Maanparannus ja ympäristö Tarto

Esitys aiheesta: "Maanparannus ja ympäristö Tarto"— Esityksen transkriptio:

1 Maanparannus ja ympäristö Tarto 2.6.2006
Rauno Peltomaa Salaojakeskus Ry

2

3 Periaatekuva hydrologisesta kierrosta

4 Ihmistoiminnasta johtuva vesistöjen fosfori- ja typpikuormitus

5 Pellon kuivatus vaikuttaa suoraan tai välillisesti maan rakenteeseen, juuriston syvyyteen ja sitä kautta poudankestävyyteen sekä maan kantavuuteen. Lopputulos vaikuttaa suoraan viljelijän talouteen ja ravinteiden huuhtoutumiseen

6 Pinta- ja salaojavalunnat vaihtelevat merkittävästi eri vuosina

7 Salaojien toimivuus vaikuttaa valumasuhteisiin

8 Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

9 Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

10 Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

11 Ympäristötuen rakenne

12 Mukana edelleen Muut valumavesien käsittelymenetelmät Säätösalaojitus Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettava ”Peltosalaojituksen laatuvaatimukset” ja ”Pellon vesi- ja ravinnetalous” -ohjeistoja

13 Säätösalaojitus ja valumavesien kierrätys
menetelmät täydentävät perinteisen salaojituksen maan vesitalouden hallinnaksi termeiksi vakiintunut salaojitus, säätösalaojitus ja säätökastelu nykymuotoiset järjestelmät kehitetty alunperin USA:ssa säätösalaojitus ollut mukana ympäristön erityistuessa alusta alkaen

14 Säädön ohjeellinen ajoitus kasvukauden aikana

15 Maan vedenpidätyskyky ja savipitoisuus
kuivatuksen kannalta oleellista on kuivatettavissa oleva huokostila, kasvien kannalta hyötykapasiteetti savipitoisuuden kasvaessa kasveille käyttökelvottoman veden määrä kasvaa 30 tilavuusprosenttiin saakka

16 Kuivatettavissa oleva vesimäärä ja kuivatussyvyys
ko. maaprofiilissa kuivatettava vesimäärä kasvuston peittämänä ja paljaana kuvasta voidaan todeta esimerkiksi, että kuivatussyvyyden pienentäminen metristä 0,6 metriin vähentää kuivatettavissa olevaa vesimäärää 100 millimetristä 40 mm:iin, toisin sanoen kyseisellä padotuksella voidaan maahan varastoida 60 mm

17 Suomalainen säätösalaojitustutkimus
ensimmäiset esiselvitykset tehtiin luvun lopulla ensimmäinen tutkimusohjelma toteutettiin viimeisin aiheeseen liittyvä yhteistutkimus oli ns. makrohuokostutkimus, jonka loppuraportti on juuri valmistunut

18 Ruotsalaisten tutkimukset
kattavin selvitys löytyy Ruotsin maatalous- yliopistossa Ingrid Wesströmin väitöskirjasta vuodelta 2002, mittaustulokset vuosilta seurantavuosien sademäärät olivat mm, alueen pitkän ajan keskiarvo 800 mm

19 Ruotsalaisten koekenttä
maalajikerrokset: muokkauskerros hienoa hietaa, 20–70 cm karkeaa hietaa/hienoa hiekkaa, metristä alkaen vettä läpäisemätöntä savea yhden metrin maaprofiili vedenpidätyskyky normaalissa salaojituksessa 310 mm ja 60–70 cm:n padotuksella 385 mm

20 Hetkelliset virtaamat
yläkuvassa kuivatussyvyys cm ja alakuvassa cm kuivatussyvyyden pienentäminen suurentaa huippuvirtaamia, mutta pienentää kokonaisvaluntaa

21 Poimintoja väitöskirjan yhteenvedosta
Säätö pienensi kokonaissalaojavaluntaa ja suurensi sateen jälkeistä hetkellistä huippuvaluntaa, koska pintakerrosvalunta oli pienempää ja kuivatettavissa oleva huokostila oli pienempi Nitraattityppihuuhtoutumat pienenivät säädöllä 20–30 kg/ha/v, fosforilla vastaavsti 0,02–0,1 kg/ha/v. Valumaveden nitraattipitoisuus oli suurin, kun valunta oli suurin Fosforipitoisuudessa ei samaa ilmiötä, selityksenä makrohuokosten kautta tapahtuva oikovirtaus Säätö nosti satotasoa ja typenottoa Säätösalaojitus - pienensi salaojavaluntaa 69–94 % - pienensi typen huuhtoutumaa 69–94 % - säädöllä suurin osa typestä huuhtoutui myöhään syksyllä - pienensi fosforin huuhtoutumaa 57–85 % - säätö pienensi merkittävästi salaojavaluntaa ja typpi- sekä fosforihuuhtoumia kaikkina seurantavuosina

22 Amerikkalaista tutkimusta
tutkimusten uranuurtajana on ollut Wayne Skaggs North-Carolinan yliopistosta 1969 alkaneen tutkimusohjelman tulokset osoittivat sittemmin, että säätösalaojituksella voitiin vähentää N ja P huuhtoutumia 40–50 % säätösalaojitus ja säätökastelu ovat nykyisin käytössä laajasti myös Suurten järvien alueella

23 Amerikkalaista tutkimusta - valumavesien kierrätys
viime vuosien tutkimus on keskittynyt salaojavesien varastointiin ja uudelleen käyttöön taustalla on amerikkalainen lainsäädäntö, joka lähtee valuma-alueen sallitusta vuorokautisesta maksimikuormituksesta (TMDL)

24

25 Salaojakoneet suurin osa koneista kaivavia salaojakoneita
aurakoneet suomeen 1980-luvun alkupuolella Suomessa aurakoneet asentavat myös soran delta-aura -tekniikkaa käytetään Keski-Euroopan kivettömillä mailla

26

27

28