Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu

Esitys aiheesta: "Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus työurien kehittymiseen ja osa-aikaiseen eläkkeellä oloon ja työskentelyyn
Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu Jamit (työurien jatkamisen tuki) -hankkeen päätösseminaari

2 Esityksen aiheita Työuran pitenemisen tärkeydestä
Työuran pituuden mittarit Osa-aikainen eläkkeellä olo ja osa-aikainen työnteko Työnteko eläkkeen rinnalla Eläketurvakeskus

3 Työurien pidentämistä koskevat tavoitteet
Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. (Vanhasen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryksestä 3/2009 lähtien) Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5 vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5 vuotta. (Rakennepoliittinen ohjelma, 08/2013 ) Eläketurvakeskus

4 Miksi työurien piteneminen on tarpeen?
Elinaika pitenee. Väestörakenteen muutos on nopea: huoltosuhde (65v/15-64 v.) nyt noin 28 %, vuonna 2030 noin 45 %. Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja eläkemeno nousee. Hoiva- ja hoitopalveluiden tarve kasvaa. Työllisten määrä ei kasva. Huoltosuhteen heikkeneminen vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja sitoumukset. Suomen julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelma on syventynyt nopeasti merkittäväksi. Työssäoloaikana maksetaan vakuutusmaksua, eläkeaikana saadaan eläkettä. Työ- ja eläkeajan välinen suhde vaikuttaa vahvasti julkistalouteen. Työurien pidentymisellä voidaan vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen. Eläkemenot Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste Työllisyys ja verotulot

5 Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja työurien pidentäminen eivät ole sama asia
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ei mittaa työuran pituutta. Eläkkeelle siirtyminen voi myöhentyä ilman että työurat pitenevät. Työura voi pidentyä ilman että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Työurat syntyvät työllisyydestä eri ikäryhmissä, eri aikoina. Työurien pidentäminen = työllisyysasteiden nostaminen (=> työpanoksen kasvattaminen) Tavoitteiden toteutumista kannattaa tarkastella eri mittareilla -> ks. Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus

6 15-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote vuosina 2004–2013
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus

7 15-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan odote Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin vuosina 2003–2012
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus

8 Työllisyysasteita vuosina 2004–2013
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus

9 55–64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin vuosina 2004–2013
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus

10 Vuonna 2012 eläkkeelle siirtyneiden toteutuneen työuran pituus, vuotta
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014.

11 Mitä pitäisi tapahtua, jotta vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutuisi nykylain oloissa
Työkyvyttömyyseläkealkavuus ETK:n peruslaskelmassa oletetaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentymistä; alenema n. 15 %. 62,4 v tavoitteen toteuttaminen vaatisi seuraavana 15 vuotena liki 45 % aleneman. Vanhuuseläkealkavuus Peruslaskelmassa oletetaan myös vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentymistä; 62-vuotiaan odote olisi ,7 v (nyt 64,1). 62,4 v tavoitteen toteutuminen vaatisi 62-vuotiaan odotteen nousua 65,5 vuoteen. Eläketurvakeskus

12 60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 2004–2013, kaikki työ- eläkkeelle siirtyneet
Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus

13 Eläkkeellesiirtymisiän odote eläkkeelle siirtymisen mittarina Toteutunut kehitys , nykylain mukainen ETK:n arvioima kehitys (perus), ja ETK:n 2017 eläkeuudistuksen vaikutusarvion mukainen kehitys (vertailu) Tavoite 62,4 v. 2025 Eläketurvakeskus

14 Odotteen laskemiseen liittyviä kysymyksiä
Odote lasketaan yksivuotisikäryhmiä koskevan eläkkeelle siirtymistä koskevan tiedon perusteella. Osa-aikaeläkeläisiä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi (koska työn jatkuminen on eläkkeen peruste). Osatyökyvyttömyyseläkeläiset katsotaan eläkkeelle siirtyneiksi (eläke ei edellytä työtä). Tilastoissa ja eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskennassa sama käytäntö Eläketurvakeskus

15 Osa-aikatyön merkitys kasvaa iän myötä
Lähde: laskettu Tilastokeskuksen aineistoista. Eläketurvakeskus

16 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet vuosina 2000–2013
Osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset näkyneet eläkelajin suosiossa. 80 % osa-aikaeläkkeistä päättyy siirtymiseen vanhuuseläkkeelle. noin 15 % osa-aikaeläkkeistä päättyy kun työntekoa koskeva ehto ei täyty. Eläketurvakeskus

17 Osa-aikaeläkettä saaneet vuosina 2000–2013
Vuonna 2002 huippuvuosi, jolloin alle 60-v. oli osa-aikaeläkkeellä Vuoden 2005 jälkeen 60+ määrä ollut verraten tasainen. Julkisella sektorilla saajista kolme neljästä naisia. Eläketurvakeskus

18 Vuosina 2005–2013 työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
Eläketurvakeskus

19 Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin
Eläketurvakeskus

20 Kaikki osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 2000–2013 sukupuolen mukaan
Naisten osuus saajista on kasvanut, lähinnä yksityisellä sektorilla. Eläketurvakeskus

21 Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet ikäryhmittäin, 31.12.2013
Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista kolme neljästä on 55 vuotta täyttäneitä ikärakenteessa ei sektorieroa kaksi kolmesta on naisia (julkisella sektorilla neljä viidestä) TULES yleisin peruste, mt-syillä olevilla osatk harvinaisempi. Eläketurvakeskus

22 Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmittäin
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat, mielenterveysperusteisilla syillä ollaan työssä vähemmän kuin yleisyyden perusteella. Eläketurvakeskus

23 Vuonna 2013 päättyneet tai täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi muuttuneet osatyökyvyttömyyseläkkeet
* Eläke lakkautettu työskentelyn vuoksi tai saamisen edellytykset eivät täyty. Eläketurvakeskus

24 18–68-vuotiaiden työeläkevakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeellä olo 31.12.2012
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus

25 Koko vuoden 2012 työssä olleiden eläkeläisten osuus kaikista työssä olleista 18–68-vuotiaista eläkeläisistä eläkelajin mukaan Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus

26 Joulukuussa 2012 työssä olleiden eläkeläisten eläkelaji, 18–68-vuotiaat
Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneista noin 80 % oli työssä. Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus

27 Vuosien 2007–2012 joulukuussa työkyvyttömyys-eläkkeen ohella työssä olleet
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus

28 Poikkileikkaus: joulukuussa työssä olleet osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat ikäryhmittäin vuosina 2007–2012 Eläketurvakeskus

29 Muutama päätelmä Työllisyyden lisääminen vaatii myös osatyökykyisten työnteon lisääntymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa sekä työurien katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Valtaosa osatk saajista on työssä, osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Erityisesti naisten ja 60 v. täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt. Kasvu noteerataan työllisyys- ja työuramittareissa, ja on osaltaan 60+ työllisyysasteen kasvun taustalla. Osa-aikaeläkkeen merkitys on ikärajamuutosten takia pienentynyt, ja tulee lakkautetuksi. Tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, jonka suosio ei välttämättä ole yhtä suuri -> osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn merkitys voi entisestään kasvaa. Eläkkeen ja työn yhdistäminen on silti yleisintä vanhuuseläkeiässä. Täällä myös kasvu on ollut kaikkein nopeinta -> kun vanhuuseläkeikä nousee, osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn kysyntä ennen VE-ikää voi tämänkin takia kasvaa. Eläketurvakeskus