Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuViljo Sariola Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Pohjois-Karjalan Työpooli 2000 - 2006 Maakunnallinen työllistymis- ja koulutushanke Toimintaa viidessä seudullisessa yksikössä Keskeiset toimijat: Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Joensuun yliopisto, työhallinto, kunnat
2
Työpoolin tavoitteet ja toimintamalli Tavoitteet Määrälliset tavoitteet: vähintään puolet työllistyy tai sijoittuu koulutukseen Laadulliset tavoitteet: osallistujien itsetunnon, aktiivisuuden ja voimavarojen vahvistaminen Kehittämistavoitteet: aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoiman kehittäminen Toimintamalli Omien voimavarojen kartoitus aloitusjaksoilla Kehittymis- ja urasuunnitelmat Yksilölliset urapolut ja niitä tukevat palvelut Kaikki työhallinnon keinot, yksilölliset lisäpalvelut, asiantuntijapalvelut Tuki ja ohjaus Projektin mukana kulkeva seuranta ja arviointi
3
Työpoolin tuloksellisuus 140 osallistujaa/vuosi; aloittaneita 30.6.2005 mennessä 708 henkilöä ja päättäneitä 538 henkilöä Osallistujien keski-ikä 42,4 vuotta, 67 % naisia, yhtäjaksoista työttömyyttä keskimäärin 11,2 kuukautta ja aikaa avointen työmarkkinoiden työstä keskimäärin 3,5 vuotta ennen projektiin osallistumista Osallistujat ovat projektissa keskimäärin 9,7 kuukautta ja osallistuvat aloitusjakson jälkeen yleensä 2-4 erilaiseen toimenpiteeseen Sijoittuminen projektin jälkeen (pääasiallinen työmarkkina-asema vuoden aikana projektin jälkeen) Työssä (väh. 6 kk)33 % Koulutuksessa26 % Työttömänä työnhakijana38 % Työvoiman ja koulut. ulkopuolella 3 %
4
Miten tuloksiin päästään - kokemukset toimintamallista Kyseessä on prosessi – ei peräkkäisiä interventioita Pitkäjänteisyys, prosessin ylläpitoon tukea ja ohjausta Ryhmäohjaus ja vertaistuki (erityismenetelmät kuten luovat menetelmät) Osallistujan suostuminen ja sitoutuminen kokonaisvaltaisempaan itseohjautuvuuteen Yksilöllisyys, aikaa asiakkaalle ilman ajanvarausta Toimii linkkinä poolilaisen, työnantajien, viranomaisten ja oppilaitosten välillä – verkostojen luominen ja hyödyntäminen Yhteydet yrityksiin, jalkautuminen kentälle Toiminta-alueen elinkeinoelämän ja viranomaisten tuntemus, alueellisten strategioiden tuntemus ja niihin vaikuttaminen Toiminnan tavoitteellisuus, seuranta, tuloksellisuus ja vastuullisuus (välittäminen).
5
Miten tuloksiin päästään – seurannan havainnot Ryhmätoiminnot sekä vertaistuen (ml. luovat menetelmät) osallistujat kokeneet erittäin myönteisinä Projektin toiminnoista kokivat hyötyvänsä eniten ne, joilla oli vajeita omissa voimavaroissa (työ- ja toimintakyky, taloudelliset voimavarat) Projektin aktivoivat vaikutukset (projektin päättäneistä vain 9 % oli koko projektin jälkeisen vuoden työttömänä) ja työmarkkinoille uudelleen integroiva vaikutus (vain 3 % päätynyt työvoiman ulkopuolelle). Yksilöllisestä ohjauksesta hyötyvät erityisesti ne, joiden työttömyys pitkittynyt, aikaa avointen työmarkkinoiden työstä on kulunut pitkään, vailla ammatillista koulutusta olevat sekä ikääntyvät ja maahanmuuttajat. Projektin tukitoimin voidaan tasata em. ryhmien työllistymismahdollisuuksia. Yksityisen sektorin tukityö, johon päädytään yleensä työelämävalmennuksen kautta ja johon voi liittyä täsmäkoulutusta, on ollut tuloksellinen työllistymisreitti erityisesti vähemmän koulutetuille. Poolitoiminta on ollut tuloksellista koulutukseen ohjauksessa: pitkään työttömänä olleita, vailla ammatillista tutkintoa olevia ja ammatinvaihtajia on ohjautunut koulutukseen. Suurin hyöty toimenpiteistä saadaan silloin, kun ne kohdentuvat oikein. Toimenpiteitä ei voida asettaa paremmuusjärjestykseen vain työllistymisen perusteella.
6
Toimintamallien siirtyminen käytäntöihin – esimerkkejä työvoimapolitiikan alueelta Projekteissa kokeiltua Urasuunnitelmat Sitoutuminen – oikeudet ja velvollisuudet Viranomaisyhteistyö Tukityön yhdistäminen työvoimapoliittiseen koulutukseen Työllistymismahdollisuuk- sien hakeminen yksityiseltä sektorilta Käytäntöön siirtynyttä/siirtyvää Työnhakusuunnitelmat Työnhakijan sitoutumisen lisääminen Työvoimanpalvelukeskukset Tukityöllistämisen tehostaminen yhdistämällä siihen koulutusta Yrityksiin työllistämisen tukeminen
7
Eloonjäämisen ongelmia ja haasteita Kehittäminen tapahtuu projekteissa irrallaan emo-organisaatioista Kehitettävät kohteet/ongelmat pilkotaan, kokonaisuus unohtuu Hyvien käytäntöjen ylikorostuminen vs. realismi - oppimisen merkitys ja kontekstisidonnaisuus; hiljainen tieto ja epäonnistumiset jäävät piiloon Lähde: Engeströmin ja Arnkilin haastattelut, Dialogi 7/2005
8
Eloonjäämisen ongelmia ja haasteita Millä tasoilla ja miten juurruttamista/ opitun siirtoa tulisi toteuttaa? Kyse ei ole yksittäisen projektin eloonjäämisestä, vaan laajemmin toimintamallien ja kokemuksen välittymisestä – miten kokemuksen/tiedon siirtoa tai yhteistä oppimista voitaisiin kehittää? Jatkuvuutta ei voi jättää yksinomaan projektien huoleksi – ohjelmataso, kansallinen ja aluetaso, emo- organisaatiot Yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminen yrityspohjalta – välillinen riippuvuus yhteiskunnallisesta rahoituksesta Kyse ei ole vain toimintamalleista, vaan aina myös resursseista
9
Projektin tulevaisuuden suunnittelussa otettava huomioon Toimintaympäristön muutos (työmarkkinat, rakenteet, lainsäädäntö) Politiikka, tahotila – valtakunnalliset ja maakunnalliset strategiat, painopisteet ja tavoitteet Projektin kokemukset ja oppimisprosessit (työntekijöiden ja osallistujien kokemukset, sidosryhmien näkemykset) Tutkimuksen tuottama tieto ja projektin seurannan tuottama tieto
10
Lisätietoja Pohjois-Karjalan Työpoolista http://www.tyopooli.pkky.fi http://www.tyopooli.pkky.fi http://cc..joensuu.fi/~tpooli/ http://cc..joensuu.fi/~tpooli/ Arja Kurvinen tutkija Karjalan tutkimuslaitos etunimi.sukunimi@joensuu.fi Nurmes Joensuu Lieksa Kitee Outokumpu
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.