Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Esitys aiheesta: "Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso"— Esityksen transkriptio:

1 Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 9.4.2010
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

2 R. Käki: Syysrypsin viljely
Iso siemen Korkea öljy-pitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljely-vyöhykkeellä Siemenet ovat suurempia ja sitä myöden myös öljypitoisuus on kevätrypsiä parempi. Öljy on maultaan miedompi ja rikkapitoisuus on sadossa ollut keskimäärin selvästi kevätrypsiä alhaisempi. Vuonna 2008 syysrypsin viljelyala oli Suomessa 520 ha. Syksyllä kasvanut kasvusto kuolee talven aikana ja keväällä uusi kasvu alkaa maanrajassa olevasta kasvupisteestä. Syysrypsin viljelyalue ulottuu III - IV-vyöhykkeelle. Kokemusperäistä ”ylärajaa” ei ole, mutta lumen säilyminen pitkään keväälle on eduksi, sillä syysrypsin kriittisimpiä aikoja talvehtimisessa on kevätpakkaset jo lumettomaksi sulaneessa maassa. Aikaisin lumesta vapautuvat, eteläisemmät alueet soveltuvat syysrypsin viljelyyn lumisia alueita huonommin. Hallanarat alavat maat eivät sovellu syysrypsin viljelyyn parhaimmalla mahdollisella tavalla. Suositeltavaa onkin perustaa syysrypsiviljelys rinnemaalle. Tällöin hallariskin vähentämisen lisäksi vältytään seisovalta vedeltä, joka on syysrypsin taimille tuhoisaa. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

3 R. Käki: Syysrypsin viljely
Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin kevätrypsi Tasaa työhuippuja Välttää tuholaishyökkäykset Yleensä helppo kuivattava, puintiajankohta heinä-elokuussa Rikkakasviongelma pienempi kuin kevät-rypsillä Syysrypsistä on saatu luomutiloillakin yli 2000 kg:n hehtaarisatoja. R. Käki: Syysrypsin viljely

4 R. Käki: Syysrypsin viljely
Miksi syysrypsiä? 2/2 Esikasvi- ja maanparannusvaikutus kevät-rypsiin verrattuna moninkertainen Puhdistaa maata taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista Vaikutus saadaan, vaikka talvehtiminen ei onnistuisikaan Syysrypsin esikasviarvo on viljakierrossa hyvä. Syysrypsi muodostaa 2-3 kertaisen juurimassan kevätrypsiin verrattuna. Vaikka talvehtiminen epäonnistuisi täydellisesti, toimii kasvusto kuitenkin syksyn kerääjä-, puhdistaja- ja maanmuokkaajakasvina aina kasvukauden loppumiseen saakka.  R. Käki: Syysrypsin viljely

5 Rypsi viljelykierrossa
Paras paikka viljelykierrossa on nurmen jälkeen Ennen kylvöä ehtii tehdä viikon pikakesannoinnin Syysrypsin esikasviksi sopivat: säilörehu- ja kuivaheinänurmi, viherlannoitus. Ennen kylvöä ehtii tehdä 3-4 viikon pikakesannoinnin. Syysviljat sopivat hyvin viljeltäväksi syysrypsin jälkeen. Syysrypsi valmistuu puitavaksi heinä - elokuun vaihteessa, jolloin jää hyvin aikaa valmistella syysviljapeltoa. Syysrypsin paalujuuren ansiosta pelto on helppo ja kevyt muokata ja edelleen kylvää. Saunakukka pitää huomioida suunnitelmissa! Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

6 R. Käki: Syysrypsin viljely
Maalaji Kaikki maalajit käyvät Hyväkuntoinen lohko Mielellään etelään viettävä kivennäismaa Lohkon valinta ja muokkaus tärkeää: talvehtiva juuri ei pidä vedestä Syysrypsille sopivat kaikki maalajit, joiden rakenne ja vesitalous ovat kunnossa. Veden läpäisevyys ja pellon muoto ovat tärkeitä valintaperusteita. Viljelyyn kannattaa valita valoisat lohkot. Lohkolla ei saa olla painanteita, joihin vesi jää seisomaan. Syysrypsi on vaativa pH:n suhteen: sitä ei kannata kylvää happamille eikä erittäin runsasmultaisille maille. Paras kasvupaikka on etelään päin viettävä kivennäismaa. R. Käki: Syysrypsin viljely

7 R. Käki: Syysrypsin viljely
Muokkaus Tavoitteena mahdollisimman ilmava pohja riittävän hieno ja kostea maakerros siemenen ympärille Kuiva kesannoitu maa kynnetään siten, että kynnössä tulee cm tuoretta maata, johon suoraan kylvö Perinteinen muokkaus Kylvön jälkeen ajetaan lohko harjuille Tavoitteena mahdollisimman ilmava pohja ja riittävän hieno ja kostea maakerros siemenen ympärille. Kuiva kesannoitu maa kynnetään siten, että kynnössä tulee 2-3 cm tuoretta maata pohjalta pintaan, johon suoraan kylvö tai kevyt muokkaus, jos pinta jää liian kokkareiseksi. Perinteinen kyntö ensin ja kesannointi. Jos kylvön jälkeen ajetaan lohko harjuille, niin talvehtiminen varmentuu. Penkkien muotoilun edellytys on, että muokattua maata on riittävästi. Äestys 8 – 10 cm syvyyteen luo valmiudet onnistuneelle penkkien muotoilulle. Suoraan nurmesta kynnetyillä lohkoilla voi nurmi kasvaa viilujen välistä läpi ja vaikeuttaa kylvömuokkausta. R. Käki: Syysrypsin viljely

8 Syysrypsimaan valmistelu 1/2
Viherlannoitus- nurmen lopetus kesällä tehokas tapa rikkojen torjumiseksi Keskikesän kesanto tehoaa juolavehnään, ohdakkeeseen ja peltovalvattiin Nurmen lopetus onnistuu kultivaattorilla, etenkin hieta- ja savimailla. Nurmi leikataan mahdollisimman lyhyeen sänkeen ja annetaan kuivahtaa ennen kultivointia. Ensimmäinen ajo tehdään matalaan ja vasta toisella ajokerralla ristiin syvyyttä lisätään niin paljon, että maa muokkautuu kokonaan. Kultivoinnissa voi ensimmäisellä ajokerralla ottaa siipiterät pois, jolloin kultivaattorilla saadaan riittävä tulos aikaan. Multaisemmilla mailla nousee helposti juuripaakkuja ylös. Lapiorullaäes ja muut pyörivät muokkaimet toimi siellä paremmin ensimmäisillä ajokerroilla. Kuva: Reijo Käki Nurmi murskataan lyhyeen sänkeen ennen muokkausta R. Käki: Syysrypsin viljely

9 Syysrypsimaan valmistelu 2/2
Nurmen rikkominen tehtävä ajoissa, jotta rikkojen kuivatus tehoaa Torjunta onnistuu tarkoitukseen tehdyillä koneilla Juuret nostetaan pintaan kuivumaan Syysrypsillä kesantovaihe on lyhyt. Tulosta voi parantaa käyttämällä tarkoitukseen tehtyjä koneita, joilla juuret nostetaan pintaan kuivumaan. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

10 Syysrypsimaan muokkaus
Kesannoinnin jälkeen maa kynnetään Kyntösyvyys noin cm kultivointia syvempään Kuivassa maassa kynnöksestä tulee lähes tasainen Viimeisellä kultivoinnilla olisi hyvä päästä n. 15 cm syvyyteen, jolloin kynnössä saadaan 2-3 cm tuoretta maata pintaan. Kuivassa maassa kynnöksestä tulee lähes tasainen. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

11 Rypsin kylvöajankohta
Heinäkuun 20. päivän jälkeen Etelä-Suomessa kylvö onnistuu vielä elokuun puolella Itämisen mahdollistama kosteus huomioitava Syysrypsin kylvöaika on heinä-elokuun vaihteessa, päivämäärää tärkeämpää on kylvöalustan riittävä kosteus. Kylvö on mahdollista Etelä-Suomessa vielä elokuun puolivälin tienoilla, jos kosteusolot ovat hyvät. Ennustettua sadetta kannattaa odottaa ajan kustannuksella, mikäli kosteuden riittävyydestä ei olla varmoja. Esim. muokatun kesannon jälkeen sade muodostaa myös suuren kuorettumisvaaran heti kylvön jälkeen. Kasvusto taimettuu muutamassa päivässä ja kuorettumisvaara vähenee nopeasti. Liian aikainen kylvö tai tiheä kasvusto lisää syyskukinnan riskiä.  R. Käki: Syysrypsin viljely

12 R. Käki: Syysrypsin viljely
Rypsin lannoitus Perustamis-lannoituksen merkitys suuri Keväällä annettu täydennys-lannoitus ei ehdi vaikuttaa heti kasvukauden alussa Syysrypsi tarvitsee paljon ravinteita, etenkin typpeä, tuottaakseen hyvän sadon. Lannoitus perustuu esikasviin ja syksyllä annettavaan täydennyslannoitukseen. Hivenravinteista rikki ja boori ovat rypsille erityisen tärkeitä. Luomutilalla lannoittamiseen soveltuu hyvin viherlannoitus, karjanlanta ja lihaluujauho. Lannoitus tehdään ennen kylvöä ja mullataan kyntämällä tai äestämällä kg:n hehtarisatoon tarvitaan typpeä 100 kg, rikkiä 23 kg ja booria 30 g. Kevätlannoitus karjanlannalla on harvoin mahdollista, koska syysrypsi aloittaa kasvun heti lumien sulamisen jälkeen, jolloin pellot eivät useinkaan kestä raskasta kalustoa. Lihaluujauholla lannoitus onnistuu ja se kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta lannoiterakeet ehtivät liueta kevätkosteudessa. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

13 R. Käki: Syysrypsin viljely
Syysrypsin kylvö 1/3 Pinnassa kosteampi cm:n muru-kerros ja alla hienompi kerros Maan tiivistämistä vältettävä kynnön jälkeen Sopivissa olo-suhteissa rypsi voidaan kylvää suoraan kynnökselle Tavoitteena on n. 100 kasvia neliölle talvehtimisen jälkeen. Kylvömäärä lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Harja- ja hajakylvössä kpl/m2 eli noin 6-8 kg/ha. Rivikylvönä 150 kpl/m2 eli 4-5 kg/ha riittää itävyydestä riippuen. Harva, mutta tasainen taimitiheys on tavoitteena. Riittävä kasvutila kasvattaa yksittäiset taimet suuremmaksi, myös juuristo kehittyy paremmin talven yli kestäväksi ja vältytään tiheyden aiheuttamasta kukkimisreaktiosta. Kuitenkin yöhalla noin kaksiviikkoisessa kasvustossa on kukkimista ainakin osittain laukaiseva tekijä.  Syysrypsi pensoo voimakkaasti, jolloin pienet, talvehtimisen aiheuttamat aukkopaikat täyttyvät luonnostaan. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

14 R. Käki: Syysrypsin viljely
Syysrypsin kylvö 2/3 Kylvöön soveltuvat rikkaäes tai perinteiset kylvölannoittimet Kylvökone säädetään niin, etteivät siemenet hautaudu liian syvään Kylvö ajoitetaan sateen yhteyteen Kylvöön soveltuu rikkaäes varustettuna kylvöyksiköllä tai perinteiset kylvökoneet. Kylvökone säädetään niin, etteivät siemenet hautaudu liian syvään. Kylvövantaat muokkaavat maata, joten erillistä äestystä ei välttämättä tarvita. Tavoitteena on tiivistää maata mahdollisimman vähän. Kylvö ajoitetaan sateen yhteyteen, jotta varmistetaan itäminen. Syysrypsi pensoo voimakkaasti, jolloin pienet, talvehtimisen aiheuttamat aukkopaikat täyttyvät luonnostaan. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

15 R. Käki: Syysrypsin viljely
Syysrypsin kylvö 3/3 Kylvömäärä kg/ha Hajakylvössä käytetään suurempaa siemen-määrää Tavoitteena on n. 100 kasvia neliölle talvehtimisen jälkeen. Kylvömäärä lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Harja- ja hajakylvössä kpl/m2 eli noin 6-8 kg/ha. Rivikylvönä 150 kpl/m2 eli 4-5 kg/ha riittää itävyydestä riippuen. Harva, mutta tasainen taimitiheys on tavoitteena. Riittävä kasvutila kasvattaa yksittäiset taimet suuremmaksi, myös juuristo kehittyy paremmin talven yli kestäväksi ja vältytään tiheyden aiheuttamasta kukkimisreaktiosta. Kuitenkin yöhalla noin kaksiviikkoisessa kasvustossa on kukkimista ainakin osittain laukaiseva tekijä.  Syysrypsi pensoo voimakkaasti, jolloin pienet, talvehtimisen aiheuttamat aukkopaikat täyttyvät luonnostaan. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

16 Syysrypsimaan muotoilu 1/2
Jos kynnön jälkeen muokataan = tiivistetään maata voimakkaasti, on syysrypsimaa syytä ajaa harjalle Harjat voi tehdä heti kylvön yhteydessä tai erikseen kylvön jälkeen Penkit muotoillaan joko kylvön yhteydessä kylvökoneen taakse kiinnitetyillä vantailla tai kylvön jälkeen erillisellä laitteella. Penkkien muotoiluun ei ole saatavissa valmista konetta. Jotta muotoilu onnistuu, on maassa oltava riittävä n. 10 cm tasalaatuinen muokkauskerros. Vantaita on rakennettu mm. tekemällä jäykkään s-piikkiin (VM höylä-äkeen piikki ) V-kärki, jossa sivun pituus on 15 cm, vantaan korkeus 12 cm ja kärkiväli takaa 25 cm. Vantaat laitetaan 60 cm välein ja säädetään niin että penkin korkeudeksi muodostuu 15 – 20 cm. Kuva: Reijo Käki Ari Eteläniemi on tehnyt harjukylvöön oman koneen R. Käki: Syysrypsin viljely

17 Syysrypsimaan muotoilu 2/2
Kylvökoneen perään voi kiinnittää pienet harjuntekosiivet Muotoilu onnistuu myös kultivaatto- reilla Ajonopeuden oltava riittävä ja siipien nostava, jolloin pinnan muotoilu tapahtuu maan alla Muotoilu onnistuu hyvin myös kultivaattorilla, kun ajetaan vain takimmaisen piikkirivin hanhenjalkaterillä. Kylvettyä peltoa muotoillessa on vauhtia pidettävä riittävästi n km/h, jolloin maan siirtyminen on suurinta maan alla ja siemenet eivät hautaudu liian syvään. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely

18 R. Käki: Syysrypsin viljely
Pölytys Syysrypsi aloittaa kukinnan jo toukokuun puolella. Pölytyksen varmistaminen tarhamehiläisillä on aikaisin kukkivalla syysrypsillä kevätmuotoja tärkeämpää. Kuva: Reijo Käki Pölytys varmistetaan tarhamehiläisillä R. Käki: Syysrypsin viljely

19 R. Käki: Syysrypsin viljely
Taudit ja tuholaiset Viljelykierto ja välivuotta pitävät taudit kurissa Kukinta ohi ennen kuoriaisten suurinta esiintymistä Tarvittaessa kasvusto käsitellään sallituilla torjunta-aineilla Syysrypsi aloittaa kukinnan jo toukokuun puolella. Rapsikuoriaisten tullessa, kukinta on jo siinä vaiheessa, etteivät ne aiheuta vahinkoa. Tarvittaessa voi kuitenkin turvautua luonnonpyretriiniruiskutukseen (Bioruiskute S). Torjuntakynnys on 1 – 2 kuoriaista/ kasvi. Bioruiskute S:n käyttömäärä on 0,6 l/ha ja vettä 200 – 300 l/ha. Rapsikuoriaispistiäinen on rapsikuoriaisen luontainen vihollinen, jota kannatta varjella. Syysrypsi on turvassa muilta kasvitaudeilta, paitsi möhöjuurelta. Tähän auttaa hyvä viljelykierto. Aikanaan syysrypsiä ovat vaivanneet myös litusääski ja rapsikärsäkäs, ja niitä on esiintynyt nykyisilläkin syysrypsiviljelyksillä, vaikkakin pieninä määrinä. Niiden määrän uskotaan kuitenkin kasvavan, mikäli syysrypsin viljely yleistyy. Jos syys- ja kevätrypsiä viljellään samalla alueella, on se lähes ihanteellinen tilanne tuholaisille. R. Käki: Syysrypsin viljely

20 Syysrypsin kylvö aluskasviksi
Kylvö voidaan tehdä rikkaäkeellä myös viljan aluskasviksi Riistapelto on hyvä vaihtoehto syys-rypsin kylvö-vuoden kasviksi Kuva: Reijo Käki Viljan aluskasvina kylvetty syysrypsi antaa lisää mahdollisuuksia perustamiseen. Jos syysrypsi epäonnistuu, niin riskinä on ainoastaan siemenkustannus. Jos talvehtiminen epäonnistuu, niin lohkolla oli erinomainen pyydyskasvi. Riistapellossa voidaan kylvö myöhästyttää lähelle normaalia kylvöaikaa ja viljan tiheyttä laskea, jotta rypsille jää enemmän kasvutilaa. R. Käki: Syysrypsin viljely

21 R. Käki: Syysrypsin viljely
Rypsi aluskasvina Suojaviljan kylvötiheyttä pienennettä-vä Ravinteikkail-le maille Menetelmäs-tä vähän kokemuksia Kuva: Reijo Käki Tiheässä kasvustossa tai vähäravinteisessa maassa syysrypsi jää heikoksi ja on alttiina tuholaisille. R. Käki: Syysrypsin viljely

22 Syysrypsin talvehtiminen
Talvehtiakseen syysrypsin juuren oltava 6 - 8 cm pitkä 6 - 8 mm paksu Kasvissa oltava lehteä Lehtiruusukkeen halkaisija cm Talvehtiakseen syysrypsin juuren pitää olla 6 – 8 cm pitkä, 6 – 8 mm paksu ja kasvissa pitää olla 6 – 8 lehteä. Kuva: Reijo Käki R. Käki: Syysrypsin viljely