JHT-POLKU Seuran sisäiset pelisäännöt

Esitys aiheesta: "JHT-POLKU Seuran sisäiset pelisäännöt"— Esityksen transkriptio:

1 JHT-POLKU Seuran sisäiset pelisäännöt
JHT KALAJOKI Koulu Jäähalli JHT-POLKU Seuran sisäiset pelisäännöt Koti

2 Sisällys kaudella 2012-2013 JHT-POLKU: Seuran sisäiset pelisäännöt
Johdanto Junioritoiminnan kaksi osaa Luistelukoulu / Leijonakiekkokoulu G- ja F-juniorit E- ja D-juniorit C- ja B-juniorit Raha-asiat Ongelmien ratkaiseminen Jäänjakoperusteet Harjoitusmäärien linjaus Yhteistyö muihin seuroihin

3 Johdanto Tämän ohjekirjasen tarkoituksena on antaa tietoa JHT:n juniorijoukkueiden toiminnasta eli JHT -polusta. Se kertoo meille kaikille, kuinka seurassa toimitaan ja mitkä ovat seuran toiminnan perusperiaatteet. Tämä auttaa meitä kaikkia toiminnassa mukana olevia löytämään yhteisen toimintalinjan. Toimintalinjamme noudattaa valtakunnallista Nuori Suomi -ohjelmaa, jonka lähtökohtana on jokaisen mukanaolijan huomioiminen, nuoren kasvun tukeminen ja onnistumisen elämysten tarjoaminen. Seuran tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää kaikessa toiminnassaan laadullinen taso, joka täyttää mm. Nuori Suomi -laatusinetin vaatimukset. Toiminnan kehittämiseksi ja eteenpäinviemiseksi johtokunta päivittää JHT -polun vuosikokouksessaan.

4 Junioritoiminnan kaksi osaa
Kasvatus urheilullisuuteen: (luistelukoulusta - D-junioreihin) Näiden junioreiden toimintaideologia on Nuori Suomi -ohjelman mukaista. Ohjelma korostaa kasvatuksellisten ja opetuksellisten tekijöiden tärkeyttä sekä laadukasta ohjaustoimintaa. Pyrkimyksenä on tarjota kaikille mukana oleville lapsille heidän ehdoillaan toteutettua sekä heidän kehitystään tukevaa monipuolista liikuntatoimintaa. Kilpailullisia voittamiseen liittyviä tavoitteita ei seura joukkueilleen aseta. Valmentautuminen juniorijääkiekkoilijaksi: (C- ja B-juniorit ) Toiminta-ajatuksena on tukea nuoren kokonaisvaltaista kehitystä niin ihmisenä kuin jääkiekkoilijanakin. Joukkueiden tavoitteena on kilpailla valtakunnan sarjoissa ja kasvattaa kehityskelpoisia yksilöitä, jotta heillä olisi mahdollisuus menestyä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Tavoitteena on tuottaa pelaajia, joilla on mahdollisuus tulevaisuudessa pelata joko seuran omassa edustusjoukkueessa tai valtakunnallisilla sarjatasoilla.

5 Luistelukoulu / Leijonakiekkokoulu
Luistelukoulu on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja pojille. Tavoitteena on perusluistelutaidon oppiminen. Kasvatuksellisina tavoitteina ovat lisäksi ryhmässä toimimisen, toisten huomioimisen ja hyvien käytöstapojen omaksuminen. Luistelukoulun järjestämisestä vastaa seuran johtokunta. Luistelukoulun ryhmäkoko on ~50 lasta. Myös luistelukouluryhmästä on mahdollista siirtyä ikäkausijoukkueisiin. Valmennuspäällikkö osoittaa luistelukoululle ohjaajat ja jäät. Luistelukoulua järjestetään Kalajoen jäähallissa tai kunnan ulkojäillä. Seura vastaa ohjaajien kouluttamisesta valmennuspäällikön koulutusohjelman pohjalta. Ohjaustoiminta perustuu seuran perusarvoihin ja korostaa kasvatuksellisia tavoitteita. Seuran tavoitteena on lisätä harrastajamäärää tekemällä yhteistyötä koulujen ja kunnan liikuntatoimen kanssa.

6 G- ja F-juniorit Seura järjestää vuotiaille F-junioreille omat harjoitusryhmät. Ryhmien järjestämisestä vastaa seuran johtokunta. F-harjoitusryhmät on tarkoitettu kaikille seuran toiminnassa mukana oleville alle 10-vuotiaille tytöille ja pojille. F-junioreiden harjoitusryhmät jaetaan ikäluokittain kahteen ryhmään niin, että vanhin ikäluokka muodostaa F1- joukkueen ja seuraava nuorempi ikäluokka F2- joukkueen. Tavoitteena saada seuraan myös G-juniorit. Ryhmien koko pelaaja/ikäluokka. Joukkueita voidaan täydentää luistelukoulun kautta halukkuuden ja kehittymisen mukaan. Tavoitteena on jääkiekon perustaitojen kehittäminen sekä ryhmätoiminnan oppiminen, toisten huomioon ottaminen ja hyvien käytöstapojen omaksuminen. Toimintaa kuvaavat seuraavat avainsanat: Mahdollisimman monelle, lähellä kotia, edullisesti, tasapuolisesti, onnistumisen elämyksiä ja hauskuutta jääkiekon parissa.

7 G- ja F-juniorit Kasvatukselliset tavoitteet:
Tarjota jokaiselle onnistumisen elämyksiä. Positiivisen ilmapiirin luominen. Itsenäisyyden ja minäkuvan kehittäminen. Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen. Urheilulliset tavoitteet: Auttaa jokaista pelaajaa lajitaitojen kehittymisessä hänen omien edellytystensä mukaan. Antaa jokaiselle pelaajalle oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus. Leikinomaisuuden ja tasavertaisuuden periaate. Valmennuspäällikkö osoittaa F-harjoitusryhmälle ohjaajat. Seura vastaa ohjaajien kouluttamisesta. Ohjaustoiminta perustuu seuran perusarvoihin ja korostaa kasvatuksellisia tavoitteita.

8 G- ja F-juniorit Pelaaminen
F- ja G- harjoitusryhmät pelaavat alueen Leijonaliigaa. Lisäksi joukkueet voivat pelata harjoitusotteluita. Otteluohjelma tulee hyväksyttää valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa oikeus tehdä siihen muutoksia. Seuralla ei ole kilpailullisia tulostavoitteita näissä ikäluokissa! Näissä ikäluokissa huomioidaan lasten yksilöllinen kehitys ja oppiminen, jolloin tapauskohtaisesti voidaan nuorempia pelaajia siirtää vanhempaan ikäluokkaan ja päinvastoin. Siirtoja tehdessä huomioidaan ja turvataan ryhmien keskinäiset toimintaedellytykset (harrastajien lukumäärä/ryhmä, kulkuyhteydet, kimppakyydit, eri-ikäiset sisarukset yms.) Siirroista keskustellaan ja sovitaan yhteistyössä lasten vanhempien, ryhmien vetäjien ja valmennuspäällikön kesken. Viimekädessä päätöksen tekee valmennuspäällikkö.

9 G- ja F-juniorit Kasvatukselliset tavoitteet
Tarjota jokaiselle onnistumisen elämyksiä Positiivisen ilmapiirin luominen Itsenäisyyden ja minäkuvan kehittäminen Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen On ajoissa paikalla Huolehtii omista tavaroistaan Osaa sopia ja pyytää anteeksi Leikkii ja harjoittelee kaikkien kanssa Hoitaa annetut tehtävät Pitää itsensä/ympäristönsä siistinä Syö säännöllisesti Urheilulliset tavoitteet: Auttaa jokaista pelaajaa lajitaitojen kehittymisessä hänen omien edellytystensä mukaan. Antaa jokaiselle pelaajalle oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus Leikinomaisuuden ja tasavertaisuuden periaate

10 G- ja F-juniorit Lajitaitojen tavoitteet
eteen-, taakse- ja kaarreluistelu pysähtyminen ja vauhtikäännös kiekon käsittely ja mailaharhautus vetosyöttö ja laukaus pelipaikat ja tärkeimmät säännöt sininen kiekko ja 1/3-kenttä maalivahtiehdokkaat : perusasento/sijoittuminen Monipuolisuustavoitteet hallitsee suunnanmuutokset merkistä osaa kiivetä, riippua ja heilua siirtää painoa eri ruumiin osille pompottaa käsin, kuljettaa jaloin sekä heittää ja ottaa kiinni pallon

11 E- ja D-juniorit Joukkueiden pelisäännöt
Seura edellyttää, että kaikkien E- ja D-juniorijoukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat tekevät yhteistyössä vuosittain, kuukausi ennen aluesarjan alkua joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt (kahtena kappaleena), jotka vahvistetaan vanhempien allekirjoituksin. Seuran edustaja on tarvittaessa läsnä tilaisuudessa. Joukkueiden pelisääntöjen arkistoimisesta huolehtii johtokunta. Joukkueiden muodostaminen E- ja D- junioreissa muodostetaan tarpeen vaatiessa kaksi rinnakkaisjoukkuetta ikäluokittain tai yksi joukkue, vuotuisesta pelaajamäärästä riippuen. Pelaajat jaetaan joukkueisiin asuinpaikan tai kulkuyhteyksien mukaan. Jos joukkueet eivät mene lukumääräisesti tasan, valmentajat ja valmennuspäällikkö jakavat pelaajat joukkueisiin. Näillä periaatteilla pyritään jatkamaan toimintaa C- junioreihin saakka.

12 E- ja D-juniorit Jääharjoittelu
Seura osoittaa joukkueille jäät, joiden jakamisesta vastaa seuran valmennuspäällikkö. Jäävuorojen kustannuksista joukkueet vastaavat itse. Joukkueet harjoittelevat Kalajoen jäähallissa tai kunnan luonnonjäillä. Ohjaustoiminta ja peluuttaminen Valmennuspäällikkö osoittaa joukkueille ohjaajat. Seura vastaa ohjaajien kouluttamisesta, Ohjaustoiminta perustuu seuran perusarvoihin ja korostaa sen kasvatuksellisia tavoitteita. Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan koko pelikauden ajan tasapuolisesti. Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja noudattaa joukkueen yhteisesti hyväksymiä sääntöjä ja harjoitusohjelmaa. E-junioreiden kohdalla vaihdoista tulee lentäviä, jolloin valmentaja huolehtii ja vastaa vaihtojen pituudesta kentällä.

13 E- ja D-juniorit Pelaaminen
E- ja D-juniorijoukkueet pelaavat Suomen Jääkiekkoliiton aluesarjaa. Lisäksi joukkueet voivat pelata harjoitusotteluita ja -turnauksia kauden aikana. Otteluohjelma tulee hyväksyttää seuran valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa oikeudet tehdä siihen muutoksia. Seuralla ei ole kilpailullisia tulostavoitteita näissä ikäluokissa! Lahjakkaiden ikäryhmien kohdalla tavoitteita voidaan kuitenkin luoda yhdessä joukkueen ja valmennuspäällikön kanssa (esim. C-junioreiden SM–karsinta.) Poissaolosta ilmoittaminen Pelaajan on ilmoitettava poissaolosta ryhmän vastuuohjaajalle hyvissä ajoin. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikiellolla tai muulla vastaavalla, jos poissaolosta on ilmoitettu asianmukaisella tavalla.

14 E- ja D-juniorit Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen
Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen ratkaistaan yhteistyössä pelaajan ja hänen vanhempiensa, joukkueen ohjaajien ja valmennuspäällikön kesken. Viimekädessä päätöksen tekee valmennuspäällikkö. Pelaajien värvääminen joukkueesta tai seurasta toiseen on ehdottomasti kielletty. Pääperiaatteena on pelata oman ikäluokan joukkueessa, mutta poikkeustapauksista päättää valmennuspäällikkö. Pelaajan kehityksen arviointi Jokainen pelaaja saa itselleen halutessaan 1-2 kertaa vuodessa kirjallisen arvioinnin, joka koostuu kolmesta osasta: "Nämä jääkiekkotaidot hallitsen vähintäänkin kohtuullisesti" "Näissä jääkiekkotaidoissa sinulla on eniten parantamisen varaa" "Näissä asioissa olet muutoin OK".

15 E1,E2,D2 Kasvatustavoitteet Yhteistoimintakyky
Vastaa omista ja ryhmän asioista Huomioi, auttaa ja kannustaa toisia Toimii ryhmän sääntöjen puitteissa Harjoittelee säännöllisesti Syö monipuolisesti ja lepää riittävästi Huolehtii koulu- ja kotitehtävät Ei käytä päihde- eikä nautintoaineita Hallitsee liikenteessä liikkumisen Osaa 3K-ensiavun Osaa tehdä hätäilmoituksen Ottaa ympäristön huomioon

16 E1, E2, D2 Lajitaitojen tavoitteet
Eri pelipaikkojen luistelutekniikka. Luistelutempomuutokset Rannesyöttö ja harhautukset Ranne-, lyönti ja valelaukaus Aloitustekniikat Riistot ja tuikkaukset 1-1, 2-1, 2-2 jne. pelaaminen Hyökkäyspelitaitojen perusteet, kiekollisena ja kiekottomana. Pelin leveys ja syvyyssuunta Puolustuspelitaitojen perusteet, kiekollista ja kiekotonta vastaan Kiilaus Maalivahtivalinnat

17 E1, E2, D2 Monipuolisuustavoitteet
Tasapaino, koordinaatio ja ketteryys Rytminen ja epärytminen liikunta Uinti, taitoradat, erilaiset pelit yms. Kestävyyden kehittäminen (erilaiset pelit ja maastoliikunta yms.) Voiman kehittäminen (oma keho), telinevoimistelu ja kuntopiirin alkeet. Liikkuvuusharjoittelun perusteet (jääkiekkoilijan jumppa ja venyttely). Apulajit: suunnistus, uinti, koripallo, telinevoimistelu, yleisurheilu jne. Levyltä ampuminen Liikunta ja kiekkokoulut.

18 D1, C2, C1 Kasvatustavoitteet / Elämäntapa
Säännöllinen ja monipuolinen liikunta Ymmärtää monipuolisen ravinnon, nestetasapainon ja levon tarpeen Huolehtii omasta hygieniastaan Jakaa ajankäyttönsä järkevästi (koulu/koti/harrastukset) Hyväksyy itsensä ja muut Osallistuu aktiivisesti ryhmässä Pitää kiinni ryhmän sopimuksista Kestää voitot ja tappiot Tiedostaa päihde- ja nautintoaineiden riskit

19 D1, C2, C1 Pelikäsitys ja taito Luistelu- ja mailankäsittelytaito
Puolustajien/hyökkääjien erikoisharjoittelu Tempo- ja suunnanmuutokset Nostosyöttö (lätty) ja laukaus, ohjaus Hyökkäyspelitaidot kiekollisena/kiekottomana Maalintekopeli häirittynä Siirrot, paikat, vaihdot ja luovuus Screenit, maskit ja varmistuspeli Heittäytyminen ja hartia-/lonkkataklaus Miehen pito Suunnanmuutospelaaminen VOITTAMINEN KAIKILLA PELAAJILLLA

20 D1, C2, C1 Monipuolisuus tavoitteet
Reaktio-, lähtö- ja liikenopeuden sekä rytminmuutos harjoittelu Taito- ja ketteryysradat, kisat ja pelit Keppijumppa ja kuntopiirit (oma keho) Kestävyyspohjan rakentaminen Rytminen ja epärytminen liikunta Maastoliikunta, aerobic, spinning, erilaiset pienpelit (2-2,3-3 jne.) Kimmo- ja hyppyharjoittelun aloittaminen Ominaisuuksien testaus ja arviointi Liikkuvuuden ylläpito (jumpat, voimistelu, venyttely) Kenttätestit Apulajit Levyltä ampuminen

21 C- ja B-juniorit Toiminnan tavoitteet
Toiminnan tavoitteena on tukea nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä. Pyrkimyksenä on kasvattaa aktiivisia, toiset huomioonottavia ja vastuunsa kantavia kansalaisia. Haluamme myös tarjota nuorille mahdollisuuden kehittyä kohti kansallista ja kansainvälistä huippukiekkoilua. Seuran periaatteena C- ja B-junioreiden kohdalla on, että nuoret pelaavat tavoitteidensa, kykyjensä ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. Joukkueiden pelisäännöt Seura edellyttää, että kaikkien C- ja B-juniorijoukkueiden pelaajat ja johtoryhmä tekevät yhteistyössä vuosittain joukkueen oman toimintasuunnitelman. Kopio toimintasuunnitelmasta toimitetaan seuran valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä. Joukkueiden toimintasuunnitelman arkistoimisesta huolehtii johtokunta.

22 C- ja B-juniorit Joukkueiden muodostaminen Seuralla on:
C- junioreissa yksi joukkue molemmissa ikäluokissa B- junioreissa on yksi joukkue Pelaajia on jokaisessa joukkueessa ~25. Lopulliset joukkueet muodostetaan kesän harjoitusryhmistä elo-syyskuun aikana. Joukkueiden pelaajavalinnoista päättävät joukkueiden valmentajat ja valmennuspäällikkö yhdessä. Pelaaja voi kuitenkin siirtyä joukkueesta toiseen myös kesken kauden tasotarkistusten yhteydessä. Pelaajan sijoittamisesta eri joukkueisiin päättää valmennuspäällikkö, yhteistyössä joukkueiden valmentajien kanssa. Valmennuspäällikkö on pyydettäessä velvollinen perustelemaan siirtämisen. Poissaolosta ilmoittaminen Pelaajan on ilmoitettava poissaolosta ryhmän vastuuvalmentajalle hyvissä ajoin. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu/pelikiellolla tai muulla vastaavalla, jos poissaolosta on ilmoitettu asianmukaisesti.

23 C- ja B-juniorit Valmennustoiminta ja pelaaminen
Valmennuspäällikkö osoittaa joukkueille valmentajat. Seura vastaa valmentajien kouluttamisesta. Valmennustoiminta perustuu seuran perusarvoihin, joissa näkyvät kasvatukselliset tavoitteet, pelaajien henkilökohtaisen kehittämisen tavoitteet, mutta mukana on selvästi myös kilpailullisia tavoitteita. C2-joukkueen tavoitteena on pelata Suomen Jääkiekkoliiton alueen sarjaa C1-joukkueen tavoitteena on pelata SM -sarjaa tai muuta valtakunnallista sarjatasoa B1-joukkueen tavoitteena on pelata SM -sarjaa tai muuta valtakunnallista sarjatasoa Mikäli C1- tai B-juniorijoukkue ei onnistu saavuttamaan valtakunnallista sarjatasoa, pelaa joukkue aluesarjaa. Lisäksi joukkueet voivat pelata harjoitusotteluita ja -turnauksia kauden aikana. Joukkueiden valmentajat päättävät pelaajien peluuttamisesta.

24 Edustusjoukkue (M1) Joukkue pyritään muodostamaan mahdollisimman suurilta osin kalajokisista pelaajista. Joukkueen sarjataso on vähintään Suomi-sarja. Tarjotaan peli- ja näyttöpaikkoja seuran omille A- ja B-junioreille. Joukkue on esimerkkinä kaikille juniorijoukkueille. Tehdään omalta osaltamme Kalajokea tunnetuksi urheilullisena paikkakuntana.

25 Tytöt/naiset (N1) Tytöt voivat pelata juniorijoukkueissa ennen siirtymistä naisjoukkueeseen. Naisjoukkue osallistuu Suomen jääkiekkoliiton Pohjoisen alueen sarjoihin/turnauksiin ja pelaa harjoitusotteluita. Joukkueen tarkoituksena on alueen naiskiekkoilun kehittäminen. Tyttökiekkotoimintaa mahdollisuuksien mukaan.

26 Raha-asiat JOUKKUEEN VARAINHANKINTA LUISTELUKOULU
Luistelukoulun luonteeseen ei kuulu varainhankinta. Johtokunta osoittaa luistelukoululle vastuuohjaajan, joka organisoi ryhmän toiminnan. JHT:n naisjoukkue organisoi luistelukoulun toiminnan. F-, E-, D-, C- JA B- JUNIORIEN JOUKKUEIDEN TALOUS Jokainen seuran joukkue tekee vuosittain toimintakaudelle budjetin. Joukkueen budjetin hyväksymisestä päättävät vanhemmat kokouksessaan. Hyväksytty toimintasuunnitelma ja toimintabudjetti toimitetaan viikon kuluessa johtokunnalle. Joukkueiden on suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueiden varojen käyttöä valvoo joukkueen rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olevien pelaajien vanhemmilla.

27 Raha-asiat JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS
Tilin käyttöoikeus on vain joukkueen esittämillä ja johtokunnan hyväksymillä henkilöillä. Johtokunnan päätöksen jälkeen joukkueen rahastonhoitaja suorittaan tilin avaukseen liittyvät toimenpiteet sovitussa rahalaitoksessa, tili tulee aina ottaa seuran LY-tunnuksen alle. Tilinkäyttöoikeus myönnetään vain kaudeksi kerrallaan. Joukkueen tilin käyttötositteet toimitetaan 20. päivään mennessä kuittipostilaatikkoon kuukausittain yhteistä kirjanpitoa varten. SEURAN JA JOUKKUEEN HANKINNAT Joukkueet voivat hankkia itselleen tarvitsemaansa materiaalia omaan käyttöönsä. Hankinnoista päätetään vanhempainkokouksessa. Joukkue nimeää henkilön, joka vastaa hankittavasta materiaalista.

28 Raha-asiat JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS
Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on yhteisesti hankittu, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueen omaisuuden myynti seuran ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty ilman erillistä johtokunnan lupaa. Joukkuekohtaisen toimintavuoden kuukausimaksun päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni, ja iso osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, mainoksia hankkimalla tms. Kuukausimaksun suuruus saattaa vaihdella kesän ja talven suhteen, koska joukkueiden koko on kesällä mahdollisesti suurempi, ja toisaalta kulut ovat talvella myöskin suurempia. Tarkoitus on, että kukin joukkue hankkii varoja sen määrän, jonka joukkue tarvitsee kauden toimintaansa.

29 Raha-asiat E-B-JUNIORIPELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN
Pelaajan siirtyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen, ei hänen mukanaan siirry mitään varoja uuteen joukkueeseen. Pelaajan tullessa uuteen joukkueeseen ei hänelle ole mitään ns. kynnysrahaa. Pelaajien siirtyessä joukkueena ikäkausiryhmänä eteenpäin varusteet ja varat siirtyvät heidän mukanaan. E-, D-, C- JA B- JUNIOREIDEN KIRJAAMISMAKSU Pelaajan tullessa joukkueeseen jostakin toisesta seurasta, on tästä siirrosta suoritettava kirjaamismaksu. Kirjaamismaksusta huolehtii kyseinen joukkue.

30 Raha-asiat G-F-JUNIORIPELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN
Pelaajan tullessa uuteen joukkueeseen ei hänelle ole mitään ns. kynnysrahaa. Pelaajilla on oikeus ilmaiseen kokeilukuukauteen seuraan liittyessään (ns. tutustumisvaihe). G- ja F-juniorijoukkueilla on yhteinen tili, jota hoitaa F-junioreiden rahastonhoitaja yhteistyössä kaikkien G- ja F-juniorijoukkueiden toimihenkilöiden kanssa. Kaikki F/G-junioreille osoitetut sponsorit ja talkoovarat osoitetaan tälle tilille. Joukkueet käyttävät varoja itsenäisesti ja joukkueilla voi olla omia reissurahastoja yhteisellä tilillä. Jäänkäyttötuntimäärät ovat kaikille F-junioreille samat. Vanhimman ikäluokan siirtyessä E-junioreihin, heille jyvitetään tililtä sen hetkisen pelaajamäärän mukainen osuus avattuaan omalle ikäryhmälle tilin. Tilille jää keväisin rahaa (sen hetkisen pelaajamäärän mukaan jyvitetty osuus) seuraavan kauden F/G-junioritoiminnan käynnistämistä varten.

31 Raha-asiat PELAAJAN LOPETTAMINEN SEURASSA
Jos pelaaja lopettaa pelaamisen seurassa, palauttaa hän kaikki joukkueelta/seuralta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki siihenastiset erääntyneet maksut on oltava suoritettuna seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit allekirjoittaa seuran puheenjohtaja edellyttäen, että pelaaja on hoitanut taloudelliset ym. velvoitteensa. Kaikki joukkueelle yhteisesti hankitut tulot jäävät joukkueelle/seuralle. KULUJEN KORVAAMINEN, JÄSENMAKSUT JA LISENSSIT Joukkue voi maksaa valmentajille ja toimihenkilöille kulukorvauksia yhteisesti hyväksyttyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Joukkueen toimihenkilöiden työ rinnastetaan vanhempien tekemään talkootyöhön. Seuran jäsenmaksun suuruus päätetään seuran vuosikokouksessa. Edustusjoukkueen lisenssit maksetaan joukkueen tililtä keskitetysti.

32 Raha-asiat JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI TOIMINNAN LOPPUMINEN
Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille tai hankittu jollakin muilla keinoilla (esim. talkoot), on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilöille. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja omaisuus on seuran omaisuutta. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja käytössä ollut omaisuus palautetaan seuralle. (Paidat, teroituskone, mv-varusteet, jne.)

33 Ongelmien ratkaiseminen
EPÄSELVYYDET JA ONGELMIEN RATKAISEMINEN Epäselvissä tapauksissa esim. peluuttamisessa, joukkueisiin sijoittumisessa, yms. voi kääntyä seuran valmennuspäällikön puoleen. Hän selvittää asian ja antaa ratkaisunsa mahdollisimman nopeasti. Jos asian ratkaisu ei tyydytä, niin asianomainen voi esittää sen ongelmaratkaisuryhmälle. Ongelmanratkaisuryhmä tekee asiasta lopullisen päätöksen. Ongelmanratkaisuryhmään kuuluu seuran johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seuran Nuori Suomi-yhdyshenkilö. Ongelmanratkaisuryhmä voi niin katsoessaan alistaa itselleen joukkueen kurinpitopäätöksen, ja tehdä siitä päätöksen, jota joukkueen on noudatettava.

34 Ongelmien ratkaiseminen
RANGAISTUSMENETTELY Pelaajan rankaiseminen, erottaminen joukkueesta ja seurasta (E - B-junioreihin) Pelaajaa voidaan rankaista, jos hän ei noudata joukkueen yhteisesti sopimia sääntöjä tai hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisesta päättää joukkueen johtoryhmä. He ilmoittavat välittömästi päätöksestä joukkueelle sekä johtokunnan puheenjohtajalle ja valmennuspäällikölle. Joukkueen johtoryhmän päätäntävalta: Nuhtelu Ottelu/pelikielto Johtokunnan päätäntävalta: Määräaikainen erottaminen seurasta Harjoittelu/ottelukielto Erottaminen seurasta

35 Ongelmien ratkaiseminen
Joukkueeseen mukaan otettu pelaaja voidaan erottaa joukkueesta vain erittäin painavista syistä. Esityksen erottamisesta tekee ongelmanratkaisuryhmä. Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan seuran sääntöjä ja ohjeita sekä Suomen Jääkiekkoliiton voimassaolevia kilpailusääntöjä. Pelaajan erottamisen koko seurasta käsittelee seuran virallinen ongelmanratkaisuryhmä, ja tekee asiasta esityksen seuran johtokunnalle, joka tekee asiasta päätöksen. Joukkueen toimihenkilöt Mikäli joukkueen toimihenkilö tai toimihenkilöt eivät noudata seuran sääntöjä ja sisäisiä pelisääntöjä, seuran ongelmanratkaisuryhmä käsittelee asian ja tekee johtokunnalle esityksen asian jatkotoimenpiteistä.

36 Jäänjakoperusteet Seura osoittaa joukkueille jäät.
Jäänjaosta Kalajoen jäähallissa päättää valmennuspäällikkö. Joukkueet harjoittelevat Kalajoen ja tarvittaessa alueen muissa jäähalleissa tai ulkojäillä. Jäiden kustannuksesta joukkueet vastaavat itse. Jäänjakoon vaikuttavia asioita: Millä sarjatasolla joukkue pelaa. Joukkueen pelaajien taitotaso ja kehitysnäkymät. Valmennuspäällikkö tekee vuosittain jäänjakoperusteet johtokunnan hyväksyttäväksi.

37 Harjoitusmäärien linjaus
RYHMÄ IKÄ HARJOITUSMÄÄRÄ Luistelukoulu 5-10 v 1 krt / vko F/G-juniorit 2 – (3) krt / vko E-juniorit 10-11 v D-juniorit 12-13 v 3 krt / vko C-juniorit 14-15 v 3 – 4 krt / vko B-juniorit 16-17 v Miehet 18 v - 4 – 5 krt / vko

38 Yhteistyö muihin seuroihin
KALAJOKILAAKSON JÄÄKIEKON SEURAYHTEISTYÖ, TAVOITTEET JA TOIMINTA Tavoitteena on yhteisesti rakentaa ja tarjota mahdollisimman suurelle määrälle pelaajia pelipaikka omaa tasoa vastaavassa joukkueessa. Seurat eivät harjoita keskinäistä värväystoimintaa, mutta pelaajasiirrot ovat seurojen välillä mahdollisia. Siirroista on kuitenkin ensin keskusteltava seurojen valmennuspäälliköiden kesken, jotka päättävät siirroista yhdessä vanhempien kanssa. Vuosittain solmitaan junioriseurayhteistyösopimuksia niiden seurojen kanssa, joita sopimus yhteisesti hyödyttää.