Ammatillisuus kristillisessä päihdetyössä

Esitys aiheesta: "Ammatillisuus kristillisessä päihdetyössä"— Esityksen transkriptio:

1 Ammatillisuus kristillisessä päihdetyössä
Ismo Valkoniemi 2007

2 Kristillisen päihdetyö asema yhteiskunnassa
Ruotsissa 1980 tutkimukset antoivat viitteitä kristillisyyden tehosta päihdetyössä – alkoholitutkija Nils Bejerot sanoi, että ateistina hän suosittaa uskonnollista kääntymystä, mutta sen ongelma on siinä, että sitä ei voi reseptillä määrätä Sosiaalihallitus hyväksyi Suomessa Sininauhaliiton suunnittelemat täydennyskurssit sosiaalihuoltolain mukaisiksi 80-luvulla Valtioneuvosto hyväksyi liiton valtakunnalliseksi raittius- ja päihdejärjestöjen keskusliitoksi ja avasi sille rahoituksen 1984 1999 Niemelän väitöskirja ”Usko, hoito, toipuminen” 2000 Opetushallitus hyväksyi päihdetyön ammattitutkinnon valinnaiseksi osaksi kristillisen päihdetyön Vankilaviranomaiset hyväksyneet kristillisiä hoitoyksikköjä osaksi vankeinhoitoa ja osan vankeusrangaistuksesta voi suorittaa kristillisessä päihdejärjestössä; KAN, Tessio Backa Anne Birgitta Yeungin tutkimuksen mukaan juuri kristillisen päihdetyön parissa paljon vapaaehtoisia 2005 Suomen ev.lut.kirkon päihdestrategia ja kirkon sekä järjestöjen kumppanuussopimukset STM:n kanssa selkeyttävät käsitteitä. Kirkon julistus antaa opillista ja teologista tukea kristilliselle päihdetyölle, erityisesti juuri järjestöjen tekemälle päihdetyölle

3 Mitä kristillinen päihdetyö KAN ry:ssä tarkoittaa
kristinuskon piiriin kuuluvaa, kristinuskon oppien mukaista sana juontuu Kristuksesta Kristus on Jeesuksen kunnianimi, joka tarkoittaa voideltua kuningasta Jeesuksen seuraajia alettiin kutsua kristityiksi ensimmäisen kerran Antiokiassa (Ap.t 11:26) Sanaa kristillinen käytetään myös laajemmin käsitteenä ”kristinuskon hengen mukainen”

4 Teemmekö me kristillistä päihdetyötä?
Kristillinen päihdetyö on mielestämme päihdetyötä, jossa kristillisyys on läsnä arvoissa, asenteissa ja arjen toiminnassa Arvoissa se esiintyy tunnustaen kristillisen ihmiskäsityksen ihmisen ainutkertaisena arvona, lähimmäisen rakastamisen - laupias Samarialainen - vertauksen tavoin Julistuksella osoitamme rakkautta läheisillemme, jotka eivät tunne omakohtaisena vapahtajanaan Jeesusta Kristusta

5 Armon asialla kristinuskossa puhutaan kaksiteräisestä miekasta
laki; jotta ihminen tuntisi oikean ja väärän armo; Kristuksen sovitustyö ihmiskäsityksemme eroaa humanistisesta ihmiskäsityksestä; kristillisessä ihmiskäsityksessä ihminen on syntinen ja tarvitsee armon ja vapautuksen, humanistisessa ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Tämä ei tarjoa epäonnistuneelle ihmiselle, joka pitää itseään pahana, pohjaa selvitymiselle kristillisessä päihdetyössä osamme on usein toimia armon asialla

6 Kristillisen päihdetyön mahdollisuudet
Voimme tehdä kaiken mikä sisältyy päihdetyön ammatilliseen työotteeseen Palkkaamme kutsumuksen omaavia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Tämän lisäksi meillä on kristinuskon – Kristus uskon – tarjoamat mahdollisuudet syyllisyyden poistoon, eksistentiaalisten kysymysten käsittelyyn, sielunhoitoon sekä muihin hengellisen elämänalueen ongelmiin Lukuisa joukko vapaaehtoisia tukihenkilöitä sekä laaja seurakuntaverkosto yhdyshenkilöineen (yhteisöt)

7 Raittiuteen vaikuttavat tekijät
Usein raittiuteen liittyy uskoontulo – uuden identiteetin löytyminen Selviämiseen liittyy aina sosiaalinen elämä, tukihenkilön löytyminen tai seurakuntayhteisön tai muun yhteisön tuki Selviämistä tukevat kristillisessä elämässä tutuksi tullut kilvoitus ja uudelleen aloittamisen mahdollisuus

8 Sosiaalihuollon vaatimukset
Sosiaalihuollon kelpoisuuslaki (272/2005) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)   Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Henkilötietolaki (523/1999) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996)  Rekisteriuudistus ( ) – ilmoitus- ja lupakäytännöt Työaikalaki ( /605) Työturvallisuuslaki (738/2002) Hankintalaki (kilpailutus) STM:n ja Suomen Kuntaliiton Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002 Laatuarvio- ja pisteytyslomakkeet Stakes

9 Lain sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2005) 11 § Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät todetaan, että ”kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus”. Sosiaalihuollon ammatillisissa tehtävissä toimivalla henkilöstöllä tulisi ehdotetun pykälän mukaan aina olla tehtävään soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus olisi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukainen ammattitutkinto[1] tai tehtävän luonteesta johtuvasta syystä muu soveltuva koulutus. Koska pykälää sovellettaisiin sellaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, joissa edellytetään ammatillista osaamista, tulisi tehtävissä lähtökohtaisesti edellyttää vähintään ammattitutkinnon tasoista koulutusta. [1] Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat aikuisille tarkoitettuja näyttötutkintoja. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja, joissa koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ohjeellinen pituus on arvioitu 40 opintoviikoksi.

10 Lain tulkintaa Jos päihdehuollon työnantajataho lähtee siitä, että ohjaajilla on suoritettuna päihdetyön ammattitutkinto, se vastaa hyvinkin sekä lain kirjainta että sen henkeä siinä muodossa kuin se on suoraan kirjattu hallituksen esitykseen. Viranomaisen uusi tulkinta vähintään lähihoitajatasoisesta henkilöstöstä luo aivan uuden tilanteen kristilliselle päihdehoidolle. On suuri vaara että kristillinen päihdetoimija palkatessaan henkilöstöä vain terveydenhuollollisin tai sosiaalisin perustein, menettää oman erityispiirteensä, vaikka tämä erityispiirre on viimevuosina tunnustettu ja myös sosiaalialan koulutusohjelmiin kytketty. Hoidon keskeinen sisältö on elämäntavan muutos, jossa sekä ammatillisella että vertaistuella on ratkaiseva merkitys. Kristillisen päihdetyön erityispiirteet ja hengellinen muutos ovat osa hoitokokonaisuutta. Hoidon kannalta keskeistä meille on se, että hoitaja ymmärtää hengellisen päihdehoidon erityispiirteet. Hengellinen muutos ei ole terveydenhuollon tai sosiaalihuollon keinoin käsiteltävä metodi, mutta sen tuloksia voidaan tarkastella jo eri tutkimusmetodisin keinoin.

11 Mitä ammatillisuus tarkoittaa?
Tulee sanasta ammatti, mutta ei välttämättä tarkoita pelkästään tietoteoreettisen opin tuomaa ammatillisuutta. Ammattitaitoiseksi tai ammatilliseksi oppii usein vasta käytännön kautta Opittujen tietojen ja toimintatapojen ottamista ”välittämisen-hoivan” rinnalle On tilanteita jossa työntekijän on suojatakseen itseään tai toisia toimittava ammatillisesti

12 Ammatillisuuden jana Osaaminen-------------------------Välittäminen
Tieto Rakkaus Suoritus Kohtaaminen Toimintatapa intuitio Rajat rajattomuus Etäinen persoona-----persoona kadoksissa

13 Ammatillisuus KAN yksiköissä
Päihdehoidon menetelmiä Osaaminen lääkehuollon ylläpitämiseksi – ideologisesti lääkkeetön hoito Psykososiaalisia menetelmiä Työterapia – askartelu, kädentaidot, tekeminen Ryhmät, vertaisryhmät, toipumisryhmät Yhteisöhoito – yhteisöllisyys, yhteinen tekeminen Musiikki- ja kuvataide, kirjallisuus, kirjoittaminen Perheterapia, kognitiivinen terapia (keskitytään tämän hetkisiin ongelmiin, ydinajatusten ongelmiin jne.) Parantava yhteisö – hengellinen ilmapiiri Sosiaalisten taitojen opettelu Kristillinen päihdetyö hartaustoiminta, rukous, kokoustoiminta, vierailut seurakuntiin ja seurakunnista, seurakuntayhteisöön sisälle pääseminen Julistaminen - evankeliointi Sielunhoito Säännöt, ohjeet

14 Diakonisuus KAN yksiköissä
Kirkko keskittyy diakoniassa hädän ääripäähän ja auttaa kaikkia ehdoitta KAN ry:ssä keskitymme niihin, jotka haluavat elämäänsä muutosta hengellisessä viitekehyksessä – kyse on erikoistumisesta ja rajaamisesta Emme ole siinä mielessä kirkon tarkoittamalla tavalla diakonisia, koska me emme toimi ehdoitta; edellytämme halua ja motivaatiota hengellisiä asioita kohtaan Diakonisia olemme siinä mielessä kuitenkin, että ohjaamme kaikki avuntarvitsijat avun pariin ehdoitta, emmekä hylkää ketään. Tämän lisäksi tulkitsemme vapaassa kristillisyydessä että diakonian virkaan on apostolientekojen mukaan kuulunut myös julistus, Apt. 6. luku