Kriittinen teoria yhteiskuntafilosofiana

Esitys aiheesta: "Kriittinen teoria yhteiskuntafilosofiana"— Esityksen transkriptio:

1 Kriittinen teoria yhteiskuntafilosofiana
• normatiivisen yhteiskuntafilosofian kriittisyys? - normatiivisen ideaalin ja todellisuuden vertaileminen - kuinka kriittinen on tavanomainen yhteiskuntafilosofia? - esim. Rawls: pyrkii löytää laajaa konsensusta, lähtökohtana vallitsevaa kulttuuria, tehtävä sovinnollinen (reconciliation) => moraalisia vaatimuksia yhteiskunnalle - epäsuorasti kriittinen • vs. kriittisen tehtävän systematisointia - miten? - kritiikki-käsitteen merkitys kritiikki 3 (Marx): - todellisuuden paljastaminen (ehkä ideologisen kuvan takaa) - ja kriittistä arviointia: kuvan ja yhteiskuntajärjestyksen seuraukset ihmisille ≈ systemaattinen (tieteellinen) yhteiskuntakritiikki kritiikki 1 (arkikieli): arvostelu, neg. mielipiteen esittely kritiikki 2 (Kantilainen filosofia): todellisuuden/ilmiön mahdollisuuden ehtojen tutkiminen

2 kritiikin tehtävä ja filosofia?
• Karl Marx: ”Die Philosophen haben die Welt nur vershieden interpretiert, es kömmt darauf an, se zu verändern” (Thesen über Feuerbach 1845)) ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävässä on sen muuttaminen” (Teesejä Feuerbachista (1845)) • Slavoy Zizek: ’Philosophers have too much tried to change the world, the task today is to interpret it’ (lainaus mm. Helsingin luennosta 2009)

3 kritiikin tehtävä? • sisäinen, immanentti kritiikki:
- jälki-metafyysinen lähtökohta: inhimillinen ajattelu ja yhteiskunnalliset käytännöt ovat (eri tavoilla) sidoksissa kulttuuriin ja historiaan • järjen käyttö immanenttia (ei pysty asettumaan historian ulkopuolelle) - Hegel: välttämättömyys - historia on myös oppimisprosessi (järki oppii) - Walzer: kritiikki lähtee oman kulttuurin vallitsevista arvoista ja arvostelee puutteita niiden toteuttamisessa - Frankfurtin koulukunta & Foucault: tarkastelee systemaattisesti ajattelun suhteet omaan historiaan • ongelma: relativismi • ulkoinen (external, transcendental) kritiikki - normatiivisena perusteena viittaus ulkoiseen ja historiallisesti riippumattoman mittapuuhun - ihmisluonto (Noam Chomsky) - ahistorialliset paheet (Richard Rorty: cruelty) • ongelma: perustelemisen vaikeus ja uskottavuus • Rortyn vastaus: ”private irony and liberal hope” - yksityishenkilönä suhtautuu skeptisesti esim. väitteisiin ihmisluonnosta - julkisena henkilönä esiintyy taistelevana liberaalina

4 kritiikin tehtävän toteutus, suuntia
• postmoderni politiikan filosofia - yleisempi puuttuminen nykyajatteluun - interruption, deconstruction, transgression - esim: Foucault, Jean-Francois Lyotard, Gilles Deleuze, Jacques Derrida - Claude Lefort, Alain Badiou, Jacques Rancière - Ernesto Laclau, Chantal Mouffe • kriittinen yhteiskuntateoria (Frankfurtin koulukunta) - systemaattinen tutkimusohjelma - monitieteinen - Institut für Sozialforschung, Frankfurt (per luvulla) - esim: Max Horkheimer, Theodor Adorno, Walter Benjamin, Herbert Marcuse - Jürgen Habermas - Axel Honneth, Rainer Forst - Michel Foucault? • yhteiskuntafilosofia kriittisenä teoriana - yleisenä, varsin epämuodollisena lähestymistapana - esim: Michael Walzer, Douglas Kellner, Nancy Fraser, Iris Marion Young, Seyla Benhabib, Judith Butler - feministinen teoria • nyky-marxilaiset - esim: G.A. Cohen, David Harvey - Michael Hardt, Antoni Negri - Slavoy Zizek (?)

5 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
esim: yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtäminen - ja mitä se tekee ihmisille - myös globaalisaatio - keskeinen tehtävänasettelu monille - erottaa kriittinen teoria muunlaisesta yhteiskuntafilosofiasta - tuo lähemmäksi muita yhteiskuntatieteitä, erityisesti sosiologiaa - tuo mukaan paljon filosofisia/käsitteellisiä kysymyksiä kriittisen arvioinnin normatiivinen ulottuvuus - millä perustein jotain pidetään huonona/pahana parannusehdotusten suunta (uusi ideaali?) - normatiivinen yhteiskuntafilosofia? - poliittisen teorian tehtävä?

6 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
vrt. Seyla Benhabib (Critique, Norm and Utopia,1986): Kriittisen teorian kaksi suuntaa (?) ja neljä tehtävänaluetta: • explanatory-diagnostic - nyky-ajan ja -yhteiskuntien ymmärtäminen ja selittäminen - arvioida nykyajan/yhteiskunnan tilaa, sen hyvät ja huonot puolet • critical-emancipatory - systemaattisella tavalla kehittää kritiikin tehtävää - pohtia ja kehittää normatiivisia vaihtoehtoja ja kehittämissuuntia

7 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtäminen - ja mitä se tekee ihmisille Mitä tarkoittaa ’kokonaisuuden ymmärtäminen’? - mikä tahansa kokonaisuus? - kokonaisuus kritiikin tehtävän näkökulmasta • => diagnoosin tehtävä: kokonaisuus diagnostisen tehtävänasettelun näkökulmasta ≈ arvioida x:n tilaa, mihin suuntaan on menossa, onko suunta huolestuttava ja siinä tapauksessa mihin verrattuna? • => perusteltu kokonaisuusnäkökulman valinta?

8 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtäminen (diagnoosi) - ja mitä se tekee ihmisille arvioida x:n tilaa => esim. mitä meitä hallitsee? - mitä x tekee meille valta - Foucault pahat tyypit? - pidetään yleensä liian yksinkertaisena ideologia - tiettyjä ajattelutapoja ja oikeutusväitteitä järjestelmä - esim. kapitalismi

9 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
mitä meitä hallitsee? - mitä se tekee meille ideologia ideologiakritiikin näkökulmasta - ajatusjärjestelmä, ideoiden kokonaisuusjärjestelmä - käytetään oikeuttamaan yhteiskuntajärjestyksen - ja antaa vastaukseen kysymyksen miksi meidän tulisi alistua ja totella - valhe? - pikemminkin osatotuus tai rajattu näkökulma • Oikeutus vs. ideologia? Oikeutus on ideologinen (negatiivisessa merkityksessä) esim. mikäli: - toisenlainenkin yhteiskuntajärjestys olisi (yhtä?) oikeutettavissa - tuo mukaansa epätasa-arvoisuutta - luo ylivalta-suhteita (tietyn ryhmän etuasema) - aiheuttaa joillekin ihmisille tai ryhmille (epäoikeutetusti) pahaa (kriteeri?) • Ideologiakritiikkiä: - paljastaa oikeutuksen ideologiseksi, tai - osoittaa mistä osista ideologinen oikeutus koostuu, tai - osoittaa ideologian perusteella oikeutetun yhteiskunnan epäkohdat ja huonot seuraukset

10 Yhteiskuntakriittisen filosofian tehtävä, miten tulisi ymmärtää?
mitä meitä hallitsee? - mitä se tekee meille ideologian vääryydet? • valehtelua: - vääristetty maailmankuva - piilottelee joitakin totuuksia • (järjestelmä) tekee joillekin (ihmisille, ryhmille) pahaa - vaikka väittää teot oikeutetuiksi • ylläpitää huonosti perusteltua (epäoikeudenmukaista) ylivaltaa