Sotavuodet ja 1950-luvun modernismin murros

Sotavuodet ja sotakirjallisuus -Sotavuosina ei juuri ilmesty kirjallisuutta: miehet ja naiset valjastettu Suomen valtion palvelukseen -Pamfletteja, mainoksia, propagandaa, lehtikirjoituksia… -Talvisodan päätyttyä alkaa ilmestyä sodan traumoja purkavaa kirjallisuutta -Kirjallisuus oli - ja on yhä – terapeuttista -Syntyy sotaeeposten runsaudenpula!

 Sotakirjailijoita (prosaisteja): Pentti Haanpää, Olavi Paavolainen, Mika Waltari…  Runoilijoita: Aila Meriluoto, P. Mustapää, Aaro Hellaakoski, Helvi Juvonen, Lauri Viita…  Kansallishistorioitsija- ja kuvaaja Väinö Linna: Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla Sotavuodet ja sotakirjallisuus

Jälkeenpäin Olen polkuni päässä, tuhansistani erään - ja niitä on täynnä maa. On viileä ilta, eräs päivä on mennyt, on painunut metsien taa. - Ei mikään voi kuolla, ei kukat ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Ja rakkaus, hetki, vain silmissä siirtyy ja mennyt taival sen vie. Ja puristus kätten, tosi eilen, tänään unen lailla rauennut lie. -Ei mikään kuollut, et sinä en minä, ei tuokio rakkauden. Erään polun vain kuljin, minä kuljin ja sinä... Jäi hymyily surullinen. ~ Aila Meriluoto ~

1950-luvun modernismi  1950-luvun modernismi erityisesti lyriikassa ja novelleissa (Haavikko, Manner, Meri, Hyry, Viita, Juvonen, Meriluoto)  Uusia teemoja kirjallisuuteen: identiteetin etsiminen, vierauden kokemus, minuuden tutkiminen, kansan yhtenäisyyden kyseenalaistaminen, ihmiselämän arvaamattomuus, sodan vaikutus html#media=34066 Alfhild-runo (Veikko Sinisalo)

1950-luvun modernismi  Lyriikassa uusia ilmaisukeinoja: mitattomuus, riimittömyys, kuvakieli, symbolit, juuret suomenruotsalaisessa modernismissa  Alkaa ilmestyä myös erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta: Muumit, Hanhiemon kultainen lipas, tyttö- ja poikakirjallisuuden sarjat Tove Jansson ssonista_22080.html#media=22081 Tove Janssonin haastattelu

Väinö Linna – sodan tulkki -Väinö Valtteri Linna syntyi Urjalassa 1920 ja kuoli 1992 Tampereella -Oli perheen kolmas Väinö-niminen poika, yhdeksän sisarusta -Pärjäsi alakoulussa kohtalaisesti, kansakoulun todistuksen ka 8,67 -Viihtyi koulun kirjastossa, opettajan piti hätistellä kotiin -Töihin Finlaysonin kehräämöön 18- vuotiaana -Armeijaan 1940, sotaan Syvärille

Väinö Linna – sodan tulkki -Tekee sodassa paljon merkintöjä ja alkaa kirjoittaa: päättä ryhtyä kirjailijaksi -Palaa takaisin sodan jälkeen Finlaysonille muuttuneena miehenä -Kirjallisuusharrastus ja kirjoittaminen alkavat toden teolla -Mäkelän piiri

Väinö Linna – sodan tulkki -Naimisiin Kerttu Seurin kanssa (tutustuvat sodassa) -Asuvat jonkin aikaa maalla: maanviljelyä -Kaksi lasta -Kirjallisia esikuvia: Kivi, Leino, Kailas, Sillanpää, Dostojevski, Strindberg -Tunnustettu ja arvostettu kirjailija jo omana elinaikanaan

Tuntemattoman jatkosota Tuntematon sotilas ilmestyi 3. joulukuuta Romaani herätti heti huomiota ja sai aluksi kiittäviä kritiikkejä, mm. Vilho Suomelta Uudessa Suomessa ja Jörn Donnerilta Nya Pressenissä. Lähtölaukaus teoksen ympärillä käytyyn kuohuntaan oli Toini Havun kielteinen kritiikki Helsingin Sanomissa Havu oli antanut arviolleen otsikon "Purnaajan sota" ja purnaaja-käsitteeseen kiteytyi paljon siitä keskustelusta, jota Tuntemattomasta käytiin. Havun kritiikin kärki sai ilmauksen "sammakkoperspektiivi", hän kritisoi Linnaa siitä, että tämä oli juuttunut yksittäistapauksiin ilman laajempaa näkemystä. Samaan aikaan Havun kritiikin kanssa oli jo lähtenyt liikkeelle lukijoiden virta, sana kulki suusta suuhun, kirjaa ostettiin joululahjaksi ja se kiersi kädestä käteen.

Linna teokset 1947 Päämäärä 1948 Musta rakkaus 1954 Tuntematon sotilas 1959 Täällä Pohjantähden alla I 1960 Tällä Pohjantähden alla II 1962 Täällä Pohjantähden alla III 1967 Oheisia. Esseitä ja puheenvuoroja Murroksia. Esseitä, puheita ja kirjoituksia.

Elokuvia 1957 Musta rakkaus, ohjaus Edvin Laine 1955 Tuntematon sotilas, ohjaus Edvin Laine 1968 Täällä Pohjantähden alla, ohjaus Edvin Laine 1970 Akseli ja Elina, ohjaus Edvin Laine 1973 Pohjantähti, ohjaus Edvin Laine 1985 Tuntematon sotilas, ohjaus Rauni Mollberg Koivusalon elokuvan traileri (2009) Kristian Smedsin Tuntematon sotilas 2007

Eeva-Liisa Manner Eeva-Liisa Manner ( ) on sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävimpiä kirjailijoita. Helsingissä syntynyt Manner vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Viipurissa. Manner tunnetaan modernismin uranuurtajana: uudisti ja kehitti runouden ilmaisua. Mannerin läpimurtoteos Tämä matka ilmestyi vuonna Tuotantoon kuuluu lisäksi näytelmiä, kuunnelmia, proosaa ja esseitä. Hän toimi myös kriitikkona ja suomentajana.

Eeva-Liisa Manner Vuodenaikojen lähtö ja paluu, lintujen laulu, äänien häipyminen, aamu ja ilta, kevät ja syksy alati hämmästyttävät minua. Jos suru savuaisi, maa peittyisi savuun. Ja silti tämänkin surun alla on tuli, sydämeni palaa, eikä kulu. Jos tämä rakkaus, joka on hienojakoisinta ja tutkimattominta kaikista aineista, nousisi ja leviäisi, se peittäisi valtakunnan kuin tuhka. kamala-kissa-ja.html Kirjallisuusblogi

Mika Waltari -Tuottelias kirjailija, myös monipuolinen -Helsingin kuvaaja: Komisario Palmu-sarja -Esikoisromaani Suuri illusioni Kuuluisin teos Sinuhe egyptiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja -Esseitä, käsikirjoituksia, arvosteluja jne. -Teoksia käännetty yli 30 kielelle! ptilainen_- kuunnelma_24759.html#media=24773 Sinuhen tausta – kaislavene yptilainen_- kuunnelma_24759.html#media=24776 Kuoleman talo ari_- _tunnetuin_suomalaiskirjailija_maailmalla_ html#media=25090 Sinuhe-teoksen esittely

Mika Waltari - teoksia Suuri illusioni, 1928 Vieras mies tuli taloon, 1937 Tanssi yli hautojen, 1944 Sinuhe Egyptiläinen, 1945 Mikael Karvajalka, 1948 Johannes Angelos, 1952 Turms Kuolematon, 1955 Feliks onnellinen, 1958 Ihmiskunnan viholliset, 1964