PALVELUSETELILAINSÄÄDÄNTÖ SEURANTA- JA ARVIOINTITUTKIMUKSEN TULOKSIA PTT ja Kuopion yliopisto Tutkimusjohtaja, KTT Raija Volk Tutkija, YTM Tuula Laukkanen.

Esitys aiheesta: "PALVELUSETELILAINSÄÄDÄNTÖ SEURANTA- JA ARVIOINTITUTKIMUKSEN TULOKSIA PTT ja Kuopion yliopisto Tutkimusjohtaja, KTT Raija Volk Tutkija, YTM Tuula Laukkanen."— Esityksen transkriptio:

1 PALVELUSETELILAINSÄÄDÄNTÖ SEURANTA- JA ARVIOINTITUTKIMUKSEN TULOKSIA PTT ja Kuopion yliopisto Tutkimusjohtaja, KTT Raija Volk Tutkija, YTM Tuula Laukkanen Helmikuu 2007

2 Tutkimuksen kolme osaa Palvelujen järjestäjän näkökulma: Kysely kaikille kunnille, haastatteluja Palveluntuottajan näkökulma: Otos-pohjainen kysely yrityksille, haastatteluja Palvelusetelin (PS) käyttäjän näkökulma: Haastatteluja ja kirjallinen kysely seteliä käyttäneille lapsiperheille

3 Palvelusetelin käytön levinneisyys vuodenvaihteessa 2006/2007 432 kunnasta (pl. Ahvenan- maa) ainakin 126 kuntaa tarjoaa PS:n jonkin palvelun hankkimiseen Kuntakyselyssä 41 kuntaa ilmoitti, että PS:n käyttöönotto on vireillä Yleensä kunnat hyväksyvät tuottajiksi kaikki kriteerit täyttävät palveluntuottajat, 12 kuntaa kilpailuttanut tuottajat

4 Kotipalvelu1400 Siivous1300 Omaishoitoon liittyvät palvelut1060 PalveluasuminenNoin 100 Muut560 Yhteensä4420 Käyttäjämäärät v. 2006 vielä pieniä, mutta kasvavia

5

6

7 Kuntien kokemuksia ja kehittämishaasteita Menot palvelusetelin käytöstä vastanneissa kunnissa (91 kpl) 7 milj. € v. 2006 Kunnat kokevat käyttöönottovaiheen työlääksi, käytännöt vielä vakiintumattomia –Säännöllisen kotipalvelun arvon laskemista pidetään monimutkaisena –Kunnan harkinnassa olevien setelien arvot vaihtelevat paljon Vastaajakunnissa on valmiutta lisätä palvelusetelin käyttöä. Yksikään kunta ei kokenut omien työntekijöiden työtyytyväisyyden heikentyneen setelin myötä; pikemminkin koettiin, että kunnan omia resursseja voidaan kohdentaa aiempaa paremmin Kuntien yhteistyöllä on saavutettu etuja : yhteinen suunnittelu ja tiedotusaineisto, yhteiset palveluntuottajalistat ja tuottajien valintakriteerit, yhteiset lomakkeet ym. Kuntien käytäntöjä yhtenäistävän opastuksen kehittäminen helpottaa käytön leviämistä

8 YRITYSTEN KOKEMUKSET (102 yritystä) Palveluseteliasiakkaita vielä vähän: 1-6 as/yritys Yli puolet toimii hyväksyttynä palveluntuottajana vain yhden kunnan alueella ALV-kohtelu (miltä osin vapaa ALV:stä) monimutkaistaa hinnoittelua Yrittäjällä paperityötä moninkertaisesta laskutuksesta ja työlistoista Yrittäjillä olisi valmiutta tarjota setelillä enemmänkin ja monipuolisempia palveluja (esim. kotisairaanhoitoa) Tulosidonnaisenkin setelin arvo voi jäädä asiakkaan kannalta kohtuuttoman pieneksi (säännölliseen kotipalveluun annettavan setelin arvon määrittelyssä käytettäviä tulorajoja ei ole korotettu) Matkakustannukset nostavat hintaa erityisesti maaseudulla ja niiden osuus voi muodostua suureksi

9 Vaikutukset yrityksiin PS:n vaikutukset yrityksille positiivisia, joskin vielä hyvin pieniä Asiakasmäärät kasvaneet selvästi 11 prosentilla ja jonkin verran 45 prosentilla yrityksistä Reilu viidennes yrityksistä palkannut lisää henkilöstöä Puolessa yrityksistä jotkut asiakkaat ovat ostaneet palvelua lisää omalla rahalla Noin viidenneksellä yrityksistä on ollut jossain määrin vaikeuksia tiedonkulussa tai muussa yhteistyössä kunnan kanssa

10 ASIAKKAAT Palveluseteleitä kohdennettu vanhuksille, lapsiperheiden kotipalveluun vain yhdessä kunnassa Palveluseteliin yleistä tyytyväisyyttä: tarvittavat palvelut saa ja kodissa käyvien työntekijöiden vaihtuvuus on vähäinen Tavoitteena olleita a) itsemääräämisoikeuden lisääntymistä ja b) vastuunottoa omasta palvelukokonaisuudesta on rajoittanut se, että käytännössä a) asiakkaiden toimintakyvyn oltava olennaisesti heikentynyt ja b) kunta arvioi palvelutarpeen ja määrittelee, mitä palvelusetelillä saa ostaa Huonokuntoisten asiakkaiden kohdalla päätösvalta ja laadunseuranta siirtyvät usein omaisille tai läheiselle henkilölle

11 Asiakkaat (jatkoa) Palveluseteliasiakkaat haluaisivat usein vaikuttaa palvelun sisältöön enemmän kuin voivat (halutaan joustavuutta kunnan tarkasti määrittelemien ja rajaamien palveluiden sijaan) Palveluntuottajan valitseminen koetaan vaikeaksi, jos tieto tuottajista on liian suppeaa – kuntien vaadittava yrittäjiltä palvelukuvaukset ja ajan tasalla olevat hintalistat Tutuksi tulleelta palveluntuottajalta ostetaan vähäisessä määrin tai satunnaisesti lisää palveluja omalla kustannuksella Ei-tulosidonnaisen palvelusetelin arvo jää usein niin pieneksi, että suora osto markkinoilta ja kotitalousvähennyksen käyttö tulee asiakkaalle edullisemmaksi vaihtoehdoksi

12 Yhteenveto Palvelusetelin käyttö yleistyy ja laajenee, mutta asiakasmäärät kasvavat hitaahkosti – tiedon leviäminen edistää käyttöönottoa Kunnat ilmoittavat vastaavansa kasvavaan palvelujen kysyntään todennäköisimmin palvelusetelin käytön laajentamisella, ostopalvelujen lisäämisellä ja asiakkaiden ohjaamisella omatoimiseen palvelujen hankintaan Sekä yritykset (lisäansiot) että asiakkaat (valinnanvapaus ja palvelun parempi saatavuus) kokevat palvelusetelin myönteisenä Palvelusetelin käyttöä edistäviä tekijöitä: –alan yritysten riittävyys –kuntaorganisaation myönteiset asenteet –sosiaali- ja elinkeinotoimen yhteistyö ja kokonaisvaltaisten yrittäjyys- ja palvelustrategioiden laadinta –kuntien yhteistyö, josta yritykset hyötyvät (esim. Lahden seutu ja PalveluSantra)

13 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Säädetään eri hallinnonalat kattava palveluseteliä koskeva puitelaki, joka voisi edistää palvelusetelin käyttöönottoa muissakin kuntien palveluissa kuin sosiaalipalveluissa Puitelain lisäksi tarvitaan erityislainsäädäntöä palvelusetelin käytöstä eri palveluissa Kunnat laativat eri palvelut kattavan palvelustrategian, jossa linjataan palvelujen tuotantotavat Kuntien elinkeinotoimi yhteistyöhön sosiaali- ja terveystoimen kanssa yritysten perustamiseksi ja laajentamiseksi – yrittäjyyden ja työosuuskuntien edistäminen Laaditaan selkeät ohjeet kilpailuttamisesta

14 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Palvelusetelin arvoa ja omavastuita koskevia säädöksiä olisi yksinkertaistettava ja selkeytettävä pitäen kuitenkin lähtökohtana asiakkaiden tasavertaista mahdollisuutta saada palvelut kohtuullisin kustannuksin –Palvelusetelin käytön leviämistä haittaa omavastuuosuuden kytkös asiakasmaksuihin palveluissa, joiden asiakasmaksuista on säännökset asiakasmaksulaissa –Omaishoidon vapaan aikaisissa palveluissa ja palveluasumisessa omavastuuosuuden määräytyminen aiheuttaa setelin ”toimimattomuutta” –Kotipalvelun palveluseteli pitäisi laajentaa kotihoidon seteliksi, jolloin samalla setelillä voisi hankkia myös kotisairaanhoitoa

15 Luodaan hyviä käytäntöjä kuntien ja palveluntuottajien keskinäisen tiedonkulun varmistamiseksi (joilla varmistetaan esimerkiksi tiedon välittyminen palveluntuottajan ja kunnan välillä asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen muutoksista) Kehittämisehdotuksia