Sari Rusanen DIDAR –hanke

Esitys aiheesta: "Sari Rusanen DIDAR –hanke"— Esityksen transkriptio:

1 Suomalainen, ulkomaalainen, maailmankansalainen – pohdintoja monikulttuurisesta identiteetistä
Sari Rusanen DIDAR –hanke Kunniakulttuurin ilmentymiä Pohjoismaisessa ympäristössä

2 Pro gradu –tutkielma / Tampereen yliopisto Kohtaamisia Tyttöjen Talolla – Neuvotteluja monikulttuurisesta identiteetistä ja sukupuolesta Tutkielmassani tarkastelen: -> kuinka, monikulttuurisista taustoista tulevat tytöt ja nuoret naiset neuvottelevat ja rakentavat identiteettiä/identiteettejä, erityisesti suhteessa ikään, sukupuoleen ja etnis- kulttuuriseen taustaan. -> identiteettineuvottelut erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä: kotona, koulussa, vapaa-ajalla, kavereiden kanssa jne.

3 Tutkimuksen toteutus ja aineisto
yhteistyö DIDAR –hankkeen kanssa aineisto on kerätty Tampereen Tyttöjen Talolla®/ syksyn 2013 aikana – etnografinen tutkimusote Viola –keskusteluryhmä kokoontui viiden viikon ajan neljä ryhmäkeskustelua ja kolme yksilöhaastattelua tutkielmani nuoret tytöt ja naiset olivat iältään 13 – 19 vuotta - > yhdistäviä tekijöitä muutos ja liike, monipaikkaisuus ja ihmissuhteet, jotka levittäytyvät eri puolille maailmaa

4 Identiteetti yleinen ilmaus sille, mitä me olemme (käsitykset itsestämme) näkökulmani tarkastelee sosiaalista identiteettiä, joka koostuu kaikista niistä ryhmistä joihin kuulumme, esim. sukupuoli, ikä, kansallisuus-, uskonto, kieli- tai ammattiryhmä – neuvotteluja erilaisista jäsenyyksistä sosiaalista identiteettiä tuotetaan vuorovaikutuksessa kielen ja puheen avulla identiteettineuvottelut – MITÄ me olemme ja MINKÄ arvoista on olla sitä, mitä me olemme

5 Tutkimuksen tuloksia, huomioita ja pohdintoja
jo yhden nuoren yksittäisen kertomuksen sisältä on löydettävissä erilaisia identiteettejä tilanne, aika ja paikka, jossa itsestä kerrotaan, sekä aikaisemmat elämänkokemukset ja historia vaikuttavat siihen, miten identiteettiä esitetään ja tuotetaan identiteetti voidaan ymmärtää eräänlaiseksi tuotannoksi, joka ei ole koskaan valmis, vaan aina prosessissa ikä, sukupuoli, etninen ja monikulttuurinen tausta identiteetin ”rakennuspaloina”

6 Identiteetit ja ihmiset liikkeessä
”Kakskymmentä vuotta…olet asunut samassa paikassa…vautsi! Et oo kyllästyny?” etnisellä taustalla ja perheen juurilla merkitystä kaikille nuorille – kukaan ei kokenut olevansa suomalainen, vaikka olisi asunut/syntynyt Suomessa nuoria ei tule tarkastella vain heidän lähtömaidensa tai etnisen ryhmäjäsenyyden kautta yhtä merkityksellisiä arjen ympäristöt Suomen sisällä, asuinalueet, verkostot sekä koulu ja kaveripiirit

7 Suomalainen, ulkomaalainen – neuvotteluja ja rajankäyntejä
1)”kun sisko sai Suomen passin…mun mielestä… niin mä sanoisin, että siltikin sä oot ihan ulkomaalainen. Et kyl suomalaiset sanoo, et sä oot puoliksi suomalainen nyt, et sä asut Suomessa ja oot saanu Suomen passin. Mut mä sanoin, että siltikin sä oot ulkomaalainen, koska emme voi niin ku muuttaa, et mikä me ollaan, ei voi niin ku muuttaa toiseksi. Musta mä oon ihan niin ku, et mistä mä oon niin sieltä mä oon”.

8 2)”Mites niin, kun sä oot todella pienenä tullu ja kasvanu täällä…koetko sä olevasi suomalainen vai ajatteletko sä, mistä sä oot? Mikä on sun oma kokemus?” ”Nooh…mä ajattelen ehkä enemmän, et mä oon enemmän (viittaa omaan etnis- kansalliseen taustaan) kun suomalainen… ainakin niin ku ihoväriltään on ei- suomalainen”.

9 Neuvotteluja ja rajankäyntejä
-> näkyvät asiat kuten ihonväri tai huivin käyttö tuottivat eniten marginaalisuutta hyväksytyksi tuleminen onnistui sitä paremmin, mitä lähempänä on ns. kantaväestöä (myös integroitumisen aste yhteiskuntaan) stereotypiat: ”muslimityttö – uhri”, ”terroristi – muslimi” tai ”mustat on aina rikollisii” Myös ”suomalaiset puhuu vaan jos on pakko” ja ”hiljainen suomalainen aukaisee suunsa joko kännissä tai hetkellisessä mielenhäiriössä” rasismin kokemukset tulivat vahvasti esiin mahdollisuudet tulla kohdatuksi yksilönä – ei vain kasvoton ulkomaalainen

10 Omaehtoinen tyttöys – mahdollisuudet ja raamit
Vastastrategiat: oman toimijuuden, yksilöllisyyden ja itsenäisyyden korostaminen – valinnanmahdollisuudet liittyen kouluttautumiseen, työhön ja perheeseen ja arjessa esim. pukeutuminen käsitykset naiseudesta, rooleista ja tasa-arvosta persoonallisuuden positiiviset piirteet, esim. avoimuus ja ulospäinsuuntautuneisuus tulevaisuus ja mahdollisuudet ns. ”maailmankansalaisuus”

11 ”Mitä sä toivoisit tulevaisuudelta?”
”No mä haluan ensinnäkin kouluttautua hyvään ammattiin ja reissata ympäri maailmaa auttamassa ihmisiä. Että, mä en halua mitään…sellasta tyhjää elämää…mä haluun sellasen työn, jossa saan ja pystyn toteuttamaan itseäni ja sitä kautta auttamaan muita.” ”Sellasta sen on se elämä siellä. Mun on vaikee, tai siis mulle tulee surullinen olo aina kun mä kuulen, että joku serkku on menny naimisiin…mun serkku meni naimisiin 18-vuotiaana…kun hän vois niin ku käydä koulua, että ei se koulumaksu oo niin paljon…mutta hän valitsi mennä naimisiin.”

12 Perhesuhteet ja identiteetti – itsenäisyydestä ja yhteisöllisyydestä
”Siis, mulla oli nuorempana tosi vaikee niin ku…just mietin, et okei vanhemmat haluu, että mä säilytän tän kulttuurin, mutta toisaalta tää mun juttu ei oikein kuulu tähän niin ku ympäristöön. Ja sit mulla oli vaikeuksia just… koska koulumaailmassa on tietenkin vaikee, kun pitää saada muiden hyväksyntää, mutta toisaalta kotona säilyttää se vanhempien luottamus ja näin”

13 Kohtaamisia, ystävyyttä ja yksinäisyyttä
”Mites sun ystävät?” ”Siis ihan koulun kautta, mutta sitten niin ei oo Suomesta kun vain niin ku aiemmasta kotimaasta, kun mä käyny sielläkin koulua. Mut täälläkin on kyllä sellanen…niin ku kavereita, mut ei ihan siis niin ku, ei mennä esimerkiksi…ei mennä keskustaan tai kävelylle. Ihan niin ku koulukavereita vaan… niin ku hei ja hei…”

14 Maailma on avoin – tulevaisuudesta, koulutuksesta ja työstä
”Suomessa on hyvä koulu” – koulutus on väylä hyvään työhön ja tulevaisuuteen Toisaalta työn saannin haasteet/esteet ”Se harmittaa, että jos opiskelee niin kauan, niin sitten sen jälkeen kun haet töitä, niin ei saa töitä. Se on niin ku ”BIG”. Tulevaisuus nähtiin pääosin positiivisena – ”Et mulla käsitys itsestäni tällasena…en mä tiiä… maailmankansalaisena…,että en mä nää itseäni niin ku paikallaan.”

15 Miten siis määritellä suomalaisuutta? Kenelle se kuuluu?
talvella 2014 nousi esiin Kansalaiset Feat Medborgare esittämä Olen suomalainen 12 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuus, mutta heidän taustansa ja juurensa ovat eri puolilta maailmaa, esittivät tämän ikivihreän heidän teoksessaan suomalaisuus vuonna saa monet eri kasvot Senegalista Kiinaan ja Syyriasta Peruun – näin myös minun tutkielmassani!