Sydän ja verenkierto

SYDÄN sydänpussi sydän lihas, kaksi puoliskoa, molemmissa eteinen ja kammio Sydänläpät oikeanpuoleinen eteiskammioläppä hiippaläppä = vasemmanpuoleinen eteiskammioläppä keuhkovaltimon läppä Sepelvaltimot = sydämen omia verisuonia sydämen pinnalla, jotka tuovat hapettunutta verta sydänlihaksen käyttöön

Keuhkoverenkierto l, pieni verenkierto = sydämen ja keuhkojen välinen verenkierto Systeeminen verenkierto l, iso verenkierto = sydämen ja muun elimistön välinen Systole = sydämen supistumisvaihe Diastole = sydämen lepovaihe

Sydämen supistuminen - Veri kulkee reittiä: Iso verenkierto  oikea eteinen  oikea kammio  keuhkoverenkierto  vasen eteinen  vasen kammio  iso verenkierto Sydänläpät estävät verta virtaamasta väärään suuntaan!!!

Sydän äänet Koiralla ja kissalla kaksi sydänääntä: 1, sydänääni: pehmeämpi, vaimeampi, matalampi - eteiskammioläppien sulkeutuminen 2, sydänääni: voimakkaampi, terävämpi, lyhyempi, korkeampi - kammioiden ja valtimoiden välisten läppien sulkeutuminen Epänormaalit sydänäänet johtuvat yleensä kovettuneista tai vuotavista sydänläpistä EKG:lla saadaan esille esim. sydämen laajentumat, rytmihäiriöt.

Sydämen syketiheys TAKYKARDIA = tiheälyöntisyys SFR (lyöntejä/min) Koira 70-120 - pentu 140-200 Kissa 120-140 - pentu 170 - 300 Hiiri 600-900 Hevonen 32-44 TAKYKARDIA = tiheälyöntisyys BRADYKARDIA = hidaslyöntisyys RESPIRATORINEN SINUSARYTMIA koirilla normaalia = sisäänhengityksessä rytmi nopeutuu, uloshengityksessä hidastuu

VERISUONISTO Verenkiertojärjestelmä on suljettu systeemi! SYDÄN VALTIMOT HIUSSUONET LASKIMOT

VALTIMOT Paksuseinäisiä ja kimmoisia suonia, sijaitsevat ”syvällä” HIUSSUONET Yhden punasolun kokoisia suonia, ohutseinäisiä

HIUSSUONET Näissä tapahtuu kaasujen (happi/hiilidioksidi), ravinteiden ja kuona-aineiden vaihto veren ja kudosten välillä Aineet vaihtuvat: DIFFUUSIOLLA - suuremmasta pitoisuudesta pienempään: hiussuonen seinämän välisten aukkojen kautta (vesiliukoiset aineet), solujen läpi (rasvaliukoiset aineet) tai solurakenteiden kuljettamina (esim. jotkut hormonit) SUODATTUMALLA - neste puristuu paineen vuoksi seinämän läpi

LASKIMOT - Ohutseinäisiä - Läpällisiä esim. raajoissa, jotta veri ei valu väärään suuntaan - Hiussuonista veri menee pikkulaskimoihin, niistä pienten laskimoiden kautta isoihin laskimoihin ja niistä onttolaskimoihin

Imusuonisto Kerää hiussuonista tihkuneen ylimääräisen nesteen ja kuljettaa sen imusolmukkeisiin  Imusolmukkeissa imuneste puhdistetaan (valkosolut) Imusolmukkeista imuneste siirtyy suurempia imuteitä pitkin lähelle sydäntä, jossa yhdistyvät onttolaskimoihin Imuneste eli lymfaneste Koiralla noin 2 ml/kg/tunti

vERENPAINE Verenpainetta säätelevät keskushermosto, ääreishermosto ja verisuonten seinämät VEREN PAINEEN MITTAUS ON VALTIMOVEREN PAINEEN MITTTAMISTA!!! Systolinen paine = valtimoiden korkein paine (sydämen systolessa) Diastolinen paine = valtimoiden matalin paine (sydämen diastolessa) KO 120/70 KI 140/90

Verenkierron tehtävät Kuljettaa happea, hiilidioksidia, ravinteita, jäteaineita, vasta- aineita, valkosoluja, hormoneja ja lämpöä Ylläpitää homeostaasia, nestetasapaino, happo/emästasapaino Siirtää voimaa kudosten suodatusta varten

Veren koostumus VERISOLUT Punasolut l. erytrosyytit Valkosolut l. leukosyytit Verihiutaleet l, trombosyytit - PLASMANESTE

hEMATOKRIITTI Kertoo punasolujen määrän

punasolut ei jakaudu/uusiudu/korjaudu Syntyvät punaisessa luuytimessä, muodostumista säätelee erytropoietiinihormoni Punasolujen ikä: koira: 100-130 vrk kissa: 70-80 vrk Tuohoutuvat maksassa ja pernassa: vapautuu bilirubiinia - Pääasiallinen tehtävä hapen ja hiilidioksidin kuljetus verenkierrossa

Hemoglobiini = punasolun sisältämä proteiinikompleksi, joka kuljettaa happea veressä (Hb) Sisältää rautaa, mistä syystä antaa verelle sen punaisen värin Raudan puutteessa hemoglobiini laskee = raudanpuuteanemia

VALKOSOLUT Tumallisia soluja, joilla normaalit soluorganellit Tärkeä tehtävä elimistön puolustamisessa Granulosyytit ja monosyytit syntyvät luuytimessä, lymfosyytit imukudoksessa (perna, imusolmukkeet)

Neutrofiilit Noin 70% valkosoluista Määrä lisääntyy erityisesti bakteeri- infektioissa: Menevät nopeasti tulehduspaikalle ja fagosytoivat eli ”syövät” vierasta materiaalia/bakteereja tehokkaasti. Neutrofiilit kuolevat itse tässä tehtävässä  märkäerite = kuolleita neutrofiileja, kuolleita bakteereja ja kuollutta kudosta

lymfosyytit Suurin osa lymfosyyteistä lymyilee imukudoksessa - siirtyvät imunesteen kautta ajoittain verenkiertoon ja kudosten ja imunesteen kautta takaisin imukudokseen Imukudosta: imusolmukkeet, perna, kateenkorva.

Syntyvät luuytimessä Osallistuvat verihyytymän valmistukseen Trombosyytit Syntyvät luuytimessä Osallistuvat verihyytymän valmistukseen

Hyytymishäiriöt K-vitamiinipuutos: - K-vitamiini aktivoi hyytymistekijöitä - puutos esim. maksavioissa ja ROTANMYRKKYMYRKYTYKSISSÄ

Plasman tehtävät KULJETUS: Kuljettaa ravinteita, suoloja, aineenvaihduntatuotteita, rasvahappoja, vitamiineja ym. Jos veren proteiinipitoisuus laskenut (esim. maksavika, munuaisvika, suolistosairaus)  neste karkaa suonista  kudosnesteen määrä lisääntyy  turvotus