tuotettua energiamäärää, ei niiden kuluttamaa sähköä.

4.2.3 Sähkö Kuva 40. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Espoossa vuosina 1990 ja 2000– 2012.

Kuva 41. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Espoossa ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

4.2.4 Liikenne Kuva 42. Liikenteen päästöt Espoossa sektoreittain (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, veneet) ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 43. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Espoossa vuosina 1990 ja 2000– 2012 (Mäkelä 2013a).

4.3Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Kuva 44. Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n alkuperäiseen tavoitteiseen ja kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) Espoon tavoitteeseen johtavat kehitysurat.

4.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 45. Espoon asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n alkuperäiseen tavoitteiseen ja kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) Espoon tavoitteeseen johtavat kehitysurat.

4.3.3 Päästökauppasektori Kuva 46. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 2020 on -21 % vuoteen 2005 verrattuna.

4.3.4 Ei-päästökauppasektori Kuva 47. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä.

4.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Kuva 48. Espoon lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 2000–2012 asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2020 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 2012).

5Vantaa 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

5.1Vantaan kasvihuonekaasupäästöt Kuva 49. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Vantaalla vuosina 1990 ja 2000– Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Kuva 50. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012.

5.2Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 51. Vantaan rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2013b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2012.

5.2.2 Kaukolämpö Kuva 52. Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012. Laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

Kuva 53. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 54. Kaukolämmön tuotannossa Vantaalla käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2012.

5.2.3 Sähkö Kuva 55. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Vantaalla vuosina 1990 ja 2000– 2012.

Kuva 56. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Vantaalla ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

5.2.4 Liikenne Kuva 57. Liikenteen päästöt Vantaalla sektoreittain (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, veneet) ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 59. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012 (Mäkelä 2013a).

5.3Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Kuva 59. Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors), kaupungin ympäristöpolitiikan (hiilineutraalius 2050) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

5.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 60. Vantaan asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors), kaupungin ympäristöpolitiikan (hiilineutraalius 2050) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

5.3.3 Päästökauppasektori Kuva 61. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 2020 on -21 % vuoteen 2005 verrattuna.

5.3.4 Ei-päästökauppasektori Kuva 62. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä.

5.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Kuva 63. Vantaan lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 2000–2012 asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2020 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 2012).

6Kauniainen 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

6.1Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöt Kuva 64. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Kuva 65. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012.

6.2Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 66. Kauniaisten rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2013b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2012.

6.2.2 Kaukolämpö Kuva 67. Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012. Päästöt on laskettu Espoon kaukolämmöntuotannon päästöjen ja Kauniaisten kulutuksen perusteella.

Kuva 68. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000– 2012.

6.2.3 Sähkö Kuva 69. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 70. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Kauniaisissa ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

6.2.4 Liikenne Kuva 71. Liikenteen päästöt Kauniaisissa sektoreittain (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, veneet) ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2012.

Kuva 72. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000– 2012 (Mäkelä 2013a).

6.3Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Kuva 73. Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtava kehitysura.

6.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 74. Kauniaisten asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuihin tavoitteisiin johtava kehitysura.

6.3.3 Päästökauppasektori Kuva 75. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 2020 on -21 % vuoteen 2005 verrattuna.

6.3.4 Ei-päästökauppasektori Kuva 76. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt Kauniaisissa vuosina 1990 ja 2000–2012. EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä.

6.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Kuva 77. Kauniaisten lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 2000–2012 asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2020 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 2012).

7Yhteenveto 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

Kuva 78. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen, väestön ja bruttokansantuotteen suhteellinen kehitys vuosina 2000–2012 (BKT; Kaupunkitutkimus 2013).

8Lähdeluettelo 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

9Liitteet 1.Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja SuomessaKasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa 2.PääkaupunkiseutuPääkaupunkiseutu 3.HelsinkiHelsinki 4.EspooEspoo 5.VantaaVantaa 6.KauniainenKauniainen 7.YhteenvetoYhteenveto 8.LähdeluetteloLähdeluettelo 9.LiitteetLiitteet

KaukolämpöLähde Tuotanto- ja polttoainetiedot Energialaitosten ympäristönsuojeluraportit Kulutus sektoreittainEnergiayhtiöiden kaukolämpötilastot ErillislämmitysLähde Rakennusten kerrosneliöt käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan Tilastokeskus SähkölämmitysLähde Rakennusten kerrosneliöt käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan Tilastokeskus KulutussähköLähde Suomen sähkönkulutus ja tuotannon päästöt Tilastokeskus, energiatilasto. Tuoreimmat tiedot Energiateollisuus ry:ltä. Kaupunkien sähkönkulutusEnergiayhtiöt/sähköverkkoyhtiöt TieliikenneLähde Päästöt, energiankulutus ja liikennesuoritteetVTT/Lipasto RaideliikenneLähde Lähijunien sähkönkulutus ja ratapihojen päästötVTT/Lipasto Metrojen ja raitiovaunujen sähkönkulutusHKL LaivaliikenneLähde Satamien päästöt ja energiankulutusVTT/Lipasto Huviveneiden lukumäärä, käyttökunta ja polttoaineHyvinkään Maistraatti Kalastusalusten lukumäärä, käyttökunta ja moottorin teho Maa- ja metsätalousministeriö LentoliikenneLähde Lentokoneiden nousut, laskut ja polttoaineen kulutusFinavia Teollisuus ja työkoneetLähde Teollisuuden käyttämät polttoaineetValvonta ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI Prosessihöyryn tuotantoEnergialaitosten ympäristönsuojeluraportit Kevyen polttoöljyn myynti kunnittainÖljyalan palvelukeskus Työkoneiden päästötVTT/Lipasto Jätteiden käsittelyLähde Kaatopaikoilla vastaanotettu jäte jätejakeittainValvonta ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI Metaanin talteenottoprosenttiHSY Jätevesien kuormitukset ja puhdistamolieteHSY MaatalousLähde Kotieläimet ja maatalousmaa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike/ Matilda maataloustilastot