Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

Esitys aiheesta: "Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen
Infra ohjelma Helsinki University of Technology CEM – Construction Economics and Management

2 Hankkeen liityntäpinnat muihin infra-alan kehityshankkeisiin ja -tarpeisiin
Osaprosessien hallitseminen VALMISTEILLA TOTEUTETTU, KÄYNNISSÄ TAI VALMISTELLA TUOTEMALLITEKNOLOGIA Tuotemallin tekninen ratkaisu ja –standardi Demot nykyisien tietokantojen perrusteella Asiakasviestintä Sopimustekniset kysymykset Asiakkuuden uhka- ja menestys- tekijät infrahankkeessa Tuotemallipohjaiseen tiedonhallintaan siirtyminen Maastomalli Infran nimikkeistöjärjestelmä Kustannustietojärjestelmä Suunnittelun tietomalli tiedonsiirtoon Massatalouden hallinta Tuotemalli Infrahankkeen hallinnan menetelmät Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

3 Hankkeen tausta ja tavoite
Lähtökohta Kokonais- ja osaprosessin hallinta infrahankkeissa on nykyisellään epätyydyttävää (mm. Rala-kyselyn tulokset) Tuotemallien käyttöönotto muuttaa infrahankkeen suunnittelua ja suunnittelun tulosteita, mistä seuraa osaprosessien ja kokonaisprosessin muutostarpeita Prosessien kehittäminen parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta, tukee hyvän asiakkuuden syntymistä ja luo uutta liiketoimintaa sekä kilpailukykyä Tilaajat edellyttävät lähitulevaisuudessa tuotemallien hyödyntämistä Kehityshankkeen tavoitteet Kuvataan tuotemalleja hyödyntävä rakennetun infrastruktuurin koko elinkaaren kattava prosessi Määritellään prosessin eri vaiheissa asteittain tarkentuva tarvittava ja syntyvä tieto ja tuotemallipohjaisen tiedonhallinnan vaikutukset eri osapuolten toimintaan

4 Mikä on tuotemalli? Geometriamalli Rakennemalli Tietomalli
Kuvaa lopputuotteen 3D -mallina Olioilla ominaisuuksia ja parametreja, jotka määrittävät lopputuotteen Rakennemalli Kuvaa tuotteen rakenteina Rakenteissa älykkyyttä (esim. hankeosien tuoterakenne, rakennusosien sisältö) eli ominaisuustiedot Tietomalli Sisältää geometriamalliin ja rakennemalliin liittyvää tarkempaa tietoa Sisältää eri tyyppistä informaatiota (esim. laatuvaatimuksia, ohjeellisia työmenekkejä, panosrakenteita, kustannustietoa)

5 Projektin vaiheet Lähtökohdaksi luodaan infrakohteen uusi hallintaprosessi, joka hyödyntää tuotemallipohjaista elinkaaritietoa Prosessimuutoksia ja –tarpeita selvitetään asiantuntijahaastatteluilla ja työpajoilla, joissa on mukana eri osapuolten (tilaajat, toimitusverkoston osapuolet, tuotemallin kehittäjät) edustajia. Haastatteluilla ja työpajoilla tutkitaan miten eri osapuolten prosessit muuttuvat suunnittelussa, laskennassa, toteutuksessa ja ylläpidon suunnittelussa mitä tietoja tarvitaan eri osaprosessien lähtötiedoiksi ja mitä tietoja mikin osaprosessi tuottaa miten kokonaisprosessi muuttuu, kun lähtötiedot ovat uudenlaiset Selvitetään kansainväliset kokemukset tuotemallien käyttöönoton vaikutuksista prosesseihin ja niiden muutostarpeisiin. Kokemuksia haetaan Norjasta (etenkin geometriamalli) ja USA:sta Stanfordista ja CIFE:sta (tietomalli) Prosessia (seuraava kalvo) tuotemallipohjaisessa infrakohteen elinkaarenaikaisesta hallinnassa tarkastellaan 2-3 erityyppisellä hankkeella. Prosessimallien toimivuutta testataan vuorovaikutteisesti yritysosapuolten kanssa.

6 Projektin tulokset Projektin tuloksena syntyvässä prosessikuvauksessa kuvataan miten toimitaan tulevaisuudessa mitkä ovat tietovirrat (lähtötiedot, tuotettavat tiedot) mitä hyötyjä tuotemalli tarjoaa eri osapuolille (esim. virheiden väheneminen, lähtötietojen saatavuuden helpottuminen, ajan säästyminen, suunnittelun ja toteutuksen lähentyminen) mitä tuotemalli edellyttää eri osapuolilta (esim. osaaminen, yrityskohtainen toimintatapojen kehittäminen, IT-investoinnit) mitä osaamista ja palvelutarjontaa tarvitaan Prosessikuvaus kattaa infrahankkeen koko elinkaaren eri vaiheet lähtötietojen hankinnasta rakenteen poistoon. Projektin tulokset tukevat Infra 2010-ohjelman tavoitteiden saavuttamista, ja ne siirtyvät vaiheittain pilotoinnin kautta käyttöön. Projektin tulokset mahdollistavat uusien palveluiden syntymisen, sillä tiedonhallinnan sovellusohjelmat edellyttävät erityisosaamista (esim. aikataulun hallinta, massalaskenta, tuotemallien ylläpito).

7 Tuotemallipohjainen infrakohteen elinkaarenaikainen hallinta
ELINKAAREN KATTAVA HALLINTAPROSESSI INVESTOINTI YLLÄPITO elinkaarimalli Toteutus- muoto ST T LÄHTÖ- TIETOJEN HANKINTA SUUN- NITTELU RAKEN- TAMINEN JA RAKENNETUN TODENTA- MINEN TOIMIVUUS- JA RAKENNE- MITTAUKSET LUOVUTUS- MITTAUKSET LÄHTÖTIETO- MALLI TUOTEMALLI GEOMETRIAMALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUTUS- MALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUMA- MALLI YLLÄPITO- MALLI JÄÄNNÖS- ARVO- MALLI 3D – simulointi ja visualisointi työmaa- automaatio TUOTETIETOMALLI

8 Miksi projektia tarvitaan?
Tuotemalli-investointien kannattavuus jää huonoksi ilman prosessin kehittämistä Tilaajat edellyttävät tuotemallien hyödyntämistä. Tuotemallien käyttöönotto vaatii yrityksiltä omia kehitystoimenpiteitä. Hanke on tarpeen, jotta yritykset voivat tunnistaa kehitystarpeet ja käynnistää kehittämisen Ne toimijat, jotka ensimmäisinä pystyvät tunnistamaan ja hyödyntämään tuotemallinnuksen tarjoamat mahdollisuudet, saavuttavat suurimmat liiketoimintahyödyt Prosessien kehittäminen parantaa tuottavuutta, tukee hyvän asiakkuuden syntymistä ja luo uutta liiketoimintaa Kehittämistarpeet kohdistuvat infrahankkeen kokonaisprosessin hallinnan kehittämiseen (sekä investointi- että ylläpitovaihe) ja osaprosessien uudenlaiseen yhteensovittamiseen eri osapuolten omien prosessien kehittämiseen. uuden osaamisen luomiseen joko tilaajaorganisaatioihin, suunnittelijoille, urakoitsijoille tai palveluliiketoimintana markkinoille Hanke on oleellinen osa Infra 2010-ohjelman hankekokonaisuudessa ja ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

9 Aikataulu ja resurssit
Hankkeen kokonaiskesto on 20 kuukautta alkaen Hankkeen henkilöresurssit ovat vastuullinen johtaja, myös osa-aikaisena tutkijana hankkeessa Prof. Jouko Kankainen osa-aikainen johtava tutkija TkT Laura Apilo tutkija, väitöskirjatyöntekijä DI Ari-Pekka Manninen apulaistutkija Jussi Hiekka Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä €. Rahoittajina ovat Tekes, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Tieliikelaitos, Lemcon Oy, Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry, Ramboll Finland Oy, VR-Rata Oy.

10 Yhteystiedot 10.10.2006 INPRO-projekti
Jouko Kankainen puh jouko.kankainen(a)tkk.fi Laura Apilo puh laura.apilo(a)tkk.fi Ari-Pekka Manninen puh ari-pekka.manninen(a)tkk.fi Kotisivut: Käyntiosoite: Tammasaarenkatu 3, Pinta-talo, 5. kerros. Postiosoite: PL 9800 02015 TKK