Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Esitys aiheesta: "Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi."— Esityksen transkriptio:

1

2 Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. o Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry o Hankkeen toteutusaika: 2013-2017 o Kohdealue: Pohjois-Karjala, aluetta laajennetaan hankkeen edetessä muualle Itä-Suomeen o Rahoitus: RAY

3 Terveys-JAKE Keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella, edistämällä uusien toimivien käytäntöjen käyttöönottoa ja kehittämällä yhteistyötä. Toteuttaja: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Moni-JAKE Luo ja levittää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan uusia muotoja. Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Kylä-JAKE Kehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina. Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Kylät ry

4 Kylä-JAKE:n tavoitteet Kylä-JAKE kehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina ja tuo kansalaisvaikuttamisen lähelle asukkaita yhdessä kylien ja kuntien kanssa. Päämäärät: 1.Järjestö- ja kyläyhteistyön kehittäminen ja paikallisen hyvinvointitoiminnan edistäminen 2.Kunta-, järjestö- ja kyläkumppanuustoiminnan edistäminen

5 Kylähyvinvoinnin kartoitus Tavoitteet Tuoda esiin paikallisyhteisönäkökulma hyvinvoinnin osana Selvittää: Mitä on kylähyvinvointi? Millaisia teemoja kylähyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu? Kartoittaa: Millaisia toimenpiteitä on jo tehty kylähyvinvoinnin edistämiseksi? Koota yhteen jo kehitettyjä toimintamalleja

6 Kylähyvinvoinnin lähtökohdat Kartoitustyön kulku Hyvinvointi-käsitteen määrittely paikallisyhteisönäkökulmasta: Mitä on paikallisyhteisön hyvinvointi? Mitä on kylähyvinvointi? Käyty läpi hankkeita ja toimijoita… Hankerekisterit: mm. MAVI, Leader-toimijat, maakunnalliset kyläyhdistykset, RAY:n avustustietokanta Muut eteen tulleet hankkeet ja toimijat …joiden tiedoista poimittu toimintamalleja.  Nämä tiedot kaikkien saatavilla netissä lisätietoja varten.

7 Kylähyvinvoinnin kartoituksen lopputulokset hankkeita ja toimijoitatoimintamalleja verkkoversionapainettuna ja verkkoversiona

8 Kylähyvinvoinnin kartoituksen lopputulokset Koottuna kahteen raporttiin n. 200 hanketta ja toimijaa 70 toimintamallia Raporteissa samat kymmenen teemaa sekä teemojen avaukset Raportit esimerkiksi ja inspiraatioksi kyläkehittäjille ja – toimijoille ”Hyviä pyöriä on keksitty miltei joka lähtöön. Nyt nämä pyörät on sovitettava paikoilleen ja pantava pyörimään.”

9 Kylähyvinvoinnin kartoituksen lopputulokset Kylähyvinvoinnin kymmenen teemaa 1. Yhteisöllisyys sekä kylä- ja kotiseutuidentiteetti elinvoiman lisääjinä 2. Kylätoiminta ja kulttuuri kylissä 3. Lähipalvelut ja kylätalous 4. Toimiva kylätalo kyläkeskuksena 5. Järjestäytynyt naapuriapu 6. Kylien turvallisuus 7. Terveyden edistäminen kylillä 8. Viihtyisä ja turvallinen kyläympäristö 9. Yhdistyskoulutukset ja yhdistystoimijoiden jaksaminen 10. Yhteistyötä voimaa ja resursseja

10 Kylähyvinvoinnin kartoituksen lopputulokset Hyvinvoinnin palapeli

11 Kylähyvinvoinnin kartoituksen positiivisia poimintoja Yhteisöllisyyden punainen lanka Yhteisöllisyyttä itsessään ei voida kehittää vaan se syntyy yhteisössä. Yhteisöllisyys ei ole yhden kyläläisen ominaisuus, vaan koko kyläyhteisön ominaisuus. on mukana kaikessa tekemisessä, pää- ja sivutuotteena. on jokaisessa kylässä kylännäköinen. vaikuttaa koko kylään mm. turvallisuuteen, naapuriapuun, kylätoimintaan, yhdistystoimijoiden jaksamiseen, kyläkehittämiseen, tapahtumiin…  Yhteisöllisyys hedelmällinen pohja myös kylän omaehtoiselle tekemiselle! Kaikki positiivinen yhteisöllinen toiminta ruokkii itseään!

12 Kylähyvinvoinnin kartoituksen negatiivisia poimintoja Hankemaailman tuoma jatkuvuuden huoli Toimintamalli = rahoittajan lempilapsi? Milloin kaikkeen toimintaan alettiin tarvita toimintamallia? Tarvitseeko jokaisen luoda aina oma toimintamalli? Eikö voida vain vakoilla mitä muut ovat tehneet, ottaa oppia siitä ja tehdä yhteistyötä? Mitä tapahtuu toimintamallin kehittämisen jälkeen? Pyörittävätkö hankkeet maailmaa? Mihin saakka? Hankkeet = määräaikaisia toimia  Miten toiminnan jatkuvuus taataan? Kuka siitä kantaa vastuun? Kenellä on resursseja vastata jatkuvasta toiminnasta? Tarvitaanko jatkuvuutta?

13 Kylähyvinvoinnin kartoituksen esimerkkejä Kylätoiminta ja kulttuuri kylissä Kylän yhteisöteatteriesitys Kylien turvallisuus Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslista Terveyden edistäminen kylillä Sporttivaunu Yhdistyskoulutukset ja yhdistystoimijoiden hyvinvointi Kylätoiminnan kiertokoulu

14 Kylähyvinvoinnin kartoituksen positiivisia poimintoja Mitä kaikkea hienoa ollaankaan jo Suomessa tehty! Toimintamalleja vaikka muille jakaa Jokaiselle jotakin: eri teemojen, eri mittakaavojen ja erikokoisten budjettien toimia Yhteistyötä tuttujen toimijoiden, eri alan toimijoiden ja eri sektoreiden toimijoiden välillä  Kylähyvinvointi on monen eri toimijan asia! Yhteistyöllä resurssien käyttöä voidaan tehostaa Monta pientä = yksi suuri Tietoisuus muiden toimista  päällekkäinen työ poistuu Toimintaa voidaan jakaa tasaisesti maantieteellisesti eri alueille  alueet tasa-arvoisia palveluiden ja toimien suhteen

15 Kylähyvinvoinnin kartoituksen positiivisia poimintoja Yhteisöllisyys = kyläläiset Yhteistyö = toimijat  Yhdessä yhteinen hyvä, kylähyvinvointi!

16 Kiitos! Yhteystiedot Tuomo Eronen, kyläkehittäjä p. 0400 379225, tuomo.eronen@kylat.fi Tanja Airaksinen, kylien hyvinvointikehittäjä p. 050 4095454, tanja.airaksinen@kylat.fi Päivi Pohjolainen, kylien hyvinvointikehittäjä p. 050 449 1717, päivi.pohjolainen@kylat.fi www.kylat.fiwww.jake-hanke.fi/kyla