HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007

Esitys aiheesta: "HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007"— Esityksen transkriptio:

1 HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007
Marja-Leena Rantanen

2 Tutkimuksen taustaa Kirjaston kävijämäärät ovat laskussa
Kirjastokorttiaan aktiivisesti käyttävien määrä vähenee vuosittain Miksi aiemmat käyttäjät ja potentiaaliset asiakkaat (esim. kulttuuria ja kirjallisuutta harrastavat) eivät käytä kirjastoa

3 Tutkimuksen kohderyhmä
Tutkimus kohdistettiin niihin HelMet-kirjaston toiminta-alueella asuviin henkilöihin, jotka eivät viimeksi kuluneen vuoden aikana ole käyttäneet kirjaston palveluja. Tutkimus rajattiin koskemaan ikäryhmiä ja vuotiaat. Tutkittavat poimittiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asukkaista.

4 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy HelMet-kirjaston toimeksiannosta. Tutkimukseen sisältyi kaksi osiota: ryhmäkeskustelut sekä puhelinhaastattelututkimus Ryhmäkeskusteluihin kutsuttiin 10 henkilöä kummastakin ikäryhmästä, ne pidettiin elokuussa 2007 Puhelinhaastattelu toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa Yhteensä haastateltiin 333 ei-käyttäjää.

5 Tutkimuksessa selvitettiin
Kirjaston palvelujen tuntemista Mielipiteitä kirjaston palveluista Spontaaneja mielikuvia kirjastosta Syitä kirjastopalvelujen käyttämättömyyteen Kirjastoon kohdistuvia toiveita ja odotuksia Kokemuksia kirjaston käytöstä

6 Ryhmäkeskustelujen antia:
Käsitys kirjaston musiikki- ja elokuva tarjonnasta oli kapea-alainen, muisteltiin kokemuksia huonolaatuisista tallenteista Kirjaston yksilö- ja ryhmäopastuspalvelut olivat tuntemattomia Nuoret vieroksuivat kirjaston hiljaisuus-vaatimusta, toivoivat kirjastoon tiloja, joissa keskustelu on sallittua Varttuneemmat kiinnittivät huomiota uusien suurten kirjastotilojen kolkkouteen, kodikkuutta kaivattiin lisää

7 Ryhmäkeskustelujen antia:
Perusasenne kirjastoon oli pääosin positiivinen Henkilökunnan asiantuntemusta ei epäilty, mutta henkilökohtaisen palvelun epäystävällisyys oli vieraannuttanut jotkut kirjastosta, erityisesti nuorten viihtymiselle henkilökunnan palveluasenne on ratkaisevaa Kirjaston eri palvelumuotoja tunnettiin varsin huonosti Kirjaston palvelutarjonta yllätti positiivisesti

8 Ryhmäkeskustelujen antia:
Ilmainen netinkäyttömahdollisuus kirjastossa tunnettiin, merkitys vähenemässä kotikoneiden myötä Kirjaston konekantaa epäiltiin vanhanaikaiseksi, poikkeuksena Kirjasto 10 ja Sellon kirjasto, joiden moderni varustus tunnettiin HelMet –verkkokirjaston palvelut tunnettiin huonosti, nuoremmat olivat käyttäneet jonkin verran, vanhemmat eivät olenkaan

9 Puhelinhaastattelututkimus Taustaa
Kirjastokortti käytössä kahdella viidesosalla (40 %) Noin neljä viidestä on ollut joskus aktiivisempi kirjaston käyttäjä Kahdella kolmasosalla jonkinlainen tuntemus palveluista Noin joka kymmenennelle joku muu lainaa kirjoja

10 Palvelujen tunnettuus
Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen % Musiikkiäänitteiden lainaaminen 57 % Lehtien lukeminen ja lainaaminen 38 % Elokuvatallenteiden lainaaminen 36 % Maksuttomat internetyhteydet 35 % Lukusalit % HelMet-aineistohaku % Vajaa kolmannes ei tunne lainkaan palveluja Kahdella viidesosalla jonkinlainen käsitys Monet yllättyneitä palvelujen monipuolisuudesta – monia palveluja ei tunnettu lainkaan

11 Palvelujen kiinnostavuus (erittäin tai melko kiinnostavia)
Kauno- ja tietokirjojen lainaaminen % Tiedonhaku tietokannoista % Poistomyynnit % HelMet-aineistohaku % Lehtien lukeminen ja lainaaminen % Maksuttomat internet-yhteydet % Lukusalit % Bestseller-kokoelma (uutuudet, laina-aika 7 pv) 43 % Kaukopalvelu % Elokuvatallenteiden lainaaminen % Musiikkiäänitteiden lainaaminen % Palvelut kiinnostaa, naisia keskimäärin enemmän kuin miehiä

12 Mielikuvat kirjastosta
Pääosin mielikuvat olivat positiivisia: helppo saada palvelua, kaikille, joustava, lämminhenkinen, selkeä, viihtyisä Iso osa vastaajista piti kirjastoa kuitenkin passiivisena, rutiininomaisena ja näkymättömänä. Kirjastoa pidettiin ensisijaisesti pistäytymispaikkana, ei oleskelutilana. Ilmapiiri jakoi mielipiteet, toisten, erityisesti nuorten, mielestä se on tylsä ja toisten innostava. Iäkkäämpien mielikuvat ovat keskimäärin positiivisempia kuin nuorten. Kaikkein kriittisimpiä ovat nuoret miehet.

13 Palvelujen käyttämättömyyden syyt
Tärkein syy siihen, että ei käytä tällä hetkellä kirjaston palveluja, on tutkimuksen mukaan ajan puute. On niin paljon muuta tekemistä. Toiseksi merkittävin syy on se, että kirjat hankitaan ostamalla tai saadaan lahjaksi eikä ole tarvetta enää hankkia niitä muualta. Kolmanneksi yleisin syy on se, että ei ole tullut mieleen käydä kirjastossa. Kirjaston palveluihin liittyvät syyt eivät nouse keskeisiksi kirjaston käyttämättömyyden syyksi.

14 Palvelujen markkinointi
Valtaosa vastaajista (71 %) ei muista huomanneensa kirjaston markkinointia tai esiintymistä kirjaston ulkopuolella. Yleisimmin markkinointia on huomattu lehdistä (13 %). Eniten markkinointia toivottiin lehtiin (37 %). Erityisesti iäkkäämmät naiset. Toiseksi toivotuin kanava oli internet (25 %). Erityisesti nuoret.

15 Yhteenvetoa Kirjaston ”perinteiset” palvelut tunnetaan
Palvelujen monipuolisuus ei ole tiedossa Palvelut koetaan pääosin kiinnostavina Monet pitävät kirjastoa passiivisena, rutiininomaisena ja näkymättömänä Syyt kirjaston käyttämättömyyteen ovat ajan puute ja se, että ei ole tullut mieleen käydä kirjastossa Kirjasto palveluna hukkuu helposti muun tarjonnan joukkoon ja jää unohduksiin

16 Miten tästä eteenpäin? Tiedonpuute Näkyvyyden puute
Tuotteistaminen, markkinointi, viestintä Imago ajan tasalle Näkyvyyden puute Viestintä, markkinointi ja esiintyminen niillä foorumeilla, missä ihmiset liikkuu ja kohtaa

17 Miten tästä eteenpäin? Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta
Palvelutarjonta, palvelukonsepti ja asiakaspalvelu houkutteleviksi Tilat viihtyisiksi ja helposti jäsentyviksi viihtyisyys, olohuone löydettävyys, opasteet tilojen kohdentaminen eri tarkoituksiin Kirjasto osaksi ihmisten aktiivisessa käytössä olevaa ”vapaa-ajan valikkoa”

18 Kiitos!