OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT

Esitys aiheesta: "OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT"— Esityksen transkriptio:

1 OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
Aineopinnot PÄIVÄKOTIHARJOITTELUT: OPETUSHARJOITTELU I, 7 op OPETUSHARJOITTELU II, 8 op Syventävät opinnot VARHAISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJUUS-HARJOITTELU 8 op Aila Tiilikka & Marja Viklund

2 HARJOITTELUN TAVOITTEET I
OPETUSHARJOITTELU I, 7op Havainnointi Suunnittelu Toiminnan toteutus Osallistuminen päiväkodin kehittämistoimintaan

3 HARJOITTELUN TAVOITTEET II
OPETUSHARJOITTELU II, 8op Ulkoiseen yhteistyöhön perehtyminen Kasvatus- ja opetustoiminnan toteuttaminen kokonaisvaltaisesti lastentarhanopettajan tehtävissä Oman oppimisen sekä lastentarhanopettajan ammatti-identiteetin rakentumisen arviointi

4 SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUS- HARJOITTELUN TAVOITTEET –
SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUS, 8 op PEDAGOGINEN RYHMÄOHJAUS, 2 op - Syventää ja laajentaa kandidaattiopintojen pohjalta varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta sekä teoreettisesti että käytännössä, kasvatustieteen erilaisissa ammatillisissa sovelluksissa eri organisaatioissa

5 Syventävä asiantuntijuus – harjoittelun toteutus
opiskelijan valinnan mukaan suoritetaan: koulutuksen, hallinnon, tutkimuksen tai suunnittelun tehtävissä, projekteissa tai järjestötoiminnassa edellytyksinä opetusharjoittelujen I ja II suorittaminen pääaineen aineopinnot suoritettu

6 SYVENTÄVÄ ASIANTIJUUSHARJOITTELU
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELU JA OPISKELIJAN OHJAUS YKSILÖLLISYYS ITSEOHJAUTUVUUS OPS TEORIA – KÄYTÄNTÖ OPETUSHARJOITTELU JA SYVENTÄVÄ ASIANTIJUUSHARJOITTELU TYÖNOHJAUKSELLISUUS REFLEKTIIVISYYS

7 ITSEOHJAUTUVUUS OPS:n ja HOPS:n lähtökohtana
sisäisen motivaation löytäminen taito pohtia ja arvioida omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita uskallusta kohdata haasteita sekä tutkia ja kehittää omaa varhaiskasvatustyötä

8 YKSILÖLLISYYS ohjauksen taustalla opiskelijan oma lähtötaso sekä kokemus- ja koulutushistoria opiskelija määrittelee jaksokohtaisten tavoitteiden pohjalta omat oppimistavoitteensa tavoitteet tarkentuvat ja kehittyvät ohjausprosessissa jakson edetessä

9 REFLEKTIIVISYYS Reflektiivisyyden kehä
Reflektiivinen ohjauksen malli opiskelijan oppimisprosessin tukijana (ALACT-malli, Korthagen 2005) Toimintaan innostamien ja toiminta Toiminnan tarkastelu Tietoisuus olennaisista seikoista Vaihtoehtoisten menetelmien muodostaminen Uusi toiminta

10 REFLEKTION PERUSKYSYMYKSET Reflektion tukeminen
Mitä tapahtui? Mitä halusin ? - Mitä lapset halusivat? Mitä tunsin? Mitä lapset tunsivat? Mitä ajattelin? - Mitä lapset ajattelivat? Mitä tein? - Mitä lapset tekivät? (Korthagen)

11 REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI
opiskelijan pedagoginen päiväkirja itsereflektion tukena opiskelijan viikkokohtaiset kirjalliset jälkiarvioinnit ja tavoitteiden tarkennukset omasta toiminnastaan sekä kentän että koulutuksen ohjaaville opettajille

12 REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI - Syventävä harjoittelu
harjoittelusuunnitelma harjoitteluraportti kirjallisuuskatsaus

13 TYÖNOHJAUKSELLISUUS Yksilöohjaus - ohjaava lastentarhanopettaja
- päiväkodin moniammatillinen tiimi; opiskelija samalla tiimin aktiivinen jäsen - koulutuksen ohjaava opettaja (alku- ja arviointipalaveri)

14 TYÖNOHJAUKSELLISUUS Ryhmäohjaus - praktikum-tunnit 8h / jakso
opiskelijaryhmässä - syventävä harjoittelu 20h - vertaisoppiminen - omaa työtä tutkiva ote - työelämän näkökulma

15 Ohjaajan roolit Rinnalla kulkija, mentor Kannustaa uusiin kokemuksiin
Hyväksyy, kuuntelee, kyselee ja konkretisoi Tukee ja auttaa opiskelijan omaa arviointia ja tietoisuutta olennaisista seikoista Rohkaisee löytämään uusia ratkaisuja ja tekemään uusia yrityksiä (ALACT-malli)