Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 2. Luento.

Esitys aiheesta: "Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 2. Luento."— Esityksen transkriptio:

1 Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)
2. Luento

2 Ehdotuksia keskeisimmiksi eroiksi
Teorioiden kokeellisen testaamisen vaikeus (huom. Kokeellinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on viime vuosina yleistynyt.) Lakien ja luonnonvakioiden olemassaolo (fundamentaalilait vs. ceteris paribus lait) Refleksiivisyys (yhteiskuntatiede vaikuttaa kohteeseensa) Intentionaalisuuden keskeisyys

3 Ovatko tutkimuskohteen käsitteet ensisijaisia?
• Winch 1957: kyllä. - Ymmärrys yhteiskuntatieteen kohteesta edellyttää tietoa kontekstista. - Ihmisten tekojen tulkinta perustuu säännön seuraamiseen. - Yhteiskuntatieteet ovat fundamentaalisti erilaisia kuin luonnontieteet. Winchin näkemyksen ongelmia: - ihmiset voivat antaa harhaanjohtavan kuvan motiiveistaan - ymmärrys ja ymmärryksen illuusio - Pareto: loogiset ja ei-loogiset teot - näkymättömän käden selitykset Loogiset teot yhdistävät keinot tavoitteisiin ei vain annetun ihmisen vaan myös laajemman tietämyksen omaavan tutkijan näkökulmasta. Esim. kreikkalaiset pitivät soutamista ja uhraamista Apollolle samalla tavalla keinoina menestyksekkääseen navigointiin.

4 Näkymättömän käden selitykset
Ei-aiottu sosiaalinen seuraus (Aydinonat 2008): 1 Seuraus s koskee sosiaalista tasoa (aggregaattitasoa). 2 Yksilöt eivät yrittäneet saada toimillaan seurausta aikaan. 3 Sen aikaansaaminen vaatii useamman yksilön välittävää panosta. 4 Yksilöiden intentiot on kohdistettu yksilötasolle. Näkymättämän käden seuraukset vaativat lisäksi että: 5 Yhden yksilön toimet eivät riitä saamaan seurausta aikaan. 6 Yksilöt eivät pyri samaan päämäärään kollektiivisesti 7 Yhden yksilön intentiosta seuraavat teot eivät voi vaikuttaa sosiaaliseen tasoon suoraan.

5 Kritiikki ja täsmennys
Kritiikki: ehto 4 on liian vahva, koska on tapauksia joissa haluamme sanoa, että malli perustuu näkymättömään käteen, vaikka yksilöiden intentiot kohdistuvat myös sosiaaliseen tasoon.

6 Esimerkki: Strategisen äänestämisen seuraukset
Strateginen äänestäminen tarkoittaa äänensä antamisen sellaiselle vaihtoehdolle, jota ei itse pidä parhaana edes valittavissa olevien vaihtoehtojen joukossa. ’Mahdollisuuksia strategiseen äänestämiseen tulisi minimoida, koska se tarkoittaa valehtelua.’

7 Miksi äänestäisin strategisesti: Anthony Downs (1957):
Oleta, että on kolme puoluetta: Oikeisto, Vasemmisto ja Keskusta. Äänestäjä x pitää Oikeistoa parhaimpana, ja Keskustaa parempana kuin Vasemmistoa. Lisäksi hän uskoo että Oikeistolla ei ole realistisia mahdollisuuksia voittaa. Jos hän pitää Oikeistoa paljon parempana kuin Keskustaa ja Keskustaa melkein yhtä huonona kuin Vasemmistoa, hän ei todennäköisesti äänestä strategisesti Keskustaa. Mutta jos hän pitää Keskustaa melkein yhtä hyvänä kuin Oikeistoa, hän ja vihaa Vasemmistoa, hän voi äänestää strategisesti keskustaa.

8 Intentiot Intentioita voidaan kuvata kahdella tavalla:
Yksilötasolle kohdistuvat: Kukin strateginen äänestäjä välittää vain siitä, minkä vaihtoehdon valituksi tulemisen todennäköisyyttä haluaa lisätä (odotettu hyöty). Yhteisötasolle kohdistuvat: Silti äänestettävät asiat voivat koskea koko yhteiskuntaa; esim. ’haluan lisätä puolustusmenoja’  äänestäjillä on myös yhteisötasoa koskevia intentioita.

9 Näkymättömän käden tulos
Strateginen äänestäminen lisää todennäköisyyttä, että paras vaihtoehto valitaan. Paras vaihtoehto: utilitaristinen voittaja = vaihtoehto, jolle hyötyjen summa on suurin. Vastalause: yksilöthän halusivat, että utilitaristinen voittaja voittaisi.

10 Intensionaalisuus Moni oikeistoäänestäjä äänestää strategisesti utilitaristista voittajaa, muttei ’Utilitaristinen voittaja’ -kuvauksen alla, vaan ’Keskusta’-kuvauksen alla. Intensionaalisten kuvausten totuusarvo voi muuttua referenssin säilyttävissä substituutioissa: esim. Tosi: ’Lois Lane rakastaa Supermiestä’. Epätosi: ’Lois Lane rakastaa Clark Kentiä’.

11 Muunnettu ehto 4 4’ Ainakin jotkin yksilöiden intentiot kohdistuvat yksilötasolle. Jos yksilöillä on myös sosiaaliselle tasolle kohdistuvia intentioita, ne eivät aiheuta niitä sosiaalisen tason seurauksia, joita ehdot 1-3 ja 5-7 koskevat.

12 Näkymättömän käden mallit selittävät ei-aiottuja seurauksia
 Ehto malleille, jotka antavat tällaisia selityksiä: On selitettävä miksi yhteisötason tulos ilmaantuu  vastabalansointimekanismi: useat strategiset äänet utilitaristiselle voittajalle vastapainottuvat vain harvoilla strategisilla äänillä muille vaihtoehdoille. Vastabalansointi on mekanismi, joka selittää miten yhteisötason tulos seuraa yksilöiden teoista.  8 Malli kuvaa ‘transformationaalisen’ mekanismin toimintaa. Tämä mekanismi riippuu vain yksilötasolle kohdistuvista intentioista. Hedström & Swedberg 1998: Teonmuodostusmekanismi: miten uskomuksen ja halut saavat aikaan toimintaa Tilannemekanismi: miten tilanne vaikuttaa yksilöön

13 Havaintojen tekeminen
• Kokeellisuus, ilmiöiden eristäminen • Havaintoaineisto (data) ja ilmiöt (fenomena) – havainnot ja kokeet tuottavat dataa, joka voidaan tulkita ja käsitteellistää teoreettisesti – data syntyy vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa – ilmiöt ovat todellisen maailman olioita, tapahtumia, efektejä ja prosesseja, jotka ovat havaittavissa havaintoaineistossa teoreettisesti tulkittuna – data on kertaluontoista, ilmiöt toistettavia

14 Luonnontieteiden kohde
• Tutkimuskohde on ontologisesti riippumaton ihmisestä ja ihmisen toiminnasta – oliot, ominaisuudet, riippuvuussuhteet – konkreettinen tutkimuskohde voi olla tuotettu, käsitelty jne. – kuva kohteesta riippuu myös tavasta käsitteellistää se • Tutkimuskohteen ‘atomismi’ – kohteet, niiden ominaisuuksia, toimintaa ja vuorovaikutuksia voidaan periaatteessa eristää

15 Havainnon teoriapitoisuus
Havainnot eivät ole paljaita, vaan teorioiden ja käsitteellistämistapojen ohjaamia – koskee sekä kokemuksellista havainnointia että tieteellisiä havaintoja • Havaintoaineiston tuottaminen: – esiymmärrys havaintojen kohteesta – ymmärrys havainto- ja mittalaitteiden toiminnasta • Havaintoaineiston tulkinta ilmiöiksi: – teoreettinen käsitteellistäminen – riippuvuussuhteiden ym. päättely • Havaintojen tekeminen on taitolaji

16 Teoriat • Tieteellinen tieto on järjestetty teorioihin
– peruskategoriat (oliot, ominaisuudet, voimat jne.), miten ne liittyvät toisiinsa jne. – osa tiedosta on eksplisiittistä, osa implisiittistä: teorian rakenne ja peruskategoriat kertovat, miten havainnot käsitteellistetään, mitkä asiat liittyvät toisiinsa jne. • Teoriaholismi: teoriat ovat kokonaisuuksia – teoreettisten käsitteiden merkitykset liittyvät toisiinsa – teorian väitteiden totuus liittyy muiden väitteiden totuuteen • Teorioihin liittyy aina ontologisia oletuksia

17 Teorioiden testaaminen
• Teoriat tekevät väitteitä ilmiöistä – väitteet konkreettisista havainnoista täytyy johtaa pragmaattisilla apuoletuksilla havainnon kohteesta ja teorian soveltuvuusalasta – havaintoaineisto todistaa ilmiön olemassaolosta – ilmiö voidaan saada esiin useilla eri tavoilla – ilmiöt ja niiden säännönmukaisuudet tukevat teoriaa • Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä – teoreettisista hypoteeseista johdetaan testattavia havaintoväitteitä apuoletusten avulla – havainnot konfirmoivat tai falsifioivat hypoteesia

18 Teorioiden testaaminen
Yksittäinen havainto ei todista tai kumoa teoriaa: – positiivinen tuki on aina osittaista – havaintojen epävarmuus, kaikkia tilanteeseen liittyviä seikkoja ei tunneta – hypoteesin kanssa ristiriitaisesta havainnosta ei voida päätellä, missä on vika: tutkittava hypoteesi, jokin muu osa teoriaa, apuoletukset • Teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys – kaksi keskenään ristiriitaista väitejoukkoa voi sopia samaan havaintoaineistoon – liittyy läheisesti havainnon teoriapitoisuuteen ja teoriaholismiin

19 Tiedon kasvu • Havaintotieto kohteesta kumuloituu, ymmärrys kohteesta tarkentuu – tiedon kasvu: totuudenkaltaisempi kuva maailmasta • Teoreettiset mullistukset (paradigman muutos) – tutkimuskohde käsitteellistetään osittain eri tavalla – ontologiset ja metodologiset oletukset ja tulkinnat voivat muuttua – kyseessä laadullinen, ei määrällinen muutos – pessimisti: teoriat yhteismitattomia, emme voi puhua edistyksestä tms. – optimismi: myös metodologiset ja ontologiset oletukset tulevat epäsuorasti testatuksi

20 Kausaliteetti • Kausaliteetti: A saa aikaan B:n
– singulaarinen kausaliteetti: yksittäinen syysuhde – geneerinen kausaliteetti: syysuhdetyyppi • Kausaliteetti ja manipulaatio: – syy on sellainen tekijä, jota muuttamalla voisimme vaikuttaa vaikutukseen (A saa aikaan B:n, joss vaikuttamalla A:han saamme aikaan B:n) – syyn yksilöinti riippuu kontrastin valinnasta: miksi tapahtui B sen sijaan että C? • Kausaalinen mekanismi: – A:n ja B:n välillä on rakenteellinen yhteys (välittäviä tekijöitä)

21 Lait, kausaliteetti ja selittäminen
• Lait: asioiden väliset riippuvuussuhteet (tai kuvaukset tällaisista suhteista) – aidot luonnonlait: vain fysikaalisissa tieteissä? – ceteris paribus -lait: lakeja, jotka pätevät tietyillä reunaehdoilla – kausaaliset mekanismit ja rakenteet sitovat yhteen asioita ilman, että asioiden välillä vallitsee laki • Selittäminen: riippuvuussuhteiden jäljittäminen – laeilla tai ilman – kausaliteetilla tai ilman

22 Yhteiskuntatieteiden kohde
• Kohde ei ontologisesti ihmisestä riippumaton – sosiaaliset rakenteet, kulttuuriset merkitykset ja sosiaaliset instituutiot ihmisen tuottamia tai toiminnan seurausta – olemassaolo ja ominaisuudet voivat silti olla objektiivisia – tutkimuskohde voi osittain olla ontologisesti riippumaton (psykologia, biologia) • Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus ja merkityksellisyys • Erilaiset holistisuudet: – merkitykset, toiminta, sosiaaliset rakenteet

23 Seurauksia yhteiskuntatieteiden kohteen erilaisuudesta
• Uusi väylä tietoon? – ymmärtäminen ”sisältä päin”: merkityksellisyys, toiminnan perusteet ja päämäärät jne. • Tiedon suora vaikutus kohteeseensa? • Poliittinen merkitys: – mitä voimme muuttaa ja miten

24 Havainnot yhteiskuntatieteessä
• Tilastollinen tieto – periaatteessa samanlaista havainnointia kuin luonnontieteessä – kausaalisten mekanismien löytäminen vaikeampaa: kohdetta ei voida eristää (holismi, kokeiden käytännöllinen vaikeus) • Laadullinen tutkimus – merkitysten ja tarkoitusten selvittäminen – tietoa ilmiöiden oikeaa kategorisointia varten? – kausaalisten mekanismien jäljittämistä? • Kokeellinen sosiaalipsykologinen tutkimus

25 Selittäminen yhteiskuntatieteessä
Intentionaalinen toiminta – mikä on rationaalisuuden suhde kausaliteettiin? – koetun merkityksellisyyden rooli toiminnan selittämisessä? – mikä muu vaikuttaa toimintaan? – vapaa tahto ja selitettävyys? – kollektiivinen sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset instituutiot? • Rakenteet, merkitykset, arvot, normit – mikä rooli selityksissä? – yksilön ja yhteisön suhde? (metodologinen individualismi vs. holismi; toimija vs. rakenne)

26 Yhteiskuntatieteiden arvorelevanttius
• Yhteiskuntatieteellisen tiedon yhteiskunnallinen (ja yhteiskuntafilosofinen) merkitys – tieto rakenteista, epäkohdista, riippuvuussuhteista asioiden välillä jne. – tieto siitä, miten asioihin voi vaikuttaa – tutkimuskohteen valinta voi itsessään olla arvovalinta – tutkijan vastuu tavasta raportoida tutkimuksesta • Onko yhteiskuntatieteiden tehtävä vain arvovapaa tiedonhankinta? – epäkohtien ja sortavien rakenteiden paljastaminen?