MISSÄ VOIMAVARAT LUURAA? PERHEEN RESILIENSSI

Esitys aiheesta: "MISSÄ VOIMAVARAT LUURAA? PERHEEN RESILIENSSI"— Esityksen transkriptio:

1 MISSÄ VOIMAVARAT LUURAA? PERHEEN RESILIENSSI
Miksi perheet selviävät kriiseistä – pärjäämisen prosessit? KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

2 Resilienssin käsite JOUSTAVUUS, SELVITYMISKYKY, PÄRJÄÄVYYS, RESILIENSSI Miksi jotkut perheet selviytyvät kriiseistä? Mikä on ”selviytymislihas”? Silliman 1994, Walsh 1996: ”Kykyä pitää puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja vastoinkäymisistä” Yksilötasolla puhutaan usein coping -taidoista KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

3 Resilienssitutkimuksesta
Muuhun terveystutkimukseen nähden hyvin vähän tutkittu perheiden selviytymiskykyä; mikä luo ja ylläpitää terveyttä, stressin käsittelyä ja coping –taitoja. Keskeisin resilienssitutkija on Froma Walsh, joka on koonnut yksilö- ja perhetutkimuksia menestyksekkäästä sressin, kriisien kohtaamisesta. Terveyssosiologi Aaron Antonovsky on vastaavasti tutkinut (1979, 1987) vakavista terveydellisistä tai henkisistä stresseistä toipuneita aikuisia KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

4 Antonovsky: ”Koherenssin kokemus”(1987)
Tilanteen ymmärtäminen; Ihmisen on mahdollista ymmärtää, selittää ja ennustaa stressaavaa tilannetta Toimintakyky, hallinta; Stressaavan tilanteen käsittelyyn on tarjolla keinoja, resursseja Merkityksellisyys; Stressaavan tilanteen asettamien haasteiden koetaan olevan merkityksellisiä siten että halutaan sitoutua tilanteesta selviämiseen (motivaatio) SOC - kartoitukset KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

5 Salutogeeninen näkökulma
Riskifaktoritutkimusperinne: Perustuu hoito- ja auttamisjärjestelmien piiriin tulleiden epidemiologiseen tutkimiseen Rutter (2000) ”Äärimmäisen haavoittavissakin olosuhteissa on epätavallista että yli puolet lapsista kehittäisivät merkittävää psykopatologiaa” Resilienssitutkimus: Tutkittu korkeaa stressiä kokevia perheitä palvelujärjestelmän ulkopuolella – avaa toisenlaista näkökulmaa siihen, mihin hoidossa/tuessa pitäisi keskittyä. KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

6 Salutogeeninen näkökulma..
Terveystutkimus tuen ja hoidon perustana Perhetyötä ja perheterapiaa helppo kehittää salutogeeniseen suuntaan Muuttaa asiakkaiden kohtaamista ja käytettyä kieltä (normaalius, positiivisuus) Voi helpottaa asiakassuhteiden rakentumista työskenteleväksi ( lähde:Hansson & Cederblad 2004) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

7 PERHEET PAINEISSA Perheet joutuvat kohtaamaan
Normatiivisen kehityksen stressejä Pitkäaikaisia rasitetekijöitä Äkillisiä kriisejä Muuttuvan yhteiskunnan paineita KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

8 Stressitekijät Lähde: Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009) Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

9 Perheen resiliennsin pääprosessit:
USKOMUSJÄRJES- TELMÄT ORGANISATIONAALI- SET MALLIT KOMMUNIKAATIO ONGELMANRATKAI- SUTAVAT Perheen resiliennsin pääprosessit: (Froma Walsh) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

10 1. Uskomusjärjestelmät Merkityksenannot; omaan elämään ja stressaaviin kokemuksiin liittyvät merkitykset Myönteisyys; luottamus, että ”elämä kantaa” ja ongelmat on ratkottavissa Arvot; elämänfilosofia, hengellisyys – kaikki mikä tukee eteenpäin suuntautumista ja kannattelee vaikeuksien keskellä KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

11 2. Organisationaaliset mallit
Joustavuus Yhteisyys (perhe on merkityksellinen, yhteiset haasteet) Sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, kyky hakea apua/tukea Joku (aikuinen?) edustaa johtajuutta perheen toiminnan organisoinnissa KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

12 3. Kommunikaatio Asioista keskustellaan
Asioita ja tunteita nimetään oikeilla nimillä Tavoitellaan ja on kykyä yhteistoimintaan Esim. selviytyville perheille yhteistä että heillä on olemassa jotain yhteisiä sosiaalisia rituaaleja (aamupala, päivällinen, saunominen, tv-ohjelmien katselu tms.), jolloin on sosiaalinen areena vuorovaikutukselle, tunteiden ilmaisulle ja toimintavaihtoehtojen miettimiselle KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

13 4. Ongelmanratkaisukyky
Kyetään hyödyntämään aiempia kokemuksia ongelmanratkaisusta/selviämisestä tai jonkun taitoja/vahvuuksia tilanteessa Ongelmanratkaisukyky perustuu edelliselle kolmelle pääprosessille KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

14 Vrt. terapian tuloksellisuustutkimus
45% selittämätön varianssi 25% asiakkaan ominaisuudet 10 % terapiasuhde 8% terapiamenetelmä 7% terapeutin ominaisuudet 5% varianssilähteiden interaktio KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

15 Asiakaskokemusten opetukset
Hoito/terapia eri asia eri asiakkaille (eksploratiivinen /preskriptiivinen orientaatio Kokemus itsearvostuksen kasvusta keskeinen orientaatiosta riippumatta Koherenssin tunteen kasvaminen merkityksellistä Luottamuksellinen, läheinen, ammatillinen suhde työntekijään. Työntekijän kyky tunnistaa yhteistyösuhteen vaikeudet ja ottaa ne puheeksi (McLeod & al 2009) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

16 Työntekijän tehtävä: Uskomusjärjestelmien osalta:
Tutki vastoinkäymisiin liittyviä merkityksiä Huomioi toimintakykyä muiden ongelmien tai elämänvaiheiden suhteen Hahmota tilannetta koko systeemin kannalta, yhteisenä pulmana Tutki eri selitysmalleja, suuntaa tulevaisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin Tue optimismia (toivo, toimijuus, fokus siihen mitä voi tehdä) Tutki selviytymistä tukevia arvoja, elämänfilosofiaa KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

17 Organisationaalisten mallien suhteen
Tue (”hölskytä”) joustavuuden lisääntymistä; avoimuutta muutokselle, sinnikkyyttä ja johtajuutta Lisää yhteisyyttä osoittamalla kunkin osuuden/kokemukset tilanteeseen, jokaisen yksilöllisten tarpeiden ja rajojen huomiointi. Selkeytä työnjakoa, sitoutumista. Auta ristiriitojen ylittämisessä. Aktivoi resursseja mobilisoimalla luomu- ja viranomaisverkostoja, helpota tuen vastaanottamista KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

18 Kommunikaation/ongelmanratkaisun suhteen
Tue selkeyttä; selkeä viestintä, avoimesti puhuminen, suora/rehellinen puhe, pyrkimys hahmottaa ”totuutta” Tue avointa tunteiden ilmaisua kysymällä kunkin kokemuksista ja yksilöllisistä merkityksenannoista tilanteelle. Avusta tunteiden käsittelyssä/sietämisessä ja suosi vastuunottoa kunkin omista tunteista – syyttelystä vastuunottoon. Aktivoi yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua; tavoitteet selkeiksi, pienet askeleet, kunkin osuus, saadaan ihmiset ”samalle puolelle kiveä” KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

19 Työntekijän taitoina:
Tavoitteellisuus, toiveikkuus ja motivaation tukeminen Sekä ongelmalähtöisten että voimavara- /normaaliuspainotteisten näkökulmien kuljettaminen rinnakkain Keskustelun rakentaminen kunnioittavalla ja arvostavalla tavalla (identiteetin suojaavuus) Toimijuuden aktivointi Muutosvalmiuden arviointi ja työmenetelmien sovittaminen asiakkaan vaiheeseen (esim. Prochaska &Norcross 2001) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

20 Hoidollisen vuorovaikutuksen rakentuminen
Minkään hoidollisen orientaation omaksuminen ei sinänsä välttämättä johda hyvään asiakasvuorovaikutukseen. Valtaosa tutkimus-/hoitotapahtumasta on puhetta. Puheessa ja puheella teemme itseämme ymmärretyksi, ohjaamme yhteistä ja omaa toimintaa ja rakennamme kokemusta maailmasta. Jokaisessa keskustelussa rakennetaan identiteettiä, toimijuutta ja moraalia. (Kurri 2012) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

21 Mitä kannattaa seurata asiakaskeskustelussa?
1. Mistä puhutaan? 2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan? 3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa? 4. Olisiko mahdollista puhua jotenkin toisin? (Wahlström 1992) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

22 Vuorottelujärjestys asiakasistunnossa (Kurri 2012)
Tt kysyy paljon kysymyksiä. Kysymykset liittyvät asiakkaan tilanteeseen, henkilökohtaisiin tunteisiin, merkityksiin Asiakkaat eivät juuri kysy kysymyksiä paitsi korjatessaan väärinymmärryksiä Kysymysten lisäksi tt kokoaa ja reformuloi asiakkaan edeltävää puhetta Asiakkaat vastaavat reformulointiin joko lyhyesti minimipalautteella tai pidempään teemaa syventäen Tt voi muokata vuorottelujärjestystä (teeman vaihto, palauttaminen, syyttelyn pysäyttäminen) interventiona KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

23 Toimijuus Vuorovaikutuksessa jokainen pyrkii säätelemään omaa positiotaan ja ennakoi tulevaa positiotaan ja toimijuuttaan Toimijuuden siirto (syytös- vastasyytös) Nollatoimijuus (”lastu laineilla”, passiivin käyttö) Em. motiivina voi olla itsen suojelu, kasvojen säilyttäminen Tt haasteena rakentaa keskustelua (kysymykset ja reformulaatiot) sellaiseksi, että se mahdollistaa uudenlaista toimijuutta ja/tai vahvistaa olemassa olevaa toimivaa KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

24 Asiakasistunto ”näyttämönä”
Jolla konstruoidaan todellisuutta ja syntyvä todellisuus riippuu myös työntekijän (käyttö)teorioista. Ennakoidaan oman position rakentumista tässä vuorovaikutuksessa (identiteetin uhkaavuus vs suojaavuus) Rakennetaan/väistetään toimijuutta Rakentuu moraalia (mm. vastuullisuus, syyllisyys, heikkous kompetenssi, oikeutus) KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

25 Asiakaskeskustelu.. Arkikeskustelun ja ammatillisen keskustelun leikkauspiste (arkikokemukset/ ammatillisten teorioitten ohjaamat erityispiirteet) Työntekijän kehitettävä oman osuuden arviointitaitoa – miten asiakas reagoi minun toimintaani tässä ja nyt vuorovaikutuksessa (ns. evaluatiivinen responsiivisuus) Tärkeää kyky ottaa sisältöjen lisäksi myös puheeksi yhteistyösuhde. KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

26 Psykoterapiaprosessin metamalli (Leiman 2012)
Havainnoitsijapostion kautta Subjektipositioon Objekti-positiosta KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

27 TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE REFLEKTIIVISEN TOIMINNAN OPETTAMISESTA
PERHEEN RESURSSIEN LÖYTÄMISESSÄ ON TYÖNTEKIJÄN KANNALTA KYSE SIITÄ, ETTÄ HÄN SÄILYTTÄÄ OMAN TOIMIJUUTENSA, OMAT RESURSSINSA TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE REFLEKTIIVISEN TOIMINNAN OPETTAMISESTA KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,

28 LÄHTEET: Antonovsky,A.(1979) Health, stress and coping.
Antonovsky, A (1987) Unraveling the mystery of health. Eronen & Lahti-Nuuttila (toim.) (2012) Mikä psykoterapiassa auttaa. Integratiivisen lähestymistavan perusteita. H:ki: Edita Hansson,K.&Cederblad,M. (2004) Sense of coherence as a meta-theory for salutogenic family therapy. Journal of Family Therapy Vol. 15 n:o ½ 2004, pp(39-54) Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009) Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Duodecim McLeod, J. & al (2009) User constructed outcomes; therapy and everyday life. Prochaska, J,0. & Norcross, J.C. (2001) Stages of Change. Psychotherapy, 38, ) Walsh, Froma (2003) Family Resilience; a framework for clinical practice. Family Process Vol. 42, No Vuorinen, Seija (2004) Perheen resilienssin vahvistaminen. Lopputyö 2004 KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,