Kommunikaatio ja suunnittelu KL

Esitys aiheesta: "Kommunikaatio ja suunnittelu KL"— Esityksen transkriptio:

1 Kommunikaatio ja suunnittelu KL 24.11.2004

2 Kommunikatiivinen suunnittelu
poliittisena ohjelmana suora ja edustuksellinen demokratia uudenlaiset hallintakäytännöt (governance) valtaistaminen (empowerment) uudenlaisena suunnittelukäytäntönä kommunikaatiomenetelmien hallinta vuorovaikutusprosessien hallinta suunnittelun uutena refleksiivisyytenä suunnitteluprofession uusi identiteetti uudet vuorovaikutusammattilaiset

3 Kommunikatiivisen suunnittelun teoriataustaa
Advocacy planning (Davidoff 1965) suunnittelu muistuttamaan oikeudenkäyntiä, eri näkökulmat ja intressit yhden totuuden sijasta suunnittelija asianajajana Transaktiivinen suunnittelu (Friedmann 1973) suunnittelijan ja toimijan tieto eroavat toisistaan Kommunikatiivisen toiminnan teoria (Habermas 1984) Kommunikatiivisen suunnittelun teoriat (John Forester, Tore Sager, Patsy Healey)

4 Habermasin teoriatausta
Kriittisen teorian perinne Erilaiset rationaalisuuskäsitteet (Weber) Habermasin anti kommunikatiiviselle suunnitteluteorialle Kritiikki

5 Perinteinen ja kriittinen teoria
Voiko yhteiskuntatiede olla kriittistä? Marxin käsitys sosiaalisesta rationaalisuudesta: tuotannon paradigma Autonomisen epistemologisen ja moraalisubjektin ja saksalaisen idealismin yliyksilöllisen toimijan kieltäminen Karl Marx

6 Perinteinen ja kriittinen teoria
”Autonomy, creativity, self-expression and freedom can only relate to real possibilities whose realisation depends on the individuals’ control over their social life processes” (Roderick) Karl Marx

7 Frankfurtin koulukunta
Vallankumousten epäonnistuminen ja 1900-luvun totalitarismit taustalla Weberin rationaalisuuskäsitykset ja modernisaation rautahäkki: merkityksen ja vapauden häviäminen Max Horkheimer

8 Frankfurtin koulukunta
Marxilaisen kritiikin keskittäminen sen sosiaaliseen ja kulttuuridimensioon Instrumentaalisen järjen kritiikki Idealistisen filosofian tieteellisestä kritiikistä skientismin immanenttiin kritiikkiin Herbert Marcuse

9 Frankfurtin koulukunta
”Valistuksen dialektiikka” 1947 Modernissa ajassa tietämättömän pelko on korvautunut laskemattoman pelolla Kulttuuri kulkee väistämättä kohti luonnon, yhteiskunnan ja ihmisen totaalista hallintaa Estetiikka viimeisenä oljenkortena Theodor Adorno

10 Habermas ”Julkisuuden rakennemuutos” 1962
Miten julkisuus syntyi historiallisesti? Porvarillinen julkisuus valtiovaltaa haastavana voimana: keskusteleva julkiso (Publikum) ja yleisö syntyvät Julkisuuden ideaali ja sen toteutuminen etääntyvät kuitenkin toisistaan Jürgen Habermas 1929-

11 Habermas ”Tieto ja intressit” 1962
Tekninen intressi: työ, tuotanto ja niitä tukevat empiiris-analyyttiset tieteet Praktinen intressi: interaktio ja tulkinta, humanistiset ja kulttuuritieteet (suunnittelutieteet?) Vapautusintressi: valta, valtaistaminen ja vapautus: kriittiset yhhteiskuntatieteet Jürgen Habermas 1929-

12 Habermas ”Kommunikatiivisen toiminnan teoria” 1981
Kommunikatiivinen käänne Habermasin filosofiassa Descartesin tietoisuusfilosofian hylkääminen Rationaalisuuskäsitteen rekonstruktio Negatiivisesta positiiviseen kritiikkiin Jürgen Habermas 1929-

13 Toiminnan tyypit Toiminta pyrkii menestykseen
pyrkii yhteisymmärrykseen ei-sosiaalista instrumentaalinen toiminta sosiaalista strateginen toiminta kommunikatiivinen toiminta

14 Kritiikkiä Siirtymä Marxin tuotanon paradigmasta kommunikaation paradigmaan ehkä liioiteltu: Habermasilla utopismin piirteitä Tarkat dikotomiat (Instrumentaalinen/kommunikatiivinen) eivät vastaa todellisen toiminnan kompleksista luonnetta Habermasin valtakäsitettä on pidetty puutteellisena; kriittisen tradition olemus menetetään Paluu transsendenttiin krtiikkiin (Kant), jolloin immanentin kritiikin potentiaali menetetään

15 Kommunikatiivisen suunnittelun teesejä
Tieto ja suunnittelun roolit (”asiantuntija”, ”maallikko”) sosiaalisesti rakennettuja Kommunikaation muodot vaihtelevat, ei ole ”oikeata” tapaa puhua, kuvata ja ilmaista itseään Ei erillisiä yksilöitä intresseineen vaan poliittinen yhteisö, joka rakentaa tavoitteensa ja toimintansa kommunikaation kautta Ei (välttämättä) myöskään ”yleistahtoa” tai ”yleistä etua” vaan vain yhteinen tila Valtaa käytetään myös kommunikaation kautta

16 Kommunikatiivisen suunnittelun pulmia
Mikä on asiantuntijan ja suunnittelijan rooli, jos asiantuntemus on vain yksi tietojärjestelmä ja toimintaperspektiivi toisten joukossa? Jos ei ole ”oikeata” tapaa kommunikoida, kuinka vuorovaikutusta voidaan kehittää? Millaisilla foorumeilla ja areenoilla lukemattomat osalliset voivat kohdata? Onko yhteistyölle tai konsensukselle edellytyksiä, vai onko aina kyse hegemoniasta tai konfliktista?