Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental."— Esityksen transkriptio:

1 Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental Management Group (FEM ryhmä) www.helsinki.fi/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen koostumus ja kantojen säätely 2) Suomen rannikkoalueet kalantuotantoalueina 3) Tärkeimpien kalakantojen vaihtelut 4) Silakan dioksiiniriskin ja kalastuksen välinen riippuvuus

2 Maailman kalakannoista Kuva:NOAA

3 Maailman kokonaissaalis kasvanut ja kalan kysyntä lisääntyy FAO, 2007

4 Kantojen tilan kehitys: ylikalastusta ja siirtymistä vähäarvoisempiin lajeihin 0 20 40 60 80 100 1970s1990s2005 % Täysin hyödynnetty: ei lisättävissä Ylihyödynnetyt/romahtaneet Alihyödynnetyt FAO, 2007

5 Kalastuksen taso - kalakannan ikärakenne Heikko kalastus Voimakas kalastus Voimakas kalastus: - kalat eivät ehdi sukukypsyyskokoon - kasvupotentiaali jää hyödyntämättä -Yhden vuosiluokan osuus suuri => saalisvaihtelut kasvaa Yksilö- määrä Yksilö- määrä

6 Suomalainen näkökulma: Itämeren kannat

7

8 Rannikkosaaliiden lajikoostumus ilman silakkaa => Kalojen vaellukset ja lajin tuotantoalueet vaikuttavat riskeihin Rannikon sisävesilajit Lohikalat Muut merilajit kuin silakka

9 Lähde: ICES

10 Suomen silakkasaalis merialueittain 1980-2002 (RKTL)

11 Pääaltaan ja Suomenlahden silakoiden kasvu RKTL, julkaisematon aineisto Fileerattavan silakan minimikoko

12 Selkämeren silakoiden kasvu: ekosysteemi on ollut suhteessa vakaampi RKTL, julkaisematon aineisto Fileerattavan silakan minimikoko

13 Tarvittavien vuosien määrä fileerauskokoon pääsemiseksi 1980 luvun alku Nykytilanne Selkämeri 4 vuotta 7 vuotta Suomenlahti 2 vuotta 5 vuotta ja Pääaltaan pohjoisosa  Merkittävä ero myrkkyjen kerääntymisajassa ennen kuin silakka on hyvä fileerauskohde

14 Iso silakka Pieni silakka Ison silakan osuus elintarvikkeissa on oleellisesti pienentynyt (Venäjälle viedään pientä silakkaa, viennin kokonaismäärä on kasvanut nopeasti) Kotimaassa silakan kulutus on vähentynyt v. 2000 1.2 kg:sta v. 2007 0,4 kg:oon per henki RKTL

15 Syitä silakan kasvun heikkenemiselle Turskakanta on heikentynyt ylikalastuksen, vähentyneiden suolapulssien ja rehevöitymisen takia.  Kilohailikannan runsastuminen ja nuoren silakan kuolleisuuden pienentyminen  Ravintokilpailu lisääntynyt Ravinnon koostumus on muuttunut: eläinplanktonin koostumus ei enää yhtä edullinen Tulokaslaji (petovesikirppu) on lisännyt uuden ravintoketjun tason Laskenut suolapitoisuus lisää myös osmoottista stressiä => Dioksiinin vähentyminen ei näy silakassa = > Ekosysteemin terveys vaikuttaa ihmisen terveyteen

16 Kalastus - dioksiiniriskimalli

17 Kalastuksen vaikutus syöpäkuolemien maksimimäärään

18 Kalastus dioksiiniriskin hoitomahdollisuutena? Silakan kasvu voisi nopeutua, jos kanta kalastettaisiin oleellisesti pienemmäksi Lisäkalastus aiheuttaisi kuitenkin riskin silakkakannalle, jota jo nyt kalastetaan lähes maksimaalisesti (Peltonen et al 2007) Vaikutusmahdollisuus riskeihin on melko pieni verrattuna kalan käyttösuosituksiin. Vaelluksista ja merialueiden eroista johtuva isojen silakka- yksilöiden välinen dioksiinipitoisuuden vaihtelu on oleellinen riski lyhyellä aikavälillä: millaisia silakoita satumme saamaan lautaselle? Kansalaisten tietämystä isoihin silakoihin liittyen on parannettava


Lataa ppt "Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google