Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

Esitys aiheesta: "Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi"— Esityksen transkriptio:

1 Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi
Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi 2008, Naantali

2 Psykologinen stressi prosessina
Uhka Coping Vakaa tila Vakaa tila Stressi jatkuu Epä- onnistunut coping Uhka Stressi Vakaa tila (Arnold, Cooper & Robertson, 1995)

3 Minkälainen työstressi voi olla haitallista?
Kun kyseessä on pitkäkestoinen häiriö yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa, esim: määrällinen ylikuormitus laadullinen alikuormitus vaikutusmahdollisuuksien puute sosiaalisen tuen / palkkioiden puute rooliristiriidat epävarmuus / suuret muutokset fysikaaliset tekijät työn ja muun elämän ristiriita työn organisointi, esim. vuorotyö, yksintyöskentely uusi teknologia

4 Työstressi ja terveys Work stress Työstressi Työstressi Work stress
epäsuora vaikutus aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä prognostinen tekijä Riskitekijät Risk factors Sairauden varhaisvaiheet Preclinical disease processes Sairauden puhkeaminen Sairauden puhkeaminen Sydäntauti-kuolema Cardiovascular death esim. ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, korkea kolesteroli esim. ateroskleroosi esim., angina pectoris, sydäninfarkti Työstressi Work stress vaikutus voi olla myös päinvastaiseen suuntaan

5 TYÖN VAATIMUKSET TYÖN HALLINTA
Työn hallinnan ja työn vaatimusten suhde: Karasekin malli TYÖN VAATIMUKSET OPPIMINEN KEHITTYMINEN PIENET SUURET TYÖN HALLINTA vähän kuormittava aktiivinen -monipuolisuus -päätösvalta -osallistumismahdollisuudet PIENI SUURI paljon kuormittava passiivinen TOTEUTUU KLASSINEN TEORIA TERVEYDELLE HAITALLISESTA STRESSISTÄ. SAANUT TUKEA LAAJOISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA (TULES, MIELENTERVEYS, SYDÄNTAUDIT) HAITALLINEN STRESSI SAIRAUDEN RISKI

6 Työn vaatimukset (Karasek)
"Minun on oltava nopea työssäni" "Työni vaatii erittäin kovaa työntekoa" "Minulta edellytetään kohtuutonta työmäärää" "Minulla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitäni tehdyksi" "Työni on erittäin kiivastahtista" (Lähde: Karasek, 1985)

7 Työn hallinta (Karasek)
"Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni" "Minulla on paljon sananvaltaa omiin töihini" "Työni edellyttää minulta luovuutta" "Työhöni kuuluu paljon samanlaisina toistuvia tehtäviä" "Työni vaatii, että opin uusia asioita" "Työssäni saan tehdä paljon erilaisia asioita" "Minulla on mahdollisuus kehittää kykyjäni työssäni" (Lähde: Karasek, 1985)

8 Mitä tarkoittaa riskisuhde ?
koeryhmä 2 Riski=2 koeryhmä 1 Riski=1,5 RR = 1,5 vertailuryhmä Riski=1 Vertailuryhmä, RR = 1 ennen jälkeen

9 *muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Työn vaatimukset ja hallinta-epätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi riski) Sukupuoli Tupakointi Liikunta Kolesteroli Systolinen verenpaine (mmHg) Painoindeksi (kg/m2) Ammatti- asema Työstressi* LISÄSI TYÖMÄÄRÄÄ (VÄHEMMÄN VÄKEÄ TEKI SAMAN TYÖN) SAMANAIKAISESTI VÄHENSI TYÖN HALLINTAA: TYÖ YKSIPUOLISTUI, TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON VÄHENI JA EPÄVARMUUS LISÄÄNTYI. Vaatimukset ja hallinta -epätasapaino Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal *muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon

10 Työpäivän pituus ja sydäninfarkti miehillä
Lähde: Sokejima & Kagammimori (1998) BMJ

11 Ponnistelu ja työn palkitsevuus: Siegristin malli
arvostus, asema työn sisältö varmuus tulevaisuudesta etenemismahdollisuudet palkka vaatimukset velvoitteet YKSI SELITYSMALLI TEHOKKAIMMISSA YKSIKÖISSÄ ILMEISESTI JOUDUTAAN PONNISTELEMAAN ENEMMÄN KUIN MUUALLA. JULKISELLA ORGANISAATIOLLA VAIN VÄHÄN MAHDOLLISUUKSIA PALKITA SUUREMMASTA PONNISTELUSTA. HOITAJAT SAATTAVAT KOKEA JOUTUVANSA TINKIMÄÄN LAADUSTA SAAVUTTAAKSEEN KORKEAN TUOTTAVUUDEN ELI TYÖ OLISI MYÖS SISÄLLÖLTÄÄN VÄHEMMÄN PALKITSEVAA työmäärä, kilpailu, tehostaminen, henkilöstösupistus, velat jne Lähde: Siegrist, 1996

12 *muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Ponnistelu-palkkio-epätasapaino Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi riski) Sukupuoli Tupakointi Liikunta Kolesteroli Systolinen verenpaine (mmHg) Painoindeksi (kg/m2) Ammatti- asema Työstressi* LISÄSI TYÖMÄÄRÄÄ (VÄHEMMÄN VÄKEÄ TEKI SAMAN TYÖN) SAMANAIKAISESTI VÄHENSI TYÖN HALLINTAA: TYÖ YKSIPUOLISTUI, TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON VÄHENI JA EPÄVARMUUS LISÄÄNTYI. Ponnistelu-palkkio -epätasapaino Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal *muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon

13 Mitä on päätöksenteon oikeudenmukaisuus?
Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan? Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)? Onko päätöksenteko puolueetonta? Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon? Ovatko päätökset korjattavissa? Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat? Näiden periaatteiden lisäksi myös sillä, kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin.

14 Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää?
Identiteetti Oikeudenmukainen kohtelu on viesti kunnioituksesta ja asemasta työyhteisössä Itsetunto Myönteinen käsitys itsestä Yhteenkuuluvuus Tärkeät ihmissuhteet Autonomia/hallinnan tunne pystyy ennakoimaan pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja tulevaisuuteen

15 Päätöksentekoperiaatteiden Päätöksentekoprosessin
Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus Oikeudenmukainen ja kunnioitava kohtelu

16 Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus
Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat) Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa Haetaan mahdollisimman oikeaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan Päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa

17 Kohtelun oikeudenmukaisuus
Esimies kuuntelee alaisia tärkeissä asioissa Esimies on puolueeton Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia Esimieheen voi luottaa

18 Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi:
Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita Protestoivat harvemmin työtehtävistään Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa

19 SAIRAALAHENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Seurantatutkimus 1998->
21 sairaalaa 6:sta sairaanhoitopiiristä: HELSINGIN JA UUDENMAAN SH-PIIRI • JORVI VARSINAIS-SUOMEN SH-PIIRI • TYKS • TURUNMAAN SAIRAALA • RAISION SAIRAALA •LOIMAAN ALUESAIRAALA • SALON ALUESAIRAALA • HALIKON SAIRAALA • VAKKA-SUOMEN SAIRAALA KANTA-HÄMEEN SH-PIIRI • KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA • RIIHIMÄEN SAIRAALA • FORSSAN TH kuntayht. VAASAN SH-PIIRI • VAASAN KESKUSSAIRAALA • PIETARSAAREN SAIRAALA • SELKÄMEREN SAIRAALA PIRKANMAAN SH-PIIRI • TAYS • VAMMALAN SAIRAALA • VALKEAKOSKEN SAIRAALA • MÄNTÄN terv.h.alue POHJOIS-POHJANMAAN SH-PIIRI • OYS • VISALAN SAIRAALA • OULASKANKAAN SAIRAALA Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Pirkanmaan shp Varsinais-Suomen shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi)

20 Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

21 Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

22 Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

23 Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (miehet) Riskisuhde*/ odds ratio* Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

24 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja sydäntaudin
ilmaantuvuus miehillä 9 vuoden seurannassa: Whitehall II –tutkimus Iso-Britanniassa 1.05 1.00 0.65 Hazard Ratio Koettu oikeudenmukaisuus Lähde: Kivimäki et al. Arch Intern Med. 2005;165:

25 Oikeudenmukaisuus ja sydäntautikuolleisuus suomalaisessa aineistossa
- Metalliteollisuuden aineisto, seuranta alkoi v. 1973 Seuranta-aika 27 vuotta ei yhteyttä muuhun kuin sydäntautikuolleisuuteen Hazard Ratio for Incident CHD Odds Ratio for Poor Self-rated Health 1.00 0.65 Organizational justice Organizational justice Koettu oikeudenmukaisuus Elovainio et al. 2006, J Psychosom Med Kivimäki et al. the WII study. Arch Intern Med Kivimäki et al. the WII study. J Epidemiol Community Health 2004

26 "Kahden pomon välissä" Englantilainen tutkimus sairaala-apulaisista, jossa Koeryhmä: vuoropäivinä "reilu" ja "epäreilu" pomo Kontrolliryhmä 1: koko ajan reilu pomo Kontrolliryhmä 2: koko ajan epäreilu pomo Mitattiin verenpaine: vapaapäivinä reilun pomon työpäivinä epäreilun pomon työpäivinä Wager et al. 2003, Occup Environ Med

27 Kohtelu vaikutti verenpaineeseen
Systolinen verenpaine Wager et al. 2003, Occup Environ Med

28 Miksi oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen?
Hypoteesi: stressi on välittävä mekanismi Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa stressiä mm. seuraavista syistä: koska se aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnetiloja ja masennusta, joka itsenäinen sydäntaudin riskitekijä koska epäoikeudenmukaiseen kohteluun liittyvä epäjohdonmukaisuus ja heikko tiedonkulku aiheuttavat epävarmuutta, joka on voimakas stressitekijä Kivimäki 2006

29 Työstressitekijät ja mielenterveys
Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 (2001) osoittivat, että väestön oiretasossa ei ole tapahtunut muutosta Psyykkisiä oireita on 20-25% väestöstä Diagnosoitavia mielenterveyden häiriöitä on Suomessa kuten muissakin länsimaissa: masennus 6%, alkoholiriippuvuus 5%, ahdistuneisuushäiriöt 3-5%, psykoosit 3% työuupumus: lievää 25%, vakavaa 3% (Ahola ym. 2005) Lähde: Lönnqvist (KTL)

30 Mistä luvut kertovat? Depressio ei ole väestössä lisääntynyt, syyt työkyvyttömyyden lisääntymiseen ovat muualla Työelämässä ei ole joustoa? Masentunut ei enää pärjää? Hoito on huonontunut? (Vain kolmasosa ollut hoidossa, mutta näin on ollut ennenkin) – masennuslääkkeiden käyttö on voimakkaasti lisääntynyt Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, jolloin hoitoon hakeudutaan useammin? Eläkkeelle pääsee helpommin?

31 Kolmitahoinen häiriö, jolle on ominaista
Työuupumus Työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä; huom: työuupumus ei ole diagnoosi Kolmitahoinen häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys kyyniseksi muuttunut asenne työhön heikentynyt ammatillinen itsetunto Voi esiintyä kaikissa töissä Työuupumus ei ole masennus, mutta voi johtaa masennukseen (riski 2.4-kertainen) Lähde: K. Ahola 2008

32 Kolme toistuvaa syytekijää
Voimakas sisäinen motivaatio, korkeat tavoitteet Epäsuotuisat työolosuhteet, ristiriita työn ja työntekijän välillä Riittämättömät selviytymiskeinot kuormittavassa tilanteessa Lähde: K. Ahola 2008

33 Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden perusteella vuosina 1990-2005
Lähde: Kela

34 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus sairausryhmittäin
‰ Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Lähde: Eläketurvakeskus

35 Milloin olisi pysähdyttävä?
Mieli ja keho käyvät alikierroksilla Luovuttamismieliala, uupuminen Vähentynyt suoriutumiskyky ja yrittämisen halu Välinpitämättömyys, toivottomuus Yliherkkyys, itkuisuus Muistivaikeudet Pelko kontrollin menetyksestä Masennusoireita, somaattiset sairaudet Väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys Univaikeudet Alakuloisuus Nautinnon tunne vähentynyt Lisääntynyt tupakointi ja/tai alkoholin käyttö Pieni määrä stressiä pitää vireänä Vapaa-aika riittää palautumiseen Ajatus edessä olevasta työpäivästä ei ahdista Lähde: Martin & Nummelin, YTHS

36 Masennuksen tunnetut riskitekijät
sukupuoli (nainen) siviilisääty (yksin asuva, eronnut, leski) matala sosioekonominen asema pitkäaikaistyöttömyys pienten lasten huoltajuus (naiset) krooninen somaattinen sairaus tupakointi päihdeongelmat muut mielenterveyden häiriöt Lähde: Isometsä, 2006

37 Työstressi masennuksen riskitekijänä
* * * * PITKÄT LISÄÄNTYY IÄN MUKANA KUTEN SAIRASTAMINENKIN. >50-VUOTIAAT KESKIM. 3 KERTAA 4 VUODESSA. <30-VUOTIAAT 2 KERTAA 4 VUODESSA. diagnoosi masennuslääkkeet diagnoosi masennuslääkkeet miehet naiset Terveys 2000 –tutkimus,Virtanen et al. 2007

38 Työilmapiiri ja hyvinvointi
Westin (1990) työilmapiirimittari (Team Climate Inventory), neljä dimensiota: VISIO = kehittämiselle asetetaan selkeitä tavoitteita selkeys; tavoitteet ovat ymmärrettävissä arvot; tavoitteet koetaan arvokkaina saavutettavuus; tavoitteet ovat realistisia jakaminen; kaikki hyväksyvät tavoitteet TURVALLINEN ILMAPIIRI OSALLISTUA työyksikön jäsenillä oleva tieto tulee yhteiseksi hyödyksi sitoutuminen yksikön tekemiin päätöksiin edellytykset oikeudenmukaiseksi koetulle toiminnalle hyväksytään myös rakentava erimielisyys

39 SUUNTAUTUMINEN TEHTÄVÄÄN
työyksikön jäsenent arvioivat omaa ja yksikkönsä toimintaa, tekevät kriittisiäkin havaintoja keräävät aktiivisesti palautetta yksikössä painotetaan yksilöiden ja ryhmien vastuuta TUKI KEHITTÄMISTOIMINNALLE kehittämistä sekä edellytetään, hyväksytään että mahdollistetaan käytännössä

40 Työolotekijät masennuksen ennustajina sairaalahenkilöstöllä (n=4815)
* * PITKÄT LISÄÄNTYY IÄN MUKANA KUTEN SAIRASTAMINENKIN. >50-VUOTIAAT KESKIM. 3 KERTAA 4 VUODESSA. <30-VUOTIAAT 2 KERTAA 4 VUODESSA. Hallinnan puute Vaatimukset Vaatimukset ja hallinta Ilmapiiri huono Epäoikeudenmukaisuus Stressitekijä Ylipaavalniemi et al. Soc Sci Med 2005.

41 Työhyvinvoinnin perusta
Oikeudenmukainen johtaminen Kohtuulliset vaatimukset ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Kehittymismahdollisuudet, luovuus Ponnistelun ja palkitsevuuden suhde Työilmapiiri; innovatiivisuus, osallistuminen Kokonainen elämä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat säännöllinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen