Työurien pidentäminen - mistä kiikastaa ?

Esitys aiheesta: "Työurien pidentäminen - mistä kiikastaa ?"— Esityksen transkriptio:

1 Työurien pidentäminen - mistä kiikastaa ?
SAK:n 20. työympäristöseminaari 23. – Kaija Kallinen Kaija Kallinen

2 Miksi työurien pidentäminen on esillä ?
Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee ja suomalaiset elävät entistä pidempään - > eläke- ja hoivamenot kasvavat. Työelämästä pois siirtyvien määrä on suurempi kuin työelämään tulevien määrä -> maksajia on yhä vähemmän. Sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut kustannetaan pääosin palkkatyön kautta (työnantajien ja työntekijöiden maksut, verot). Huolena huoltosuhde – julkisen talouden kestävyys koetuksella = valtiolla ja kunnilla rahapula. Talouden sukellus finanssikriisin takia kutisti palkkasummaa, pitkäaikaistyöttömyys ryöpsähti uudelleen. Kaija Kallinen

3 Työmarkkinoille tulevien ja työmarkkinoilta lähtevien määrät vuosina 1980-2040
Lähde: Tilastokeskus väestöennuste ja väestörakenne SAK/YPO/JR Kaija Kallinen

4 Työurien pidentäminen yhteinen tavoite – jo pitemmän aikaa
Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat tavoitteeseen 1990-luvulla. Työnantajajärjestöillä ja ay-liikkeellä eri painotukset työurien pidentämisen parhaista keinoista. Suomessa on varauduttu erityisesti eläkemenojen nousuun osittainen rahastointi: joka neljäs eläke-euro rahastoista eläkeleikkauksia 1980-luvun lopulta lähtien 2005 eläkeuudistuksen päätavoite: tukea työssä jatkamista Lisääntyvä huoli hoivapalvelujen järjestämisestä, koska iäkkäimpien väestöosuudet nousussa. Kaija Kallinen

5 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen (1)
Ay-liike torjui pääministeri Vanhasen esityksen joustavan eläkeiän alarajan nostosta 65 vuoteen. Hallituksen ja tm-järjestöjen sopimus : tavoitteena nostaa 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odotetta 3 vuodella 59,4 vuodesta (62,4 vuoteen) vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle siirtymisiän odote kuvaa tietyn ikäisen henkilön keskim. eläkkeelle siirtymisikää, jos ikäluokittainen eläkealkavuus (mukana kaikki eläkelajit) ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Ei ole sama kuin keskim.eläkeikä, ei ole ennuste. Eläketurvakeskus laskee odotteen 25- ja 50-vuotiaalle vuonna 2008 odotteet olivat 59,4 v ja 61,4 v vuonna 2009 odotteet olivat 59,8 v ja 61,7 v Kaija Kallinen

6 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen ( 2)
Keinoja etsivät työelämäryhmä ja eläkeneuvotteluryhmä tammikuun 2010 loppuun asti. Tutut painotuserot. Ay-liike: työkyvyttömyys ja työttömyys syrjäyttävät työstä, työurat pitenevät, jos työtä on ja terveys säilyy; työurien pidentämisen keinot työelämän kehittämisessä EK ( + VM ja STM): pehmokeinot eivät riitä, tarvitaan leikkauksia eläke- ja työttömyysturvaan. Työelämätyöryhmä pääsi yksimielisyyteen, lukuisia esityksiä työterveyshuollon parantamiseksi ja osaamisen turvaamiseksi, esitykset pääosin jatkovalmistelussa. Eläkeneuvotteluryhmässä sovun kaatoi kysymys ikääntyvien työttömyysturvasta. Kaija Kallinen

7 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen (3)
Kotimaiset tutkimuslaitokset ja OECD: työelämäryhmän esitykset pidentävät työuria tarkkoja vuosi- ja kuukausimääriä ei voi todeta Hallituksen ja tm-järjestöjen sopimus : valmistellaan kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma: 6 työryhmää. Työuratyöryhmän tehtävänä on selvittää kolmea toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: eläketurvan riittävä taso eläketurvan rahoituksen kestävyys työurien pidentäminen ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen Työuratyöryhmä ei tee esityksiä, aikataulu joustava. Kaija Kallinen

8 Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut selvästi
2005 eläkeuudistus Kaija Kallinen Lähde: ETK

9 Tavoite: 62,4 vuoden eläkkeelle siirtymisiän odote 2025 (25 –vuotiaan odote)
Tavoitekehitys Toteutunut Kaija Kallinen

10 Katse työuran pituuteen eläkeikään tuijottamisen asemesta
”Yhteisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää useita samanaikaisia toisiaan tukevia toimia. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edesauttavat muun muassa työhyvinvointia, työssä jatkamista ja osaamista.” (Eläkekiistasopimus ) Näkökulma on laajentunut työurien pidentämiseen Työllisen ajan odote – EU:lle kehitetty uusi työuran keston mittari Kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta ratkaisevaa on työuran pituus eli se, paljonko elinkaarella on työelämään osallistumisen vuosia. Kaija Kallinen

11 Työllisen ajan odote – pärjääkö Suomi ?
Työurien keston vertailussa Suomi on kuudes EU15-maiden vertailussa (2007). Työvoimaan kuulumisen odote on Suomessa 37 vuotta. Työllisen ajan odote on Suomessa 34,5 vuotta. Työllisen ajan odote nousee, jos työvoiman kysyntä kasvaa eli jos työpaikkoja on tarjolla ja työ ja tekijät kohtaavat. Suurimmat ikäluokat siirtymässä eläkkeelle – työvoimapula vai rakennemuutoksen aiheuttama kohtaanto-ongelma ? Työurat pitenevät, eläkkeelle siirtyminen myöhentyy ja työllisyysaste nousee, jos työntekijöiden työkyky säilyy nykyistä paremmin. Kaija Kallinen

12 Työuran pituus ja eläkkeellä oloaika
Valmistumisikä(toisen asteen ammatillinen koulutus) Valmistumisikä(akateeminen koulutus) Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaalle (2009) Elinajanodotteen ennuste 2050* Elinajanodote nyt* Ikä 22 28 59,8 / 61,7 84,4 90,6 Työvoimaan kuulumisajan odote 37,0 vuotta, josta työllisen ajan odote 34,5 vuotta ( EU 2007) Kaija Kallinen Lähteet: ETK, Tilastokeskus * 63-vuotiaan elinajan odote

13 Työkyvyttömyys lyhentää työuria ja alentaa todellista eläkkeelle joutumisikää
Työkyvyttömyyseläkkeelle* siirtyi henkilöä keskimäärin 52,3 - vuotiaana henkilöä keskimäärin 52,2 - vuotiaana henkilöä keskimäärin 52,1 - vuotiaana Työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyi henkilöä keskimäärin 63,0 - vuotiaana henkilöä keskimäärin 63,2 - vuotiaana henkilöä keskimäärin 63,4 - vuotiaana Työurat pitenevät, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden puolittaminen - > + 1 vuosi OECD:n viesti jo vuonna 2009: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma, kuntoutustoimia lisättävä ja tehostettava. * Luvuissa mukana toistaiseksi myönnetyt ja määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet Kaija Kallinen

14 Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 1996–2008 joutuneet
sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Henkilöä Eläkkeelle siirtyneet 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Mielen- terveyden häiriöt Tuki- ja lii- kuntaelinten sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Muut sairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Lähde: ETK Kaija Kallinen

15 Työttömyys este työurien pidentämiselle
Jos työpaikkaa ei ole, työuran pidentäminen ja eläkkeelle lähdön lykkääminen eivät onnistu. Rakennemuutos syö työpaikkoja, kohtaanto-ongelmat lisääntyvät . Lähivuosina talouskasvun kannalta ongelma ei ole pula työnhakijoista vaan sopivista työpaikoista. Taloustaantuma käänsi pitkäaikaistyöttömyyden nousuun. Laskusuhdanteissa osatyökykyisten mahdollisuudet työntekoon vaikeutuvat, työhön osallistumisaste heikkenee. Vanhuuseläkeiän nosto ei tuo yhtään työpaikkaa lisää eikä paranna työllisyysastetta. Kaija Kallinen

16 Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) työmarkkina-aseman mukaan, 2009
Työikäinen väestö yhteensä Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyden ehkäisy ja työttömyyden vähentäminen Lähteet: Tilastokeskus, TEM, ETK Kaija Kallinen

17 Työllisyysaste ja työpanos ?
Suomessa ikääntyvien työllisyysasteet nousivat talouskasvun vuosina ripeästi, mutta ovat yhä muita Pohjoismaita alhaisemmat. Muissa Pohjoismaissa erilaisia työntekijöiden tarpeiden mukaisia osa-aikaisen työn mahdollisuuksia on enemmän kuin Suomessa, joten työhön osallistumisen aste on korkeampi. Jos työhön osallistumista mitataan tehdyillä työtunneilla, Suomi onkin Ruotsin tasolla. Jos halutaan edelleen nostaa ikääntyvien ja osatyökykyisten työhön osallistumisen astetta, on laajennettava työntekijöiden oikeuksia osa-aikaiseen työntekoon määräaikaisesti tai pysyvämmin. Kaija Kallinen

18 Työurien pidentämisen kestävä linja
Työurien pidentäminen onnistuu, jos vahvistetaan työssä jatkamisen edellytyksiä koko työuran aikana ja jo ennen sitä: Työuraa edeltävät toimet – perusta Koko työuran aikaiset toimet – vahvistaminen Ikääntyviä koskevat erityistoimet – arvostus Osatyökykyisten ja eläkkeellä olevien työhön osallistumista tukevat toimet – osallisuus Työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuudet pidentää työuraansa laajemmiksi. Työnantajille lisää vastuuta työssä jatkamisen tukemisessa. Eläkeleikkaukset eivät tue työssä jatkamista. Kaija Kallinen

19 Työllisyysaste ylös – jokaisen työpanos käyttöön
Työttömyyden nopea katkaisu – riittävät voimavarat aktiiviseen työvoimapolitiikkaan Pitkäaikaistyöttömyyden nousu estettävä erityistoimin Työtä myös osatyökykyisille ja vaikeasti työllistyville Työaikajärjestelyt Tuetut työmarkkinat ja pysyvä palkkatuki Työnantajille tukea ja vastuuta Viranomaisten yhteistyö seutukunnilla saatava toimimaan , työmahdollisuuksia myös vaikeasti työllistyville Työvoiman palvelukeskuksille pysyvä toimintamalli Kunnat vastuullisemmin mukaan Kaija Kallinen

20 Työikäisten ammattitaitoa parannettava, jokaiselle nuorelle väylä työelämään
Työikäisten aikuisten osaamista parannettava Jokaiselle oikeus osaamisen päivittämiseen työn ohessa Oppisopimuskoulutukseen lisää määrää ja laatua Tutkintoa vaille oleville maksuton koulutus Kaikille peruskoulun päättäville varmistetaan koulutuspaikka ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäistään Koulutustakuu vai oppivelvollisuus? Riittävästi opetusta ja tukitoimia Toisen asteen opiskelijoille parempi opintotuki Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistettava Ammatillisen aikuiskoulutuksen hallinto ja ohjaus selkeäksi Kaija Kallinen

21 Työkyvyttömyyttä ehkäistävä - eläkeiän nosto ei ole ratkaisu työurien pidentämiseen
Työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,4 –vuotiaana (2009). Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan keskimäärin 52 –vuotiaana, mielenterveyssyistä keskimäärin 48-vuotiaana (2009). Ehkäisevä työterveyshuolto jokaisen työntekijän oikeudeksi työsuhteen kestosta tai työalasta riippumatta. Terveystarkastukset myös työnhakijoille. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimivaksi. Kuntoutusyhteistyö sujuvaksi ja aukottomaksi. Yrityskohtaiset ikäohjelmat. Esimiestyö avainasemassa Kaija Kallinen

22 EU-mailla yhteinen ongelma: todellinen eläkeikä kaukana lakisääteisestä
Kaija Kallinen

23 Kaija Kallinen

24 Millä keinoilla työurat pitenevät ?
Mitä tarvitaan ? Työtä ja joustavia työjärjestelyjä Ajantasaista ammattitaitoa Riittävää työkuntoa ja terveyttä Säällistä kohtelua ja reilua työyhteisöä Kaija Kallinen