Nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen

Esitys aiheesta: "Nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen
Projektikoordinaattori Maiju Kannisto Ennakointi ja moniammatillisuus nuorisotyössä – takuu tulevaisuudesta?

2 NOTKE-toiminnan järjestäminen
Eri toimijoiden roolit nuorten tavoittamisessa ja toiminnan järjestämisessä ja siihen sitouttamisessa

3 Tavoittaminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja tavoittaminen leimaamatta Markkinointi pelkkä lehti-ilmoitus harvoin riittää, vaan osallistumiseen tottumattomia ja syrjään vetäytyviä nuoria on motivoitava Kontaktointi, tutun ihmisen kannustus Avoin vs. kohdennettu toiminta? Avoin matalan kynnyksen toiminta viedään nuorten luo Kohdennettu toiminta pienelle ryhmälle henkilökohtaisen kontaktoinnin kautta  moniammatillinen yhteistyö

4 Nolauksen pelko Se vaatii tosi paljon se draama, et esimerkiks se et käskee vaan et otetaan kengät pois jalasta ja tullaan piiriin, ni se on jo niin poikkeava juttu. Et kaikkii nolottaa ottaa kengät pois jalasta, ku ne ei oo ajatellu et millaset sukat mul saattaa olla, ni huomaa et niil mene jo hirveet jännitykset päälle jo siinä kohtaa. -- onko myös se, että kun se ikäryhmä on niin laaja, et ne nuoret ei oikein tiä että ketä tänne on tulossa, niin sekin varmaan vaikuttaa. Että jotenki se voi aiheuttaa turvattomuutta. Pelko heittäytymisestä, itsensä nolaamisesta, esiintymisestä. Uusien tilanteiden ja ihmisten jännittäminen

5 Sitouttaminen Toiminnan säännöllisyys ja jatkuvuus
Kannustimet ja porkkanat Konkreettinen hyöty Hygieniapassi Toiminta osana työpajatoimintaa Houkuttimena ruoka Kokkailun yhdistäminen monenlaiseen toimintaan nuorisotiloihin, työpajalle, leiritoimintaan Viikonlopun jälkeen kokkikerho

6 Sitoutumattomuuden kokemus
Ne vaan on, ne vaan haluu olla rauhassa. - - Ei ne tiiä itekää mitä ne tekee, ne vaan menee silleen miten kaveritki. Ja sitten tääl on jotenki totuttu tämmöseen vapaa-aikahengailuun enemmänki, nää nuoret tuolla nuorisotalolla kuiteski, että semmonen sitoutunut toiminta ehkä kammoksuttaa. Ja sitte ku mä oon vaatinu et kännykät pois ja nyt kaikki tehdään, ni on ollu sellasta vastustusta alkuun.

7 Ohjaaja Ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja uskottavuus
Ohjaajan rooli Tuttu vai tuntematon? opettaja nuoriso-ohjaaja ulkoinen palveluntarjoaja kisälli - oppipoika vertaisohjaaja

8 Ohjaaminen nuorten ehdoilla
-- osa niinku toivo et tää ois joku tv, niinku joku idols-kilpailu tai joku tällanen vastaava. Et jotkut oli ihan yllättyneitä et missä ne kamerat on, ja lähti sitte menee ku ei ollu kameroita. Ja sit seuraavaks laitoinki, ku huomasin et ahaa et täällä toivotaanki tällasta idols-meininkiä, ni sitte laitettiinki vähä teatterivaloa ja vähä spektaakkelinomaisuutta yritettiin, ja että nyt tulee joku tällanen räppibiisi ja siihen piti ryhmissä tehdä musiikkivideo, mut sit ne meniki yhtäkkii iha jäihin siitä et sit se oliki liian paljon. Et me todella haettiin sitä väylää, eikä meinattu millään löytää. Musta tuntu et mä opin yhest kerrasta jotain, ai et tämmönen kakku, ja sit mä teen sitä, ni sit siä oli aina uudet ihmiset, et koskaan ne samat ihmiset ei tullu sinne jokaiselle kokeilukerralle.

9 Toimintaan motivoiminen
Ryhmäyttäminen Yhdessä tekeminen ja heittäytyminen Tunne ryhmään kuulumisesta Liian suuri ikähaitari ongelmallinen Yhteiset työvaatteet Miten kokee muut osallistujat? Vastuun antaminen Nuorille päätösvaltaa toiminnan suunnittelussa Tehdään oikeita töitä, josta nähdään tulokset Kuka toimintaa järjestää, onko tunnettu? Ilmainen toiminta voi epäilyttää

10 Ryhmähenki ja onnistumisen ilo
Joo, ihan näis viimesis treeneis mä huomasin, et ku me otettiin valokuvia tästä ja ku mä vaadin et kaikilla on puvustus valmiina, ni se selkeesti oli sellanen nostatus, et ku oli teatterivalot ja otettiin valokuvia, että se oli semmonen vau-hetki monelle, semmonen starba-hetki. Et selkeesti se kerta nosti sitä motivaatiota olla mukana, ja siit ehkä tuli semmonen tunne, et tästä tulee hieno ja tästä tulee valmis esitys pian. Ja sen jälkeen on kyllä huomannu, että se motivaatio osallistua on ollu erilainen.

11 Innostavat tekemisen aiheet
sit ku on muutaman semmosen jutun keksiny mitä ne on innostunu tekemään [käsityöpajalla], ni sit se onki ollu et niiton yhtäkkiä kolme-neljäkymmentä yhtä aikaa.

12 Vastuun antaminen Selkeesti nää nuoret ei oo tottunu siihen et niitten mielipidettä kysytään ja he saa päättää ite omista säännöistään. -- Se meininki on ollu vähän sellasta, et ehkä niiltä ei oo vaadittu tarpeeks, että on annettu lupa istuskella ja räplätä kännykkää. Että ei o ollu sellasta paloo tehdä sitä hommaa. - - ni täs [draamakerhossa] on tämmönen valinnan paikka ja semmonen hyvin konkreettisesti näkyvä, ja omat valinnat näkyy hyvin selkeesti siinä. Et kaikki mitä on halunnu tehdä ni saa tehdä, ja on annettu paljon niille vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja vaadittuki sitä.

13 Tuttu kiinnostaa, uusi epäilyttää
Mä luulen et tääl ei oo kokemusta tällä alueella vielä tällasesta toiminnasta [draamakerho], et mitä se on, ja se vähän pelottaa vielä.- - Seki varmaan auttaa, et nyt ku tää koko koulu näkee tän esityksen, niin ne näkee et, aa, tällasta ne on tehny siellä. Ni se on heti ymmärrettävämpi muoto, et okei tämmösestä on kysymys ja haluaisin ehkä olla mukana itse. Mä tekisin sen [mahdolliset uudet kerhot] kunnan alaisuudessa, nuorisotoimen alaisuudessa, ni sinne tuliski porukkaa. Just sen takia et se tiedetään, tätä [Notke-hanke] ei tiedetä.

14 Tila Toiminta sinne, missä nuoret muutenkin ovat
Nuorisotaloille viedyt kerhot ja työpajat Kouluissa järjestetyt kerhot ja kurssit Työpajalla järjestetty kurssi halutaanko tilaan tulla? Kaikki eivät identifioidu kouluun tai nuorisotalolle  Tarjolle myös ”neutraalien” tilojen toimintaa, esim. nuorisoteatteri Kulkuyhteydet Leirit pois arjen ympyröistä

15 Tilojen kokeminen Mennään sinne missä ne nuoret viettää sitä vapaa-aikaa. Mä luulen että myöski ongelma tää, että kurssi on täällä koulun tiloissa, et nää oppilaat mieltää sen kouluks, et ne haluu pois täältä, et ku koulu on ohi ni ne ei haluu tulla tänne enää sen jälkeen. Et se oli yks ongelma.

16 Aikataulu Mihin aikaan? Kuinka pitkäkestoinen toiminta?
Koulun jälkeen koululle palaaminen ei innosta  suoraan koulun jälkeen Kuinka pitkäkestoinen toiminta? Intensiivikurssi vs. mikä on liian usein? Milloin aloittaa mainostus? Toimintaa täytyy markkinoida moneen kertaan, kerralla ei jää muistiin, pitää olla myös viime hetken muistutus

17 Ajan kokemus Jos järjestetään just sillon, ku ne on nuokkarilla, niin ne lähtee mukaan, vaik ne ei olis kuullukaan koko jutusta.

18 yhteystiedot http://rosa.utu.fi/notke Projektin vastuullinen johtaja
Projektikoordinaattori Maiju Kannisto p / Projektitutkija Liisa Reunanen Projektin vastuullinen johtaja Professori Osmo Kivinen Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE Hämeenkatu Turun yliopisto