Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999.

Esitys aiheesta: "Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä S-72.500 Sosiaalitekniikka 1999."— Esityksen transkriptio:

1 Aisti-, kehitys-, ja kommunikaatiovammaiset tietoliikennepalveluiden käyttäjinä
S Sosiaalitekniikka 1999

2 Erityiskäyttäjäryhmät
vanhukset liikuntavammaiset käsivammaiset sokeat ja näkövammaiset kuurot, kuuroutuneet ja kuulovammaiset puhe- ja kommunikointivammaiset kehitysvammaiset ja muita kognitiivisia häiriöitä omaavat S Sosiaalitekniikka 1999

3 Näköaistin häiriöt Sokea ei näe (pistekirjoitus) Heikkonäköisyys
ongelmia kontrastien erottelussa (hahmot, muodot ja vierekkäiset pinnat) värinäkö osittainen värisokeus: punaviher- ja sinikeltasokeus täydellinen värisokeus: mustavalkonäkö silmien sopeutuminen valoon ja hämärään (jotkut näkevät vain kirkkaassa valossa, jotkut hämärässä) ongelmia näkökentässä (esim. putkinäkö) ikänäkö kohtaa lähes KAIKKIA iäkkäitä ihmisiä S Sosiaalitekniikka 1999

4 S Sosiaalitekniikka 1999

5 Ongelmia tekniikan käytössä
laitteen löytäminen pääsy laitteen luo komentojen löytäminen ja tunnistaminen näppäimien ja vipujen käyttö kosketusnäytön käyttö näytöllä olevan tekstin lukeminen kohteiden valitseminen näytöltä graafisen tiedon vastaanottaminen visuaalisten signaalien havaitseminen korttien ja kolikoiden syöttö laitteen sisään manuaalien ja kirjojen käyttö printatun materiaalin käyttö S Sosiaalitekniikka 1999

6 Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa
julkisten laitteiden sijoittaminen “loogisiin” paikkoihin ohjeet sokeille pistekirjoituksena, näkövammaisille isolla tekstillä tai puheena sellaisten symbolien käyttö, joiden merkityksen ymmärtää ilman värejäkin tai väärän värisenä mahdollisuus käyttää puhesyntetisaattoria tai braillea outputtina komentonäppäimien loogiset ja standardisoidut paikat äänimerkki ilmaisemaan, että näppäintä on painettu printattu teksti pistekirjoituksena tai isolla tekstillä S Sosiaalitekniikka 1999

7 Kuuloaistin häiriöt kuuro ihminen ei kuule ainakaan puheäänen taajuuksia (viitomakieli) kuulovammainen kuulee ainakin jonkin verran (esim. jos ääni on kova tai sitä vahvistetaan kuulolaitteella) kyvyttömyys tai vaikeus kuulla tietyn taajuisia ääniä (esim. korkeat äänet katoavat iän myötä) S Sosiaalitekniikka 1999

8 Kaksi ryhmää: syntymäkuurot ja myöhemmin kuuroutuneet
Syntymäkuuroille viittomakieli on äidinkieli, puhumaan ja lukemaan opettelu vaikeaa syntymäkuurot käyttävät (tai käyttäisivät) ehkä mieluummin videopuhelinta kuin sähköpostia myöhemmin kuuroutunut pystyy puhumaan ja kirjoittamaan helpommin (kommunikointi helpompaa normaalikuuloisen kanssa) S Sosiaalitekniikka 1999

9 Kuulovammaisten ongelmia tekniikan käytössä
laitteen etsintä auditiivisen tiedon vastaanottaminen puheen ymmärtäminen akustisen hälytys- tai merkkinäänen havaitseminen tai kuuleminen puheen käyttö inputtina (puheen puute tai epäselvyys) eräät tekniset laitteet saattavat aiheuttaa häiriöitä kuulolaitteessa S Sosiaalitekniikka 1999

10 Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa
julkiset laitteet “loogisiin” paikkoihin muutettavissa olevat ajalliset ja spatiaaliset resoluutiot visuaalisiin kommunikointilaitteisiin (esim. videoneuvottelu) muutettavissa olevat äänen voimakkuus- ja korkeussäädöt audiolaitteisiin puheviestin sijaan tai rinnalle graafisia viestejä S Sosiaalitekniikka 1999

11 Puhe- ja kommunikointivammaiset
puhevammaisissa sekä puhumattomia että henkilöitä, joiden puhe on jotenkin vaurioitunut kommunikointivammainen saattaa puhua sujuvastikkin, mutta ei silti pysty kommunikoimaan muiden kanssa esim. ei hallitse elekieltä tai ei pysty seuraamaan nopeaa puhetta S Sosiaalitekniikka 1999

12 Ongelmia tekniikan käytössä Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa
ei voi käyttää puhetta vaativia laitteita voi olla vaikeuksia ymmärtää tai havaita puhetta vaikea löytää tarvitsemansa laite Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa ohjaavia ja neuvovia merkkejä laitteiden lähettyville mahdollisuus käyttää kuvakommunikointia (symboleita), kokonaisia sanoja tai viittomakieltä S Sosiaalitekniikka 1999

13 Kehitysvammaiset ja muut kognitiivisista häiriöistä kärsivät
ihminen, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi kehitysvammaisilla yleensä kaikki kognitiiviset toiminnot normaalia heikompia (myös puhe) (kognitiivisia häiriöitä: muisti-, tarkkaavaisuus-, kieli-, oppimis-, tai havaitsemishäiriöt) --> esim. Downin oireyhtymä S Sosiaalitekniikka 1999

14 Ongelmia tekniikassa Vaikea löytää laite ja päästä sen luo
ei välttämättä osaa puhua, lukea tai/eikä kirjoittaa ei välttämättä tunne numeroita ja yleisiä symboleita eikä osaa laskea vaikea havaita ääni-, kosketus-, tai visuaalisignaaleja esim. palautteena vaikeuksia oppia käyttämään laitetta muistin kanssa ongelmia vaikeuksia suorittaa useita tai monimutkaisia käyttövaiheita vaikeuksia tehdä valintoja S Sosiaalitekniikka 1999

15 Keinoja, joilla ongelmia voi poistaa
standardisoidut käskynäppäimet ja niiden paikat, jolloin ne voidaan opetella ulkoa ilman syvempää ymmärrystä laajojen, yleisten ja toisistaan hyvin eriävien käskyjen käyttö konkreettisten graafisten symbolien käyttö Standardisoitujen, eri aistimoduuleissa ilmenevien palautteiden käyttö mahdollisuus viittomakieleen, kuvakommunikaatioon tai valmiiden sanojen käyttöön S Sosiaalitekniikka 1999

16 Apuvälineitä näkövammaisille? kuulovammaisille?
puhe- ja kommunikointivammaisille? kehitysvammaisille? S Sosiaalitekniikka 1999

17 Toiminnan sykli Miten tiedän tapahtuiko se, mitä halusin? Tavoitteet
Miten näen mitä voin tehdä? Mistä tiedän mitä se merkitsee? Mistä tiedän mitä teen? Mistä näen mitä tapahtui? Miten helposti voin suorittaa? (Norman, 1990) S Sosiaalitekniikka 1999