Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?

Esitys aiheesta: "Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?"— Esityksen transkriptio:

1 Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?
Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt Tampere Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS Minna Martin, psykologi, YTHS Jokaisella on kokemus esiintymisjännityksestä. Ilmiön liepeillä esiintyy monenlaisia ilmauksia: vireytyminen, ramppikuume, esiintymispelko, kahvikuppineuroosi, sosiaalisten tilanteiden pelko, sosiaalinen fobia, sosiaalinen ahdistuneisuus, viestintäjännitys. Tämä kertoo osaltaan ilmiön yleisyydestä. Esiintymään tottuneet ja siitä nauttivatkin ihmiset jännittävät usein esiintymistä. Esiintymisen jännittäminen ei siis välttämättä tee esiintymisestä kielteistä kokemusta, mutta tässä esityksessä käytetään sanaa esiintymisjännitys negatiivisen kokemuksen merkityksessä. Häiritsevää jännittämistä koetaan monenlaisissa akateemisen opiskelun viestintätilanteissa, esimerkiksi seminaareissa (oman työn esittely, opponointi, keskusteleminen), harjoitus- ja demonstraatioryhmissä (mielipiteen sanominen) ja henkilökunnan kanssa asioidessa. Esiintymisjännitys ja -varmuus ovat ilmiöitä, jotka kuuluvat monelle tieteenalalle, ainakin lääketieteeseen, psykologiaan, puheviestintään ja kasvatustieteeseen. Tieteidenvälinen keskustelu aiheesta on kuitenkin ollut lähes olematonta. Moni kohtaa työssään esiintymistä pelkääviä ihmisiä, opettajat koulutuksen kaikilla tasoilla, terveydenhuollon ammattilaiset, ammatinvalinnan ohjaajat, eri alojen työnantajat ja yleensä esimiesasemassa olevat jne, mutta asiasta puhutaan silti yllättävän vähän. Matalan kynnyksen avunsaantimahdollisuuksia, esimerkiksi ryhmä- tai kurssitoimintaa on tarjolla vain satunnaisesti. Lääketieteen keinot ongelmaan ovat lääkehoidon ja psykoterapian lisäksi kirurgisesti tehtävä "stressihermon salpaus", jota markkinoidaan aktiivisesti lehti-ilmoituksilla esiintymistä jännittäville.

2 Käsitteistä Esiintymispelko (sosiaalisten tilanteiden pelko, lääketiet.) huomattava, jatkuva ja toiminnallista haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sellaista sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraitten ihmisten kanssa ja mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. Ujous yleinen luonteenpiirre, joka voi aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, mutta siihen ei liity voimakasta ahdistuneisuutta eikä välttämiskäyttäytymistä tai toimintakyvyn laskua. Viestintäarkuus (puheviestintä) kielteinen, suhteellisen pysyvä puhumistapahtumaan liittyvä affektiivinen suhtautuminen, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä Esiintymisjännitys (YTHS:n opiskelijatutkimuksissa) esiintymisen kokeminen negatiivisena Lääketieteellisenä ilmiönä esiintymispelko (public speaking fear) kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltavaan sos.tilanteiden pelkoon. Määritelmän mukaan sosiaalisten tilanteiden pelon pääoire on huomattava, jatkuva ja toiminnallista haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sellaista sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraitten ihmisten kanssa ja mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. Ahdistuksen sisältönä on huoli siitä, että joutuu käyttäytymisensä takia nöyryytetyksi tai noloon tilanteeseen. Sos.tilanteiden pelko on laaja-alaista esiintyessään useimmissa sos.tilanteissa tai kapea-alaista liittyessään johonkin tiettyyn tilanteeseen, tavallisimmin julkiseen esiintymiseen. Ujouden ja sos.fobian eroa ja rajaa on pohdittu paljon. Ujous on yleinen luonteenpiirre, joka kylläkin voi myös aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, mutta siihen ei liity voimakasta ahdistuneisuutta eikä välttämiskäyttäytymistä tai toimintakyvyn laskua. Ujoilla on enemmän sos.fobiaa, mutta valtaosalla ujoista ei sitä kuitenkaan ole. Puheviestinnän tieteenalalla esjänn on liitetty käsitteeseen viestintäarkuus joka tarkoittaa ”kielteistä, suhteellisen pysyvää puhumistapahtumaan liittyvää affektiivista suhtautumista, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä”. Siis määrätilanteeseen liittyvä tilannekohtainen reaktio, joka syntyy kielteisestä tilannekokemuksesta. Tilannekokemus muodostuu kielteisistä ajatuksista ja tunne-elämyksistä, käyttäytymisen muutoksista ja fysiologisesta vireytymisestä. TÄSSÄ esiintymisjännityksellä tarkoitetaan esiintymisen kokemista negatiivisena ja on laajempi käsite kuin esiintymispelko ja lähempänä käsitettä viestintäarkuus.

3 Esiintymisjännityksen ilmeneminen
Ennakko-oireet - unettomuus ja ahdistus jopa viikkoja ennen Tunne-elämys - pelon ja ahdistuksen tunne Fysiologiset reaktiot - sykkeen ja hengityksen muutokset, hikoilu, punastuminen, vapina Käyttäytymisen muutokset - sanoissa sekoaminen, takeltelu, katseen suuntaaminen, liikehdintä/jäykkyys

4 Esiintymisjännityksen taustatekijöitä
Temperamenttitekijät - varautuneisuus, ujous Biologiset tekijät - neurobiologiset, geneettiset, autonomisen hermoston herkkyys Vuorovaikutussuhteet - esim. perhetekijät Traumakokemukset - esim. koulukiusaaminen Psykososiaalisen kehityksen ongelmat - murrosikä, itsenäistyminen, minäkuva - ”nuoruuteen tuloa luonnehtii jatkuva korostunut tietoisuus itsestä” - elämäntilanteen muutokset (esim. koulun alku/vaihdos, muutto) Sosiaalisten tilanteiden pelon syistä on esitetty biologisia, psykodynaamisia ja kognitiivisia teorioita. Taustalla saattaa olla synnynnäisiä temperamenttitekijöitä, kuten varautuneisuutta, ujoutta. Psykodynaamiselta kannalta sosiaalisten tilanteiden pelon kehittymisen mahdollistaa häpeän tunne, kyky tuntea nolostumista (kehittyy n. 8-vuotiaana). Sos. tilanteiden pelko alkaa n vuotiaana, kapea-alainen esiintymispelko yleensä n. 15-vuotiaana Kognitiivista teoriaa tukevat havainnot traumakokemusten liittymisestä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen. Jännittämisen oppiminen on voinut tapahtua esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden kokemusten kautta, perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatiotavat kiusaamisen kohteena olemisen on nuoruusiässä todettu liittyvän sosiaaliseen pelokkuuteen ja sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aikuisista kapea-alaisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä potilaista noin 60 % on raportoinut juuri tietyn elämässään aiemmin kokemansa sosiaalisen traumakokemuksen liittyvän oireistonsa alkamiseen kun vertailuryhmässä tällaisia kokemuksia oli vain viidesosalla

5 Perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatio (Våga tala -kurssien kokemus)
Ylihuolehtivuus Kaikki, mikä on uutta, voi olla vaarallista ja vahingollista. Lapsi on nähty huolestunein silmin. Korkeat suoritusvaatimukset Koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä vaatimuksia. Ei voi olla varma, että kelpaa, täytyy ponnistaa kaikessa. Lapsi on nähty vaativin silmin. Vaatimattomuuden normi Ei pitäisi mitenkään erottua joukosta, nousta esille, ottaa tilaa itselleen (”Älä luule, että olet jotakin). Lapsi on nähty ironisin, tarkkailevin silmin. Laiminlyönti Lasta ei ole nähty ollenkaan

6 Yleisyys Esiintymisluvut vaihtelevat johtuen menetelmien, diagnostisten kriteerien ja raja-arvojen asettamisesta. Sosiaalisten tilanteiden pelko aikuisväestöllä % elinaikana Yleisintä nuorilla aikuisilla. Viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista jännittää esiintymistä niin paljon, että kokee sen haittaavan suoritustaan. Kv-tutkimuksissa vuotiaista % raportoi peloista sosiaalisissa tilanteissa. 20-40 % suomalaisista opiskelijoista ilmoittaa ujouden luonteenpiirteekseen

7 Esiintymisjännitys yliopisto-opiskelijoilla (ns
Esiintymisjännitys yliopisto-opiskelijoilla (ns. mielenterveysseulan kysymys, Salli Saari 1979) Minkälaisiksi omalla kohdallasi arvioit seuraavat asiat: otteen saaminen opiskelusta esiintyminen, kuten esitelmän pito kontaktin luominen opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin kontakti vastakkaiseen sukupuoleen seksuaalisuuteni suhde vanhempiin tulevaisuuden suunnitteleminen omat voimat ja kyvyt mielialani yleensä -2, -1 : TODELLA tai jossain määrin ONGELMA, 0 : ei aihetta kiinnittää huomiota tai vaikea sanoa +1, +2 : TYYDYTYSTÄ ANTAVA ASIA Esiintymisen kokemusta on tutkittu samalla kysymyksellä yliopisto-opiskelijoilla jo 1970-luvun lopulta lähtien. Kysymyksen on kehittänyt dos. Salli Saari (1979) osana ns. mielenterveysseulaa, jota alun perin on käytetty ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastuksessa ja myöhemmin tutkimuskysymyksenä. Sen avulla on kartoitettu opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyviä keskeisiä stressin ja kompetenssin lähteitä. Mielenterveysseulan kaikki osiot ovat itsenäisiä kysymyksiä, joten niitä voi tarkastella erillisinä. Esiintymisjännitys samoin kuin -varmuuskin ovat tässä tutkimuksessa subjektiivisen kokemuksen pohjalta määrittyvää. Negatiivinen kokemus esiintymisessä saattaa tässä sisältää siten sekä ahdistuneisuushäiriöön liittyvää psykiatrista problematiikkaa että lieväasteista viestintätilanteen pelkoa. Käytetty tutkimuskysymys on sikäli hyvä, että se samanaikaisesti kartoittaa koko skaalan esiintymiskokemuksesta. Siten sen antama kuva esiintymisjännityksestä, jota tässä käsitellään negatiivisena kokemuksena, sulkee pois sellaisen esiintymisen jännittämisen (vireytymisen), jota myös liittyy neutraaliin tai myönteiseen esiintymiskokemukseen. Tällainen neutraaliin tai myönteiseenkin esiintymiskokemukseen liittyvä "ramppikuume" selittänee monissa tutkimuksissa saadut erittäin korkeat yleisyysprosentit

8 Esiintymiskokemus suomalaisilla ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1976 - 2004

9 Esiintymiskokemus suomalaisilla 2. -4
Esiintymiskokemus suomalaisilla vuoden yliopisto-opiskelijoilla

10 Esiintymiskokemus suomalaisilla 5. -7
Esiintymiskokemus suomalaisilla vuoden yliopisto-opiskelijoilla Negatiivisen esiintymiskokemuksen yleisyys on pysynyt yllättävänkin samalla tasolla eri aikoina ja eri opiskeluvaiheessa olevilla opiskelijoilla. Olisi odottanut, että yliopisto-opiskelijoiden ikärakenteen, koululaitoksen muutosten sekä yhteiskunnassa tapahtuneen vapautumisen ja puhekulttuurin muutosten seurauksena esiintymisen jännittämisen ongelma olisi selkeästi vähentynyt. Esiintymisjännityksen oletetaan yleisesti hoituvan itsestään ajan ja iän myötä eikä sen helpottamiseen ole kovinkaan paljoa huomiota kiinnitetty. Jos tällainen ”luonnonmenetelmä” toimisi, olisi jännittämisongelman pitänyt olla selkeästi harvinaisempaa uusimmissa tutkimuksissa, sillä opiskelijoiden ikärakenne on muuttunut niin, että 90-luvun puolivälistä alkaen enää alle puolet perustutkinto-opiskelijoista on alle 25-vuotiaita. Esiintymisessä näyttää kuitenkin varmuus yleistyneen enemmän kuin jännitys vähentyneen. Positiivisen esiintymiskokemuksen, esiintymisvarmuuden, yleisyydestä on vain vähän aiempaa tietoa. Sekä turkulaisessa että helsinkiläisessä ammattikorkeakoulussa esiintymisvarmuus oli selvästi yliopisto-opiskelijoita yleisempää 54 %.

11 Positiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys
1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

12 Neutraalin esiintymiskokemuksen pysyvyys
3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi 1. vuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

13 Negatiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys
1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

14 Esiintymisjännityksen merkitys
Esiintymisen jännittäminen saattaa eri tavoin rajoittaa elämää - kapeuttaa sosiaalista elämää - heikentää koulu- ja opiskelumenestystä - vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä olla ongelma demokratian kannalta - Ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta erilaisessa päätöksenteossa ja muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. johtaa mielenterveyden häiriöihin Viestinnän jännittäminen ja pelkääminen voivat rajoittaa yksilön elämää monella tavalla. Ujo ihminen pyrkii välttelemään kaikkia sellaisia viestintätilanteita, joissa on mahdollisuus joutua muiden huomion kohteeksi. Pelko estää häntä menemästä tilaisuuksiin, jotka ovat hänen mielestään kiinnostavia tai hänelle tärkeitä. Ryhmäviestinnän tilanteissa hän vetäytyy sivustakatsojaksi eikä osallistu keskusteluun - vaikka sanottavaa olisikin. Paitsi ongelman itsessään aiheuttamaa kärsimystä ja sosiaalisen elämän kapeutumista nuoruusiän sosiaalisista fobioista kärsiville kehittyy usein muita mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, mita ahdistuneisuushäiriöitä ja päihdeongelmia. Työ viestintätilanteiden pelkojen ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja hoitamiseksi on kaikkien näiden seikkojen vuoksi hyvin tärkeää.

15 Mistä apua jännittäjälle?
Jännittäminen kuuluu Psyykkinen normaaliin elämään häiriö Puheviestinnän peruskurssit oppilaitos Kurssit ujoille, aroille, jännittäjille Oppilaitos (+terveydenhuolto) Lyhytterapiaa (yksilö-/ryhmä) Terveydenhuolto (+oppilaitos) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä), terveydenhuolto

16 Tavoitteet Mahdollisuus vertaistukeen
Vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittyminen Itsetuntemuksen / itsereflektiotaitojen lisääntyminen Jännitykseen liittyvien ruumiillisten tuntemusten lievittyminen / hyväksyminen Hyväksyvämpi ja armollisempi suhtautuminen itseen, myönteiset muutokset minäkuvassa

17 Kurssin rakenne (8 kokoontumista á 2 h)
Tutustuminen, ryhmän toimintaperiaatteet, odotukset ja tavoitteet, puheviestinnän opettaja + psykologi Esiintymisjännityksen aiheuttajia, ilmenemismuotoja ja selviytymiskeinoja puheviestinnän näkökulmasta, puheviestinnän opettaja Rentoutuminen, henkilökohtainen jännityshistoria, minäkuvan eri puolet, minäkuvan ja ihannekuvan ristiriita, psykologi Puhetekniikan perusteita, hengityksen ja äänenkäytön harjoituksia, puhe-esityksen valmisteleminen ja pitäminen, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja Rentoutuminen, itsereflektio (miten ajatukset, mielikuvat, tunteet, oireet ja toiminta liittyvät toisiinsa), kasvuhistorian ja temperamentin (ujous, arkuus) merkitys, psykologi Lisää puhetekniikan perusteita, ääneenlukuharjoitus + palaute, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja Videoitavat puhe-esitykset + palautteet, puheviestinnän opettaja Jäähyväiset, kurssipalaute, psykologi + puheviestinnän opettaja

18 Verkkotyöskentely Dokumentit Monisteet, ryhmätöiden yhteenvedot
Artikkeleita esiintymisjännityksestä Kirjallisuusluettelo Linkit Jännittämiseen ja puheviestintään liittyviä linkkejä Yleistä Aikataulut Yhteystiedot Ennakkotehtävät Jännityshistoria Itsereflektio (sarakepäiväkirja) Keskustelupalsta Ajatukset ja tunnelmat tapaamisen jälkeen Itsereflektio, keskustelu muiden kanssa Pieni tavoite viikossa

19 Mikä auttaa, mikä muuttuu?
Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus – vertaistuki, keskustelu, tukea ja kannustusta antava turvallinen ilmapiiri, ryhmän jäsenet / ohjaajat esimerkkeinä Yleensä jännittäjä ei osaa hyödyntää ympäristön tukea mm. virheellisten tulkintojen vuoksi, ryhmässä tämä pyritään korjaaman Itsereflektiokyky paranee ja se auttaa havainnoimaan – sen sijaan, että pelkästään kokee Tulkinnat (oireita, muita ihmisiä, itseä koskevat) myönteisemmiksi Muutokset minäkuvassa - on ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta Käsitys itsestä ja muista realistisemmaksi Itsesäätelykyvyt paranevat – kaikkea ei voi / tarvitse kontrolloida, kyky rauhoitella itseä, kyky ilmaista tunteita ja tarpeita Kosketus omaan tarvitsevuuteen paranee – voin pyytää apua tai saada tukea, en ole yksin Tietojen ja taitojen karttuminen

20 Kurssipalautteen kerääminen
Kirjallinen kurssihakemus ~ opiskelijan tilanne ennen kurssia Kirjallinen palaute kurssin päättymisen jälkeen. Kirjallinen palaute ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen (sähköpostitse). Mittaus (SPIN-FIN) ryhmän alussa, lopussa ja ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen.

21 Kurssipalaute En päässytkään eroon jännityksestäni
Aikaa oli liian vähän, kurssi oli liian lyhyt, enemmän harjoituksia Parasta oli vertaistuki, hyvä ilmapiiri, toisten myötätunto En ole yksin, huono, outo tai kummallinen, jännittäminen ei olekaan niin harvinaista Parasta oli videoitu esiintymisharjoitus ja siitä saatu palaute, kaikki ylittivät itsensä Sain paljon positiivisia kokemuksia, paras kurssi yliopistolla Yllätyin, miten vähän jännittäminen näkyy Itseluottamus parani, itsevarmuutta lisää Itsetuntemus parani, ”prosessi pään sisällä lähti käyntiin” Jouduin miettimään tosissani oman jännittämiseni taustoja Hyväksyn itseni ja ujouteni, olen armollisempi itseäni kohtaan Uskallan olla spontaanimpi Opin rentoutumaan, rauhoittelemaan itseäni

22 Seurantakysely Sosiaaliset ja uudet tilanteet, esiintyminen, kesätyö jännittävät edelleen En stressaa esiintymistä yhtä paljon kuin aiemmin Realistisempi käsitys jännittämisestä – muutkin jännittävät En välitä jännittämisestäni En jaksa miettiä, mitä muut ajattelevat esiintymisestäni Olen rennompi, avoimempi Myönteisiä elämänmuutoksia (uusi esiintymistä vaativa harrastus / kurssi / pääaine / työ, uskallan opiskella opettajaksi) Olen suvaitsevampi itseäni kohtaan En vaadi täydellistä suoritusta Jännittäminen on hyväksytty osa minua, on ok olla ujo Uskallan olla oma itseni vieraiden joukossa Sain lisää itsevarmuutta Oikeastaan alan jo nauttia esiintymisestä

23 SPIN-FIN Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä
0 ei yhtään / 1 vähän / 2 kohtalaisesti/ 3 hyvin paljon / 4 äärimmäisen paljon Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä Vältän puhumasta ihmisille joita en tunne Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa Vältän kutsuille osallistumista

24 Vältän tekemisiä joissa olen huomion keskipisteenä
Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua Vältän joutumasta pitämään puheita Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä Pelkään tehdä asioita kun ihmiset saattaisivat katsella Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa

25 SPIN-FIN, ryhmä 3 Keskiarvo

26 SPIN-FIN, ryhmä 4 Keskiarvo

27