Käsitys 1: Oppiminen tiedon lisääntymisenä.

Esitys aiheesta: "Käsitys 1: Oppiminen tiedon lisääntymisenä."— Esityksen transkriptio:

1 Käsitys 1: Oppiminen tiedon lisääntymisenä.
Käsitys 2: Oppiminen muistamisena. Käsitys 3: Oppiminen sellaisten faktojen ja toimintatapojen hankkimisena, joita voidaan pitää mielessä ja/tai soveltaa käytäntöön. Käsitys 4: Opppiminen merkityksen abstraktiona. Tässä oppimista ei nähdä valmiiden tietopakettien muistamisena, vaan se nähdään konstruktiivisena aktiviteettina. Käsitys 5: Oppiminen tulkinnallisena prosessina, joka tähtää todellisuuden ymmärtämiseen. Ero edelliseen on se, että tässä käsityksessä korostetaan sitä, että oppimisen tulisi auttaa tulkitsemaan sitä maailmaa, jossa elää. Kuvio 1. Opiskelijoiden käsitykset oppimisesta Roger Säljön tutkimuksessa Learning in the Learner's Perspective: IL Differences in Awareness, University of Gothenburg 1979.

2 Torres Strait alueen saariston opiskelijoiden ilmoittamia syitä opiskelulleen Boulton-Lewissin, martomnin, Lewisin & Wilssin tutkimuksen mukaan; Higher Education 39; , 2000.

3 Categories of reasons for studying Examples of students’ responses
Paying for study I think ‘You have to do this.’ You always use the excuse that you are wasting $3000 a year if you don’t do it. That’s a lot of motivation for me, thinking you’re wasting money, you’re wasting your future if you don’t study. (19) Indigenous issues I want to learn so I can work with my own people in the community, help with their problems. (7) I’m doing Justice Administration to become a police officer to try and break racial tension between the Queensland Police service and Aboriginal and Torres Strait Islander people. Be a building block for the future. (22) Personal development a. Job related One of the big reasons I did do this course was because I don’t want to struggle any more. I slaved my guts out mate and I don’t want to. I could have stayed there but I don’t see any advancement. (6) I got sick of panel beating. I was in and out of jobs, going nowhere. One of my mates in the Health Department told me about the Indigenous Health Program. I came to the introductory course, liked it, got accepted. Here I am, good stuff. (12) b. To pursue further learning If everything goes my way, I won’t stop at this degree, I’ll do law and hopefully get a degree in that. I want to go further and higher. It kind of like proves to everyone that we are not dumb. (20) c. Improve as a person At uni what influences me is to be a better person. (9) I would like to challenge a lot of things in life, that’s why I came here. (17)

4 OPETTAJIEN VÄLISEN TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN MYÖNTEISIÄ SEURAUKSIA
YLÄTASON KATEGORIA I: Kiusatun tie voittoon YLÄTASON KATEGORIA II: Kiusaamisen palkitsevuus kiusaajalle YLÄTASON KATEGORIA III: Opettajan sidosryhmät ja kouluorganisaatio myönteisten muutosten edessä Kategoria A: Kiusatun vahvistuminen ja kasvaminen Kategoria C: Kiusaajan hyötyminen kiusaamisesta Kategoria E: Ihmissuhteiden vahvistuminen Kategoria B: Kiusatun ajautuminen uusille urille Kategoria D: Kiusaajan ajautuminen uusille urille Kategoria F: Opettajien suoritustason nouseminen -- Kategoria G: Työntekijöiden vaihtuvuuden lisääntyminen Kategoria H: Yhteishengen ja keskustelun lisääntyminen [Panu Isotalon väitöskirja tutkimus Lehtori Janssonin kiusaus, Turku 2006] Kategoria I:

5 Kuvaukset, kategoriat ja aineistoesimerkit oppimiskäsityksistä Brownleen, Purdien & Boulton-Lewiksen tutkimuksessa, Higher education 45: , 2003

6 Categories Descriptions Example statements Definitions of learning
Changing as a Person Learning is transformative in nature; learning changes you as a person; an existential conception of learning . . . the way I am learning now has changed me as a person not only because its a whole new way of learning but I think what I am learning has changed me as a person. (30) A process of making Meaning Learning is transformative in nature; learning is a process of active knowledge construction by the individual to extract meaning from the learning task; learning changes your views or perspectives on things; learning is being open to other ideas Learning is when you have basically changed your world view... and also it helps if you relate it to things and that helps you gain understanding. (48) Learning to me is a personal process of making meaning. And I don’t think that has really changed, everybody has their own preferred way of learning. (62) Changing behaviour Learning is a change in an individuals’ behaviour; not clearly transformative in nature Learning is probably about changing thoughts and behaviours. (50) Acquisition Learning is reproductive in nature; learning is acquiring information without making personal meaning Learning is a process you go through when you come to know something new… Just expanding your mind, or your skills whatever it might be that your learning about. (36) Learning approaches Transformative Transformation of information in order to derive personal meaning; espoused with a clear preference for transformative learning approaches overall, although they may indicate that in certain contexts reproductive approaches are appropriate I guess I look at it more, I integrate other aspects of life or other knowledge that I have rather than it just being this new sort of isolated piece of knowledge. That for me is the deeper level when I integrate it into some sort of whole in terms of my life and my other knowledge I have. (33) Reproductive Reproduction of information in order to avoid failure; no or few connections are made with prior knowledge; strategies are often focused on memorising or reproducing facts or studying without reflection; facilitates reproductive learning What I have done in the past – particularly if there is something I don’t understand, I just relate it to something I will remember when the times comes to recall it. You can do patterns, like taking the first letter of the word. (36: Time 1) Context specific Transformation of information only important in certain contexts; not espoused with a clear preference for transformative approaches overall .. it is not really deep learning and as much as I would love to be a deep learner and I can see the real possibilities in it, my life just now does not allow me to do that. (52) Organisational Focused on ego enhancement through high grades, e.g., organising of time in most effective way; no clear preferences for transformative approaches overall Yes I don’t think I would last, I think the assessment is what keeps me going. I would be pretty assessment driven (40)

7 Kysely pakollisesta ruotsinkielen opetuksesta ensimmäisellä luentokerralla

8 YLÄKATEGORIA I: Myönteinen YLÄKATEGORIA II: Ei osaa sanoa
YLÄKATEGORIA III: Kielteinen Alakategoria A - vahvasti: - Yleissivistyksen ja lain mu-kaan II kotimainen kuuluu olla jatkossakin OPSissa…(II) - Virallinen kieli -> tulee opettaa kaikille - Opetus tärkeää, koska Suomi on kaksikielinen maa - Opetus tärkeää, koska taidosta hyötyä Suomessa (II) ja Pohjoismaissa -…rajalla kasvaneena on mielestäni ruotsin opetus mielekästä ja hyvä taito yhteispohjoismaalaisessa työssä - I do not have strong opinion concerning this issue - Ruotsin opettaminen ei motivoi kaikkia eikä kaikki sitä tarvitse, mutta pakko-ruotsin lakkauttaminen ei olisi yksinkertainen ratkaisu - …It’s difficult to give a statement on this issue - En osaa päättää liputanko pakkoruotsin puolesta vai ole onko sitä vastaan… - [Toisaalta – toisaalta] Alakategoria C – vahvasti: - Tulisi olla valinnaista… (II) - Yksi kieli muiden joukossa… ei ainoa pakollinen vaan yksi valinnainen Alakategoria B – lievästi: - On tarpeellinen, koska osa väestöstä ei puhuu sitä äidinkielenään… - On opetettava, koska II virallinen kieli, mutta asiaa voisi uudelleen arvioida - …tulisi opetella, koska sen lähentää meitä Pohjoismaihin, toisaalta… Alakategoria D –lievästi: - ..mutta voisi perustua vapaa-ehtoisuuteen - alueellisia eroaja voisi olla ruotsin pakollisuuden suhteen… - …ruotsinkielen ei pidä olla pakollista koko peruskouluajan – yksi lukuvuosi riittäisi - Osaaminen hyväksi, mutta pakollisuus syö motivaatiota… - …toisaalta ”pakko” on ikävä sana ja ihmisillä tulisi olla valinnanvaraa

9 Minitutkimus työssä jaksamisesta - opiskelijademo

10 JAKSAMISTA E D S A U T VA TEKI JÄT Sosiaali-nen tuki (4)
Työhön liittyvä tuki Kollegoiden tuki “Riittää muutama luottokollega, joiden kanssa voi eteen tulleita käsitellä”(A) ”Kollegiaalinen tuki on kullanarvoista”(C) Moniammatillinen yhteistyö “Yhteistyö muiden tahojen, esim. sosiaalitoimen kanssa on kiitettävän mutkatonta”(B) Rehtorin tuki ”Reilu, oikeudenmukainen, mutta jämäkkä johtaja”(C) ”Esimiehen luottamus”(D) Yhteistyö-kykyiset oppilaat ”Lapset ovat ihania ja niiden onnistumisesta saa voimaa”(B) Kodin ja koulun onnistunut yhteistyö “Yhteys koteihin kunnossa”(A) ”Oppilaiden vanhemmilta saatu positiivinen palaute on tosi hienoa”(B) Vapaa-ajalla saatava tuki Perhe ”Kotielämä pitää olla kunnossa, muuten ei työpaineita jaksa kantaa”(C) Ystävät “Perjantai, tyttökaverit ja punaviini. Korvaamatonta!”(D) Työn ja vapaa-ajan erottami-nen (2) ”Työasioista pitäisi oppia irtaantumaan vapaa-ajalla”(A) ”Kyky jättää kouluasiat kouluun”(D) Fyysinen kunto (4) “Hyvä fyysinen kunto auttaa” (A) ”Kun oma fyysinen vointi on kunnossa”(B) ”Lenkin jälkeen ajatuskin taas kulkee paremmin”(C) ”Hyvä kunto ja terveys edistää työssä jaksamista"(D)

11 Minitutkimus nuorten alkoholin käytön hyväksyttävyydestä – opiskelijademo Kysymyksemme olivat:   Millaisia ajatuksia alaikäisten alkoholinkäyttö sinussa herättää? Minkä ikäisenä sinun mielestäsi olisi hyväksyttävää käyttää alkoholia? Pitäisikö alaikärajaa alentaa? Millaisissa tilanteissa ja missä määrin alkoholinkäyttö on hyväksyttävää?

12

13 Minitutkimus koskien sitä, millaisia, millaisia käsityksiä armeijaan ja yleiseen asevelvollisuuteen liitettään - opiskelijademo

14 YLÄKATEGORIAT KATEGORIAT KATEGORIAN KUVAUS
1. Negatiivinen suhtautuminen A. Yhdenmukaistava B. Ei vastaa nykyistä tarvetta C. Väkivallan vastustaminen A) Armeijan koettiin yhdenmukaistavan ihmisiä sekä ajattelu-tapojen suhteen että fyysisesti - ” Armeijan puupäistävä koulutus ei houkuttele”. B) Nykyisenkaltaisella armeijalla ja yleisellä asevelvollisuudella ei koettu olevan enää hyötyä sodankäynnin muuttuneen luonteen ja yleisen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. - ” …ja onhan se vähän sellanen muinaismuisto.” C) Armeijaan suhtauduttiin negatiivisesti pasifistisen periaatteen mukaisesti - ” En usko, että taataan rauha sillä, että koulutetaan ihmisiä tappamaan, periaatepäätöksellä menin sivariin.” 2. Armeija velvollisuutena D. Armeija tapana D) Armeijan katsottiin kuuluvan osaksi normaalibiografiaa ja sinne mentiin yleisen tavan tai suvun paineen vuoksi. - ”Pakkohan sinne oli mennä, mutta onneksi pääsi puolella vuodella.” 3. Positiivinen suhtautuminen E. Sosiaaliset suhteet F. Hyvä asia tulevaisuutta ajatellen G. Sotaveteraanien kunnioitus E) Uusien ystävyyssuhteiden luominen, mukava yhteishenki. - ”Armeija-aikana tutustuin hyviin tyyppeihin, joiden kans hengailen vielä nykyäänkin.” F) Armeijaa pidettiin hyvänä asiana tulevaisuutta ajatellen (koulu & työ), antaa aikaa pohtia tulevaisuuden suunnitelmia. - ”Saihan siellä ilmasen ylläpidon ja aikaa ajatella mihin lähtis opiskeleen.” G) Armeijan käyminen koettiin kunnioituksena sodan kokeneita sukulaisia ja muita sotaveteraaneja kohtaan ” …pappakin oli sodassa.”