Aikuiskasvatustieteen tutkijatapaaminen Rovaniemi 14.-15.2.2008 YLIOPISTOKOULUTETTUJEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYDEN JA ELÄMÄNÄHALLINNAN HAASTEET.

Esitys aiheesta: "Aikuiskasvatustieteen tutkijatapaaminen Rovaniemi 14.-15.2.2008 YLIOPISTOKOULUTETTUJEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYDEN JA ELÄMÄNÄHALLINNAN HAASTEET."— Esityksen transkriptio:

1 Aikuiskasvatustieteen tutkijatapaaminen Rovaniemi 14.-15.2.2008 YLIOPISTOKOULUTETTUJEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYDEN JA ELÄMÄNÄHALLINNAN HAASTEET Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

2 Keitä ovat yliopistokoulutetut?  Korkeasti koulutetut aikuiset ovat usein korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien vanhempien lapsia (Esim. Pulkkinen et al. 1999; Dubow et al. 2006)‏  Myös oma koulumenestys peruskoulussa ennustaa vahvasti korkeaa tulevaa koulutustasoa (esim.Pulkkinen et al. 1999)‏ ll

3 Mitä koulutustaso ennustaa?  Korkea koulutustaso ennustaa vahvasti tulevaa ammattiasemaa (erityisesti miehillä)‏  Mutta: erityisesti naisilla ammattiasemaan liittyvät myös työn ja perheen yhteen sovittaminen, aviomiehen tuki ja yhteiskunnassa vallitsevat asenteet (esim. Pulkkinen et al. 1999)‏  Korkea koulutustaso on useimmiten yhteydessä myös elämään tyytyväisyyteen (Torvi & Kiljunen 2005; Veenhoven 1996)‏  Myös suhteellisen korkea tulotaso ja ammatiasema korreloivat elämään tyytyväisyyden kanssa (esim. Torvi & Kiljunen)‏

4 Koulutustaso ja työuran vakaus  Yliopistokoulutettujen työuran viisi ensimmäistä vuotta (v. 2005; N=4536; Korhonen & Sainio 2006)‏  Työssäoloaika 4v 3kk  Työsuhteita 4.0  Työttömänä 30% (vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

5 TUTKIMUSMETODI JA TUTKIMUSJOUKKO  Tutkimus toteutettiin postitettuna lomakekyselynä (N=192)‏  Kohdejoukkona suomalaiset, vuonna 1968 syntyneet nuoret aikuiset  Edustava otos ikäluokasta (ks. Martikainen 2006)‏  Tämän tutkimuksen tutkimusjoukkona toimivat ko. otoksesta poimitut yliopistokoulutetut tutkittavat (N=43)

6 TULOKSIA: taustaa  Taustaa: Yliopistokoulutettujen  isät ovat olleet ylempiä toimihenkilöitä tai johtajia (40%) tai alempia toimihenkilöitä (40%); äitien status ei ole näin selvä (yth/joht: 23%, ath: 28% ja työnt 37%)‏  koulumenestys on ollut pääasiallisesti hyvä tai erinomainen (65%)‏  Koulutustavoite 9:nnen luokan jouluna on ollut korkeakoulu tai yliopisto (85%)‏  Nykyinen toimenkuva on pääasiallisesti ylempi toimihenkilö tai johtaja (89%)‏

7 Koulutustaso ja työhistorian vakaus  Koulutustaso ja työhistorian vakaus eivät ole yhteydessä toisiinsa (Χ²(9)=16.768, p<.052)‏  Vakain työhistoria on ollut keskiasteen tutkinnon suorittaneilla (yksi vakituinen työ 36%:lla), toiseksi vakain yliopistotutkinnon suorittaneilla (32%:lla yksi vakituinen työ)‏  Korkeasti kuitenkin vähiten ”pahinta epävakautta” (pääasiallista työttömyyttä 0%:lla)‏

8 Koulutustaso ja elämään tyytyväisyys  Koulutustaso ja elämään tyytyväisyys ovat yhteydessä toisiinsa koko tutkimusjoukossa (Χ²(12)=33.231, p<.001)‏  Naisia ja miehiä erikseen tarkastellessa koulutustason ja elämään tyytyväisyyden välistä suhdetta ei kuitenkaan löydy vaikka miehillä se on olemassa (N: r=.056, p naisista tyytyväisimpiä ovat perusasteen tutkinnon suorittaneet naiset (57% erittäin tyytyväisiä), yliopistotutkinnon suorittaneet ovat toiseksi tyytyväisempiä (44%)‏

9 Elämään tyytyväisyyden tekijät  Elämään tyytyväisyyteen tilastollisesti yhteydessä olevat seikat:  Siviilisääty (Χ²(6)=18.41, p<.005)‏  Viihtyvyys työpaikassa(Χ²(4)=9.55, p<.049)‏  Naiset vrs. miehet:  N: tyytyväisyys parisuhteeseen (r=.500, p<.015), parisuhdehistoria (r=.495, p<.014), väkivallan kokeminen parisuhteessa (r=.415, p<.039) ja asuinpaikka (tyytymätömimpiä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat naiset; r=.402, p<.047)‏  M: tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin (r=.500, p<.035), aikuisiän elämäntavat (r=.461, p<.054)‏ sivsiv

10 Elämään tyytyväisyyden tekijät...  Avoimien vastauste perusteella elämään tyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavia seikkoja:  Naiset: perhe/parisuhde (83%), työ (61%), omat ominaisuudet (17%) ja ystävät (17%)‏  Miehet: perhe/parisuhde (69%), työ (56%), taloudelliset seikat (38%)‏

11 Elämään tyytyväisyyden tekijät...  Avoimien vastauste perusteella elämään tyytyväisyyteen negatiivisesti vaikuttavia seikkoja:  Naiset: kiire/ajan puute (30%; esim. 'oman ajan puute', 'unen puute'), työ (17%)‏  Naiset ja miehet eroavat toisistaan myös sen suhteen, onko heillä mielestään riittävästi vapaa-aikaa t(40)=2.64, p<.012)‏  Miehet: työ (31%), talous (19%)‏ t

12 Johtopäätöksiä  Koulutustaso ei ole tarjonnut vakaata työhistoriaa ainakaan tälle sukupolvelle, joka astui työelämään laman puhjetessa  Alemman tason koulutuksen saaneet saattoivat ehtiä työelämään vielä nousukauden aikana  Korkea koulutus auttaa elämän tyydyttäväksi kokemisessa, mutta naisille asia ei ole niin suoraviivainen kuin miehille  Perhe ja työ ovat tärkeitä elämän tyydyttäväksi kokemisen kannalta  naisille näiden kahden yhteen sovittaminen on ongelmallista (erityisesti pääkaupunkiseutu)‏

13 Pohdintaa...  Näyttäisi siltä, että vielä ainakin tämän sukuolven kohdalla naiselle korkea koulutustaso tuo elämänhallinnan kannalta osin ristiriitaisia ja vaikeasti toteutettavia vaatimuksia  Alhaisempi koulutustaso/vähemmän vaativat työtehtävät näyttävät osin helpottavan eri elämän alueiden yhteensovittamista  Ratkaisua kyseiseen ongelmaan on mahdollista etsiä miesten ja naisten arkipäivän tasa-arvon toteutumisesta (esim. kotitöiden ja lastenhoiden vastuun tasaisemmasta jaosta tai toisaalta työnantajan joustavasta suhtautumisesta perheeseen)‏

14 Lähteet: Dubow, E., Huesmann, L., Boxer, P., Pulkkinen, L. & Kokko, K. 2006. Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42: 937-949. Korhonen, P. & Sainio, J. 2006. Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. Aarresaari. Martikainen, L. 2006. Suomalaisten nuorten aikuisten elämään tyytyväisyyden monet kasvot. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 287. Pulkkinen, L., Ohranen, M. & Tolvanen, A. 1999. Personality antecedents of career orientation and stability among women compared to men. Journal of Vocational Behavior, 54: 37-58. Torvi, K. & Kiljunen, P. 2005. Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVA :n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2005. Helsinki: Taloustieto Oy. Veenhoven, R. 1996. Developments in satisfaction-research. Social Indicators Research, 37:1—46.