Sakari Kuikka Kalastusbiologian professori Helsingin Yliopisto Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä MMM Lohityöryhmä 14.2.2013 Lohikannat – säätelyn.

Esitys aiheesta: "Sakari Kuikka Kalastusbiologian professori Helsingin Yliopisto Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä MMM Lohityöryhmä 14.2.2013 Lohikannat – säätelyn."— Esityksen transkriptio:

1 Sakari Kuikka Kalastusbiologian professori Helsingin Yliopisto Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä MMM Lohityöryhmä 14.2.2013 Lohikannat – säätelyn merkitys ja muut kannat

2 Lähtökohtia Nykyinen kalastus perustuu siihen, ettei kantoja ole enää kalastettu yhtä voimallisesti kuin esim. 1980-luvulla: luonnon lohien osuus aikuisista kaloista on suuri Tornionjoki yksinään tuottaa yli puolet Itämeren aikuisista lohista

3 Itämeren lohen kanta-arviointi, ICES: the best science you can get !

4 Suomen rannikkokalastuksen vaikutus Heikoille kannoille nykyinen kalastusteho liian korkea suhteessa yleensä hyväksyttyihin riskeihin EU:ssa Erityisesti Ruotsin puolen heikot kannat ovat liian heikossa tilassa (Rickleån, Öreälven, Råneälven, Sävarån ja Lödgeälve)

5 Eri säätelytapojen merkitys Alamitan merkitys on pieni – kokonaiskalastusteho ratkaisee Rannikkokalastus ratkaisee: kalastusta ei saa avata liian aikaisin Mahdotonta laskea täsmällisesti vuositasolla kuinka monta lohta tarvitaan: määrää on vain kasvatettava

6 Silakka- ja hyljekantojen vaikutus Uunituoreita tuloksia Hyljekannalla näyttäisi olevan aiemmin uskottua suurempi vaikutus lohen eloonjääntiin Erityisen tärkeältä näyttää silakkakannan rooli (erityisesti lohen ravinnoksi käyvän nuoren silakan määrä) Selkämeren silakkakannan kehitys ?

7 Post-smolt survival plotted against some of the variables used in the model: (a) an abundance index of 0+ recruits of herring in the Bothnian Bay (BoB), (b) the abundance of 1-year-old recruits of herring (shifted to year of birth) in the Bothnian Sea (BoS), (c) the total counts of grey seals along the Swedish Baltic Sea coast, and (d) SSB of herring and sprat in the Baltic Proper. Mäntyniemi S et al. ICES J. Mar. Sci. 2012;69:1574-1579 © 2012 International Council for the Exploration of the Sea. Published by Oxford University Press. All rights reserved. For Permissions, please email: journals.permissions@oup.com

8

9 Mäntyniemi et al ECOKNOWS D 7.54 Bothnian Sea Herring estimates

10 Kuva 1. Smolttia kohti tarjolla olevan silakan pienpoikasmäärän vaikutus post- smolttieloonjääntiin.

11 Muut kannat ja muu kalastus Meritaimenen tilanne on paljon huonompi kuin lohen Esim. 60 mm verkon silmäkokorajoitus kaikkeen vapaa-ajankalastukseen parantaisi meritaimenkantojen tilaa ja nostaisi ammattikalastuksen kannattavuutta

12 Kalatiestrategia ja säätely Idea on tärkeä Rakennettujen jokien tuottavuus on kuitenkin epävarmaa ja muutos on hidasta Ensisijaista on säädellä tarpeeksi voimakkaasti kalastusta

13 Kiintiöintisäätelyn kehittäminen Kalastajakohtaisia merkkejä => niiden myytävyys ITQ (vaihdettavissa oleva kiintiö): suhteellisuusperiaatteesta eroon perustellulla tavalla, vaatisi kiintiöön oikeutetuilta kaloihin kiinnitettäviä merkkejä. ”pääoma puhuisi”

14 Kiitos !