USKONTO/aineenopettajat Reflektointityöskentely Ryhmäkokoontuminen 3 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.

Esitys aiheesta: "USKONTO/aineenopettajat Reflektointityöskentely Ryhmäkokoontuminen 3 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA."— Esityksen transkriptio:

1 USKONTO/aineenopettajat Reflektointityöskentely Ryhmäkokoontuminen 3 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

2 TYÖSKENTELY Soveltavan harjoittelun tehtävän purkaminen Ohjeet loppuvuoden työskentelyyn Viimeinen tapaaminen kaikilla 28.4. klo 16.00-17.30 Koulumuseovierailu: MA 30.3. klo 16-18 tai KE 1.4. klo 16.00-18 Syventävän harjoittelun kenttäkouluissa harjoittelevat: 1h Martin (ilmoita aikataulut) Syventävä harjoittelu: Opetuksen linjakkuus ja arviointi martin.ubani@helsinki.fi

3 Arviointi ja opetus Linjakas opetus (Constructive alignment) (Biggs 1996) Opetuksen kokonaissuunnittelulla koherenttiin kokonaisuuteen (vrt. jaksosuunnitelmat): Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely Opetettavan aineksen ja sisällön valinta Oppimisen arviointikeinojen valinta Opetusmenetelmien valinta martin.ubani@helsinki.fi

4 Arviointi ja tavoiteanalyysi Opetuksen suunnittelu ja arviointi: 1. Sopivien kriteerien asettaminen hyväksyttävälle osaamisen tasolle -opetussuunnitelma, vuositavoitteet, HOPS -opiskelijan rooli 2. Oppimissuoritusten arviointi edellä mainittujen kriteerien mukaisesti (Boud 1995) -arviointimenetelmien sopivuus tavoitteisiin -eri sisällöillä erilainen vaatimustaso eri ikäkausina -opiskelijan rooli martin.ubani@helsinki.fi

5 Arviointi ja tavoiteanalyysi Millaista oppimista edellytetään eri sisällöistä ja eri ikäkausina? ”Ymmärtämisen” pinnallisuus vs. syvällisyys (Biggs 1999) 1. Opiskellun sisällön toistaminen ilman selkeää käsitteellistä hahmotusta 2. Opiskellun sisällön toistaminen hyödyntäen opettajan antamia käsitteellisiä määritelmiä ja hahmotuksia 3. Oman käsitejärjestelmän kehittelyä opiskellun aineiston pohjalta mutta ainoastaan etsien sopivia vastauksia etukäteen oletettuihin tenttikysymyksiin 4. Oman käsitejärjestelmän syvempi kehittely muun relevantin kirjallisuuden avulla ja oman henkilökohtaisen näkemyksen luominen aihepiiristä 5. Oman käsitejärjestelmän muodostaminen laajan lukeneisuuden, oman ajattelun ja pohdinnan kautta martin.ubani@helsinki.fi

6 Arvioinnin muodot Kehityksellinen (oppimisen edistäminen) (Brown et al. 1997) Diagnostinen arviointi -Osaamisen alkutaso, aktivointi Formatiivinen arviointi -Välipalaute -Opetuksen ja oppimisen ohjaaminen Arvioiva (yhdenmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu) Summatiivinen arviointi -Oppimisen lopputulos martin.ubani@helsinki.fi

7 Arviointikeinojen valinta Kehityksellinen (oppimisen edistäminen) (Brown et al. 1997) oppimisprosessi painottuu autetaan oppilasta kasvamaan ja kehittymään oppijana (ja ihmisenä) kartoittaa, auttaa opettaa työnsä suunnittelussa koko oppimisprosessin ajan jatkuvaa voivat toimia myös oppimista aktivoivana menetelmänä (esim. alun käsitekartta) Esim. luentopäiväkirjat, oppimispäiväkirjat, välitehtävät tai pikaraportit mutta myös tentit martin.ubani@helsinki.fi

8 Arvioinnin muodot Arvioiva (yhdenmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu) summatiivinen arviointi oppimisprodukti painottuu arvioidaan opetuksen (ja oppimisen) lopputulos Päättävät arvioinnit, ylioppilaskoe martin.ubani@helsinki.fi

9 Linjakas opetus (ks. lomake) martin.ubani@helsinki.fi PRAXIS (KÄYTÄNTÖ) -Oppimisympäristö --Oppituntien jaottelu -Menetelmät POST (ARVIOINTI) -Arviointi, arvostelu -Hyvät käytänteet PRE (SUUNNITTELU) -OPS -Tavoitteet ja sisällöt -Jakso, oppitunti, HOPS -Teoriat ja aineenhallinta

10 Linjakas opetus Tee itsellesi käsitekartta, jonka keskellä on ”Linjakas opetus” Täydennä käsitekartta martin.ubani@helsinki.fi

11