2.6.2015 0 ERITYISLIIKUNNAN KEHITYS JA NÄKYMÄT Valtion Liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto Puheenjohtaja, kansanedustaja SUSANNA HUOVINEN Luennon.

Esitys aiheesta: "2.6.2015 0 ERITYISLIIKUNNAN KEHITYS JA NÄKYMÄT Valtion Liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto Puheenjohtaja, kansanedustaja SUSANNA HUOVINEN Luennon."— Esityksen transkriptio:

1 2.6.2015 0 ERITYISLIIKUNNAN KEHITYS JA NÄKYMÄT Valtion Liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto Puheenjohtaja, kansanedustaja SUSANNA HUOVINEN Luennon lähteet: Kari Koivumäki, Opetusministeriö

2 2.6.2015 1 ERITYISLIIKUNTA? Mitä ymmärrämme sillä? Erityistä liikuntaa vai liikuntaa erityisille ryhmille? Vai molempia ?

3 2.6.2015 2 MITKÄ OVAT ERITYISRYHMÄT? Perinteisesti vammaiset? Nyt myös ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, Uutena pohdintana: kenelle kuuluu maahan- muuttajien liikunnan edistäminen ja edunvalvonta?

4 2.6.2015 3 LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET IKÄIHMISET: -Vanhuuseläke800.000 -Työkyvyttömyyseläke300.000 VAMMAISET HENKILÖT: 500.000 - Liikuntavammaiset -Aistivammaiset -Kehitysvammaiset -Muut PITKÄAIKAISSAIRAAT: noin miljoona henkilöä -Mm. astma, reuma, sydän- ja verisuonitaudit jne.

5 2.6.2015 4 ERITYISLIIKUNNAN OSALLISTUJAMÄÄRÄT KUNTIEN LIIKUNTATOIMI70.000 osallistujaa ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT80.000 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSET40.000 ELÄKELÄISJÄRJESTÖT30.000 KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOT10.000 ERITYISKOULUT JA -OPISTOT10.000 MUUT TAHOT 10.000 Yht. 250.000 osallistujaa

6 2.6.2015 5 ERITYISLIIKUNNAN RAHOITUS 2007/OPM Erityisliikunnanohjaajien palkat1.000.000 € Kuntien ohjattu erityisliikunnan toiminta 1.000.000 € (n. 3000 RYHMÄÄ/VKO) Erityisliikuntajärjestöille (15 kpl)2.800.000 € Tutkimusprojekteihin (10 projektia) 400.000 € Muut kohteet (kirjat, kv-työ, hallinto) 500.000 € Yht.5.700.000 €

7 2.6.2015 6 KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA NUMEROINA N. 90 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa, N. 250 tuntiohjaajaa apuna, Hieman yli 3000 viikottaista liikuntaryhmää, joissa n. 80.000 osallistujaa, Eniten ryhmiä ikäihmisille, liikuntavammaisille ja kehitysvammaisille, Kuntien erityisliikuntaan käyttämä raha n. 5 milj. euroa/ vuosi, Suurin osa ryhmistä vesiliikuntaa, kuntosalitoimintaa ja palloilulajien ryhmiä, Uusi kehittämishanke 9 kunnan kanssa vuosina 2007-09, Taustatiedot: www.erityisliikunta.fi

8 2.6.2015 7 ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2007 Perusavustukset (15 järjestöä)2.319.000 € Kehittämisprojektit (9 projektia) 237.000 Vammaisurheilun apurahat 120.000 TELI- ja muut projektituet 100.000 Lasten liikunnan hankkeet 70.000 KKI-avustukset (ei tilastoida?) Yhteensä: 2.900.000 €

9 2.6.2015 8 KOULUJEN SOVELTAVA LIIKUNNANOPETUS  n. 50.000 oppilasta, joilla on joku vamma tai pitkäaikaissairaus,  Osa ollut nk. "vapautettuina" liikunnanopetuksesta,  Opetushallitukselta v. 1998 Koululiikuntaa kaikille-teos, jossa: Lajisovellukset ja eriyttämisohjeet Sovelletun oppilasarvostelun ohjeet Liikunnasta vapauttamisen lopettamissuositus  Opettajien täydennyskoulutusta tulisi lisätä (JY).

10 2.6.2015 9 ERITYISLIIKUNNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ ¤ n. 10-15 tutkimusprojektia vuosittain, ¤ Enin osa tutkimuksista Jyväskylästä, liikuntagerontologiaa eniten, ¤ Yliopistoon saatiin alan professuuri v. 1996, Tutkimuksen painopisteitä:  Vammaisten lasten liikunta  Vaikeavammaisten liikuntatoiminta  Mielenterveyskuntoutujien liikunta  Ikäihmisten liikunta  Kuntien erityisliikunnan kehityshankkeet  Vammaisurheilun valmennus

11 2.6.2015 10 HANKETOIMINNALLA KEHITETÄÄN ERITYISLIIKUNTAA Useita merkittäviä hankkeita ikäihmisten liikunnassa, erityisliikunnan järjestöillä sekä kuntasektorilla (www-yhteyksiä): www.erityisliikunta.fi www.voimaavanhuuteen.fi www.solia.info www.paralympia.fi www.kaikilleavoin.fi www.minedu.fi www.likes.fi

12 2.6.2015 11 ERITYISLIIKUNNAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Alan UNESCO-kongressi v. 1982: Suomi mukana, Pohjoismaista yhteistyötä vuodesta 1983 runsaasti, Euroopan Neuvoston oma työryhmä: erityisliikunnan peruskirja 1987, Alan kansainvälinen asiantuntijajärjestö IFAPA, jolla maailmankongressi joka toinen vuosi (Brasilia 2007, Ruotsi 2009), Vammaisurheilun kv-järjestöt IPC ja Special Olympics ym., joilla myös kv-kongresseja, Eurooppalaisen tason merkittävät THENAPA-verkostot 2000-luvulla, Runsaasti uutta koulutusmateriaalia (kirjat ja CD-romit sekä DVD:t).

13 2.6.2015 12 LIIKUNTATILOJEN ESTEETTÖMYYS Monet liikuntatilat eivät vieläkään sovellu vammaisille henkilöille, Perusteokset antavat ohjeet oikeanlaisesta suunnittelusta: Esteettömät liikuntatilat. Rakennustieto ja SIU, Hki 1997. Esteetön luontoliikunta. Rakennustieto ja SIU, Hki 2007. Uimahallien peruskorjaus erityisliikunnan näkökulmasta. Jyv. yliopisto 2002. Oikeat ratkaisut (hissit, ovien leveys, luiskat, wc-tilat) eivät aiheuta suuria lisäkustannuksia! Yhteistyö paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa on tärkeää.

14 2.6.2015 13 ERITYISLIIKUNNAN HAASTEET Monista kunnista puuttuu edelleen erityisliikunnanohjaaja (esim. pienten kuntien yhteistyö); Koulujen erityisliikunnan huomiointi, Esteettömyys vaatii edelleen ohjausta ja tiedottamista, Entistä suurempi inkluusio, Erityisryhmät- käsitteen uudelleenarviointi.

15 2.6.2015 14 K I I T O S ! Yhteystiedot: Valtion liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto Puheenjohtaja Susanna Huovinen E-mail: susanna.huovinen@eduskunta.fisusanna.huovinen@eduskunta.fi Sihteeri Kari Koivumäki E-mail: kari.koivumaki@minedu.fikari.koivumaki@minedu.fi