SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA

Esitys aiheesta: "SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA"— Esityksen transkriptio:

1 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA
Havaintoja teknologian hyödyistä ja kehittämistarpeista Totti Tuhkanen, Turun yliopisto

2 Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönottopolku Turun yliopistossa:
Esittelijän työpöydältä: Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönottopolku Turun yliopistossa: Plagiaatintunnistusteknologiaa koskeva esiselvityshanke elo-joulukuussa 2011 n. 500 henkeä työllistänyt pilotointi helmi-kesäkuussa 2012 järjestelmän hankinta ja käyttöönotto elo-joulukuussa 2012 velvoittava käyttö väitösten ja lisureiden tarkastuksissa alkaen velvoittava käyttö kandien ja gradujen tarkastuksissa alkaen * Työnohjaajia, opettajia, selvittäjiä sekä kirjastoinformaatikkoja on koulutettu kontaktiohjauksena n. 800 henkeä, tiedekunnissa tarjotaan myös vertaisohjausta. Tarkastettu on tähän mennessä noin 2800 opinnäytettä: 220 väitöskirjaa 1350 pro gradua 1230 kandidaatin tutkielmaa tuhansia harjoitustehtäviä satoja tutkimussuunnitelmia, kypsyysnäytteitä, proseminaaritöitä Käyttöönottokokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tilastointi tehdään neljännesvuosittain.

3 KONTEKSTI

4 % % % Suomessa vallitsee OSALLIStUVAN ohjauksen KÄYTÄNTÖ. Luottamusperiaatetta pidetään tärkeänä. Plagiaatintarkastusistunto on työnohjauksen päättävä istunto, kattava opinnäytteen läpikäynti ja arviointi- tilaisuus. Kuvassa FM Mirkka Hirvonen ja rehtori Kalervo Väänänen Turun yliopistosta.

5 Turun yliopistossa kohdattuihin plagitointivilppitapauksiin on liittynyt usein
taustatekijänä: ohentunut ohjaussuhde puutteita opiskelu- tai kielitaidossa elämänhallinnan ongelmia kyvyttömyyttä tunnistaa tieteellisen kirjoittamisen luonne erotuksena esim. some-kirjoittamisen käytännöistä.

6

7 Vuosina Suomen korkeakouluihin hankittiin kattava PT-infrastruktuuri osaksi koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjestelmää. Hankinta- ja käyttöönottopolut olivat melko kirjavia ja PT-toiminnalla ei näyttänyt olevan selkeää omistajaa. Päätettiin tutkia, miten toiminnan perusrakenteita voitaisiin selkeyttää ja vahvistaa. Selvitystyö käynnistyi helmikuussa tiedonkeruulla korkeakoulujen PT-järjes- telmähankinnoista sekä palvelujen organisoinnista ja resursoinnista. Kick off -seminaari Hankenilla: osallistujaa, 18 alustajaa - perustettiin 4 jatkotyöryhmää. JTR:t kokoontuivat vuonna kertaa ja toteuttivat useita tiedonkeruita ja pilotointeja. Verkosto- yhteistyöhön osallistui yli 100 opinto- ja tieto- ja yleishallinnon edustajaa. JTR:t tukivat PT-järjestelmien käyttäjien kansallista verkostoitumista. Selvitysmies luovutti raportin OKM:n Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle Jatkotyöryhmien selvitysalueet olivat: hankintakriteereihin liittyvän vaatimusmäärittelyn kehittäminen ja asiakkuuskonseptin kehittäminen, PT-järjestelmien tietoturvaa ja tietosuojaa määrittävien tekijöiden kartoitus, PT-järjestelmien käyttösääntöjen ja prosessiohjeiden benchmarkkaus ja kehittämistarpeiden kartoitus, sekä PT-järjestelmien referenssitietokantojen kehittämistarpeiden kartoitus ja kehittämispolitiikan hahmottelu.

8 Tekniikka Toiminta - osaksi kokonaisarkkitehtuuria osaksi laatujärjestelmää

9 Plagiointi on ylihistoriallinen ongelma
Jo muinaiset kiinalaiset… Tang-dynastian ( ) aikana tunnettiin laaja plagiarismiongelma (Miyazaki 1976) Suomessa hylättiin plagiointivilpin vuoksi väitöskirjat vuosina 1847 ja 1853 (Luukkanen 2002) Plagiointi sai uusia merkityksiä ja muotoja WWW:n myötä luvulla, kun opinnäytteissä lähdetyön painopiste alkoi siirtyä tiedekirjastoista avoimeen tietoverkkoon. Tiedeyhteisön proaktiivinen ohjausvaikutus lähdetyöhön oheni. Suomi oli tunnistinteknologian kehittelyssä alusta alkaen mukana: Berkeleyn yliopistossa avattiin uraauurtava Plagiarism.org -palvelu 1995 Tampereen teknillinen yliopistossa käyttöön PLAKKI vuonna 1998. Teknologianäkökulman ja arvoanalyyttisen näkökulman yhdistävää analyysia edustaa esim. TaY:n plagiointityöryhmän varhainen selvitysraportti (Surakka et. al.) vuodelta 2003. Globaaleihin vertailutietokantoihin pohjautuvan tunnistinteknolo- gian käyttö plagiointiongelman hallinnan tukena yleistyi Suomessa luvun vaihteesta alkaen. Samalla tuotiin keskusteluun ongelman sidos korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. HY:n kirjasto, Franzenin kadun yksikkö 1970-luvulla. Kuva: Eero Piirainen /Esko Isopuro. YLE, Tuotantoyksikkö Kantti. Kantti.net. Miyazaki, I. 1976: China’s Examination Hell: The Civil Service Examinations of Imperial China. NY, Weatherhill. Luukkanen, T. L Sama menetelmä, eri kohtalot – kaksi väitöskirjaplagiaattia teologisessa tiedekunnassa. Teoksessa H. Mustakallio (toim.) Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 89–91 (1999–2001). Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

10 Plagiaatintunnistusjärjestelmät Suomen korkeakouluissa
34 korkeakoululla on PT-järjestelmä. Markkinoita jakavat Urkund ja Turnitin ensimmäinen laaja hankintavaihe Amkit-verkoston toimesta kolme yliopistoa toteutti käyttöönoton vuonna 2010 11 yliopistoa kilpailutti hankinnan vuosina ensimmäisen vaiheen hankinnoista enemmistö oli ruotsalaisia Urkundeja, toisen vaiheen hankinnoista amerikkalaisia Turnitineja vasta kilpailutukset toivat kokonaisarkkitehtuuriajattelun käyttöönottojen suunnitteluun.

11 palvelun omistajuus on 75 % opintohallinnolla
Käyttötavan määrittelyvastuu Koulutuksen ja lähituen organisointi Integraatiot ja lisensiointi palvelun omistajuus on 75 % opintohallinnolla loppukäytön tuki on ~75 % organisoitu OHA:n eri toimintamuotojen kautta myös kirjastoinformaatikoilla merkittävä rooli käyttäjätuessa ja käyttöön koulutuksessa lisenssit, integraatiot, tekninen online-tuki yleensä IT-palveluilla, kuitenkin hajaantuneesti joissakin tapauksissa (amk) loppukäyttäjätuki ja ylläpitovastuu toimittajalla. PT-palveluiden kehittämisen kannalta omistajuustilanne ei ole ongelmattoman selkeä. suuria kehittämistarpeita liittyy referenssiaineistojen kattavuuden ja teknisen laadun kehittämiseen.

12 Miten yleistä plagiointi on Suomessa?
Plagiointiongelman laajuutta koulutustasoittain ei Suomessa ole tilastollisesti kartoitettu. Vertailukelpoinen tilastointi on todettu erittäin haasteelliseksi mm. IPPHEAE:n (Impact of Policies for Plagiarism in Higher Education Across Europe) EU-tasoisessa seurantatutkimuksessa ”IPP” Toimintatutkimuksen tuottamat havainnot opiskelijoiden asenteista ja kokemuksista Suomessa ovat vastanneet ja 2010-luvulla kansainvälisten tutkimusten keskimääräisiä tuloksia. Seurannalle on luotu lähtökohta: TENK:n voimaan tulleen HTK-ohjeen mukaan: ”Hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä ja siihen liittyvistä päätöksistä HTK-prosessin eri vaiheissa on tehtävä ilmoitus tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, jotta se voi seurata ohjeistuksen noudattamista ja tutkimusetiikan tilaa Suomessa.” Tilastoivan seurannan käynnistäminen vaatinee 3 – 4 vuoden valmisteluajan. Korkeakouluissa koetaan epävarmuutta ilmoituskynnyksestä (vilpin vakavuusaste) sekä tapausten luokittelusta tutkimusvilpin tai opintovilpin piiriin (käsitteiden kattavuus). – Olisi tarve legitimoida aina seuraamus -periaate sekä harmonisoida ohjeistuksia ja käsitteitä. – Seurantatiedon keruun pohjaksi tarvitaan korkeakoulujen sisäisen tapahtumaraportoinnin vakiinnuttaminen (2013 vain TY ja MPK) sekä korkeakoulun ja TENK:n välisen tiedonvaihdon tarkempi ohjeistus/sähköinen asiointiprosessi.

13 SK 50/2013: ”Ovatko suomalaiset 200 kertaa rehellisempiä kuin ruotsalaiset?”
Suomi vs Ruotsi? Vertailukohdan tarjoavassa Ruotsissa sanktioihin johtaneiden opiskelu- vilppitapausten määrää seurataan korkeakoulujen vuositilastoinnissa. – Ruotsalaisen seurantatiedon käytettävyyttä voi heikentää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tapahtumatiedon yhdistäminen tuloskategorioissa. Seurantamenettelyä ollaankin uudistamassa 2014. Opintoihin liittyvien vilppitapausten määrä nousi 2001 %.1 Vuonna 2012 Ruotsissa sanktioitiin 801 tapausta, joista n. 450 liittyi plagiointiin; 81 % näistä tapauksista johti opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. – Suomen korkeakoulujen opiskelijamäärään suhteutettuna vertailutaso olisi n. 290 sanktioitua tapausta joista 163 liittyisi plagiointivilppiin. Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 8-9, 12 diagram 5 (osa).

14 135 % 178 % 1033 % 41 % 684 % 175 % 133 % 167 % 140 % 228 % 492 % 202 % 1100 % Andelen disciplinärenden per lärosäte (antalet disciplinärenden delat med antal helårsstudenter) Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, s 12, diagram 6. David Barrett: The cheating epidemic at Britain’s universities. University cheating league table. The Telegraph 05 Mar 2011.

15 Plagiarism Reference Tariff antaa kansallisen tason ohjeiston eri asteisen plagiointi- vilpin sanktiointiin.

16 SÄHKÖISEN PLAGIAATINTUNNISTIMEN TOIMINTAPERIAATE
Plagiaatintunnistin on kehittynyt kokotekstihakukone, joka suorittaa lähdetekstin ja vertailutekstien samankaltaisuusvertailun. PT osaa käsitellä vaihdettuja sanajärjestyksiä, tehdä vertailuja synonyymisanojen kautta ja vähittäin myös kielestä toiseen. 1. Avoin Internet Yli www-sivua (sisältää myös backupeja eri vuosilta) 2. Kustannetut julkaisut Yli 130 miljoonaa artikkelia julkaisuista, joita ei voi löytää avoimesta webistä. 3. Vertaisaineisto: opintosuoritukset Kasvaa noin dokumentilla /vrk. 3. Ref 2. Ref 1. Ref PT Esimerkkinä kuvattu Turnitin.comin tietokannat, tiedot vuodelta 2013.

17 Opettaja, opiskelija ja tunnistusjärjestelmä
PT-toiminnallisuus oppimisalustaan integroituna (84 % integroitu/ollaan integroimassa) Opettaja, opiskelija ja tunnistusjärjestelmä OPETTAJA PT-JÄRJESTELMÄ OPISKELIJA Osoitelinkki Perustaa oppimisalustaan plagiaatintunnistus -palautustehtävän. Laatii kirjallisen opintosuorituksen ja tallentaa tekstin palautustehtävään 1-n kertaa. Antaa palautetta /todistuksen tarkastuksesta Arvioi vertailun tulosraportin löydökset. Arvioi ohjaavan palautteen tarpeen. VERTAILURAPORTTI 3. Ref 2. Ref 1. Ref TULKITSEE MERKITSEE LAATII

18 KH OHA IT PLAGIAATINTUNNISTIN KORKEAKOULUN TOIMINTAKONTEKSTISSA
Monissa korkeakouluissa on jääty järjestelmäkäyttäjiksi: laatupalvelun tasoa tai plagiarismin hallinnan politiikkaa ei ole määritelty.

19 Laki viranom. toiminnan julkisuudesta
Esittelijän työpöydältä: FAIRUTU-PALVELUN SIDOKSET YO- ja amk-laki Laki viranom. toiminnan julkisuudesta Tekijänoi-keuslaki TENK: HTK 2012 20% 80% PT-järjestelmän käyttö liittyy koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin ja niiden kautta moniin toimintaa ohjaaviin säädöksiin ja ohjeisiin. Myös teknisiä rajapintoja voi olla useita. Näin tiiviisti organisaatioon ”kiinninaulatun” tietojärjestelmän hankinnassa korostuvat pitkän elinkaaren hyödyt ja vaatimukset.

20 PANOS–TUOTOS-SUHTEEN HALLINTA?
Kaikki plagiointi ei ole plagiointivilppiä. Plagiointivilppi on osa opiskeluvilppiä.

21 Seuratuilla ongelmakursseilla vilpistely on saatu hallintaan!
VÄHITELLEN KUMULOITUVAT HYÖDYT… Seuratuilla ongelmakursseilla vilpistely on saatu hallintaan! Kohdatut plagiointitapaukset 2005 2012 Tunnistin ”puree” !

22 SUOSITUKSIA KEHITTÄMISTOIMENPITEIKSI

23 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankintayhteistyö kansallisella tasolla
IT-johtajien Lisenssi-SIG-verkosto ottaa vastuun seuraavan polven PT-järjestelmien kilpailutuksesta ja lisensiointisopimusten yhteisvalmistelusta kansallisella tasolla. Hankintaprosessien arviointidokumentaatio arkistoidaan CSC:n ylläpitämään korkeakoulujen projektikirjastoon hankinnoissa käytettyjen valintakriteeristöjen yhteyteen. Tämän dokumentaation pohjalta määritellään kriteerien ja laatuvaatimusten kehittämistarpeet. Kehitetään korkeakoulurajat ylittävää ylläpidon (oha + it) työnjakoa, koska PT-palveluiden käytön tuki on aliresursoitua. Koska opinnäytteiden PT-tarkastus liittyy tutkintojen vahvistamiseen, ja tunnistin-järjestelmien käytettävyys ja vakaus ovat koulutuksen ydinprosessin laatutekijöitä. Järjestelmien ja toimintaprosessien kokonaistietoturvan kehittäminen PT-järjestelmien tietoturva- ja tietosuojavaatimuksia laajennetaan koskemaan myös prosessit, joita hallitaan integraatioiden yli; liitännäiset sisällytetään laatuauditointiin. Sidotaan aineistojen tallennusajat korkeakoulujen AMS:iin. Varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan sekä tunnistinjärjestelmän tietokantojen että oppimisalustatietokantojen osalta. Vakioidaan käyttäjähallintamallit ja varmistetaan, että FunetEduPerson-skeemaa käytetään ja kehitetään tavalla, joka täyttää PT-järjestelmien roolinhallinnalliset tarpeet.

24 – Plagiaatintunnistuksen käyttöönotto on tiedekustantajille
Järjestelmien testausmenettelyjen kehittäminen Kehitetään uusi laajapohjainen testausmalli PT-järjestelmille eurooppalaisena yhteistyönä. Kansainvälinen yhteityö voi parantaa vertailutulosten käyttökelpoisuutta ja luoda pohjaa asiakasohjauksen vahvistamiselle järjestelmäkehityksessä. Testausta voitaisiin laajentaa mm. käyttöprosessien tietoturvan ja haavoittuvuuden arviointiin. Suomalaisten vertailutietovarantojen kehittäminen Määritellään referenssiaineistojen kehittämiselle tavoiteohjelma ja menettelytavat. Tämän kehittämisalueen koordinoinnista voisi vastata joko korkeakoulujen opintohallinto Kansalliskirjaston FinELib-toiminnan tuella. Yhteisten linjausten mukaisesti asetetaan referenssitietokantojen kehittämiseen liittyviä velvoitteita PT-palveluntarjoajille. Tunnistuksen laatua yhtenäistämällä vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasa-arvoista asemaa. – Plagiaatintunnistuksen käyttöönotto on tiedekustantajille yhtä kuormittava asia kuin korkeakouluille!

25 VS Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille
Sovelletaan kustantajien kanssa kehitettyä ja vakioitua indeksointiprosessia eri palveluntarjoajille. Menettely edistää referenssitietokantojen tasapuolista kehittämistä korkeakoulujen eri PT-järjes- telmissä. (pilotoitiin Duodecim- ja Edilex-julkaisuportaalien kanssa 2013) Avointen julkaisuarkistojen ja rinnakkaisjulkaisemisen edistämistavoite Yhdenmukaistetaan opinnäytteiden tallennusmenettelyjä avoimissa julkaisuarkistoissa. Tuetaan tutkimusten rinnakkaisjulkaisemista korkeakoulujen avoimissa julkaisuarkistoissa. Selvitetään mahdollisuuksia käyttää opintosuoritusten sähköisiä tallenteita PT-järjestelmien referenssiaineistoina AMS:issa nykyisin määriteltyjä säilytysaikoja pidempään; tämä käytäntö lisäisi alkuperäisyystarkastusten tarkkuutta ja vaikuttavuutta. Osana tätä selvitystyötä benchmarkataan Slovakian keskitetty CRDT-palvelumalli. VS Hajautettu vs keskitetty tietovarastointi ja siihen liittyvä sähköinen plagiaatintunnistusmenettely. Vrt. Theseus ja eThesis

26 Indeksoinnin eheyden ja laadun varmistaminen
Otetaan käyttöön julkaisujen laadunseurantasuositus, joka liitetään myös kansainvälisille tiedekustantajille toimitettaviin käsikirjoituksiin. Suosituksessa todetaan, että mikäli teksti indeksoidaan referenssitietokantaan, tulee indeksointi tehdä koko julkaisun kattavasti. Tällä menettelyllä voidaan vähin erin vähentää sen lähdevääristymän vaikutusta, joka syntyy, kun ainoastaan julkaisujen tiivistelmät tarjotaan indeksoitaviksi, ja varsinaisten julkaisutekstien tallenteet lukitaan. Suositus käsikirjoituksiin liittyvän ilmoituksen käytöstä valmistellaan esim. Arenen ja Unifin työvaliokuntien jatkokäsittelyyn. Suomalaisten julkaisuaineistojen yhteistallennus käytettäviin PT-järjestelmiin Edistetään kustannettujen aineistojen indeksointia koko korkeakoulukentän tarvenäkökulmasta: jokainen massaindeksointi valmistellaan sekä Turnitiniin että Urkundiin vietäväksi. Tämä menettelytapa vakiinnutetaan osaksi kansallista PT-järjestelmäasiakkuuden kehittämis- ohjelmaa. Käyttöliittymäsanastojen harmonisointi Yhtenäistetään terminologia käyttöliittymissä. Tämä toimenpide vähentää online-tuen työkuormaa ja helpottaa yleisten menettelyohjeistojen tuottamista. Käyttöliittymäsanaston vakiointi toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä. Oppimisalustaintegraatioiden vertailu Benchmarkataan Turnitinin ja Urkundin integraatiot oppimisalustoihin tarvittavassa laajuudessa. Priorisoidaan liittymien kehittämistarpeet ja tiedotetaan ne palveluntarjoajille.

27 MUITA TEKNOLOGIA- JA YHTEENTOIMIVUUSKYSYMYKSIÄ
(raportissa käsiteltyjä ongelma-alueita) Osittaiset indeksoinnit Eksklusiiviset lisensioinnit Epävalidit tallennusmuodot Manipuloidut tallenteet Käytettävyys (käyttöliittymät) suora- käytössä ja integroiduissa ympäristöissä Näytekuva LaTeX-ohjelmalla tuotetun PDF-tallenteen rikkomasta alkuperäisyysraporttinäkymästä.

28 TYÖKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYTARVE

29 plagiaatintunnistuksen
PLAGIOINTI OPISKELU- VILPPI PLAGIOINTI- Sähköisen plagiaatintunnistuksen ulottuvilla oleva plagiointi PT-järjestelmillä kontrolloitavissa oleva lähdetiedon käyttö on osa laajempaa ilmiökenttää. Sen hallintaan liittyvää käsitteistöä on tarve laajentaa ja täsmentää. Kaavio on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista (raportin 6. luku 6)

30 Uudet tarvittavat käsitteet: Plagiointi opintosuorituksessa
Opiskeluvilppi Plagiointivilppi Kaavio on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista (raportin 6. luku)

31 Plagiointi opintosuorituksessa
Tahaton plagiointi opintosuorituksessa - Hyväksyttävästä tietojen tai taitojen puutteesta tai lievästä huolimatto­muudesta johtunut puutteelli­nen lähdeviittaaminen Plagiointi opintosuorituksessa Eettinen kirjoittaminen Plagiointivilppi Tahallinen tai törkeästä piittaamattomuudesta seurannut plagiointi opintosuorituksessa - Suora kopiointi - Mukaillen tehty kopiointi - Vapaamatkustaminen ryhmätyösuorituksessa - Epärehellinen yhteistoiminta - Itsensä plagiointi a. Teksti on oma luomus. b. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat kunnossa. c. Epäsuorat lainaukset on pyritty tekemään vääristele-mättä asiasisältöä. d. Sitaattioikeus täyttyy suorien lainausten tapauksessa. Täydennetään TENK:n HTK-ohjeistossa määriteltyä käsitteistöä korkeakoulujen käyttöön Määritellään [tai vahvistetaan raportissa esitetyn pohjamäärittelyn mukaisesti] opintosuorituksiin liittyvien plagiointiepäilyjen käsittelyyn tarvittavat käsitteet: - opiskeluvilppi - plagiointivilppi - plagiointi opintosuorituksessa. Selvitetään, voidaanko nämä näkökulmalliset peruskäsitteet liittää TENK:n HTK-ohjeistoon. Mikäli opetuskontekstin vaatimuksista johdetut käsitteet eivät sovellu tutkimustoiminnan tarpeista määriteltyyn HTK-ohjeistoon, opintojen aikaisen toiminnan eettiselle käsitteistölle on määriteltävä omistaja sekä ylläpito- ja legitimaatiomalli. Kaavio yllä on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista (raportin 6. luku 6)

32 NORMATIIVISTEN OHJEISTOJEN HARMONISOINTITARVE

33 Vilppitapausten käsittely- ja HTK-ohjeistojen itsearvioinnin tueksi tuotetut suositukset valmisteli Aalto-yliopiston lakimies Anna Johansson. Raportti, luku 7.

34 Esimerkki tieteellisen tiedon käytön koulutukseen nivelle- tystä PT-järjestelmän käyttö- valmennuksesta opintopolun eri vaiheissa. Käyttö liitetään opintojen vaiheen mukaisiin osaamis- tavoitteisiin. Tämän geneerisen, sekä amk- että yliopisto-opintojen suunnittelua tukevan mallin määritteli työryhmä Markku Ihonen, Elizabeth San Miguel , Irma Mänty, Anne Nevgi, Sanna Suoranta, Sari Tervonen, Totti Tuhkanen. Raportti, luku 8.

35 1. Opiskelija kysyy – opettaja vastaa
2. Opettaja kysyy – korkeakoulu vastaa 3. Korkeakoulu kysyy – opettaja vastaa Jos olen epävarma aikomani menet- telyn eettisyydestä, mistä saan tukea? Jos minuun kohdistuu vilppiepäily, miten minun henkilökohtainen opis- kelijan oikeusturvani ja yksityisyyden suojani on varmistettu selvitysproses- sissa? Mistä saan tietoa oikeuksistani? Mitä minun tulee tehdä, jos havaitsen korkeakouluyhteisön jäsenen menet- televän vilpillisesti, jos henkilökunta ei puutu epäilyyn tai jos havaitsen jonkun käyttäneen tekstiäni luvatta? Mitä minun tulee tietää korkeakoulu- ni toimintaperiaatteista, säännöistä sekä ohjeista, jotka koskevat opiske- lun ja tieteenteon vilppiä, sen toden- tamista ja vilpin käsittelyprosessia? Mistä saan tietoa hyvästä tieteelli- sestä käytännöstä (HTK) sekä oppi- misen eettisistä menettelytavoista ja niiden loukkauksista? Missä, milloin ja miten opin ja har- jaan­nun näiden kysymysten hallin- nassa? Miten pääsen itse käyttämään plagiaa­tintunnistusohjelmaa tämän oppimisen tukena? Mitä minun tulee tietää korkea- kouluni periaatteista, säännöistä ja ohjeista, jotka koskevat opiskelun ja tieteenteon hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK) ja vilppiä tai piit- taamattomuutta - ja mistä saan tämän tiedon? Minkälaisin tavoittein minun tulee osana omaa työtäni opettaa ja ohjata hyvää kirjoittamista? Mistä saan tukea plagiaatintunnis- tusohjelman käyttöön ja ohjelman tuottaman raportin tulkintaan? Mistä tiedän, milloin ja miten minun tulee käynnistää selvitys- prosessi (PT-tulosraportin pohjalta), ja mistä saan siihen tukea? Mistä saan työnohjauksellista tukea kun opiskelijaani epäillään vilpistä tai hänen todetaan syyllistyneen siihen? Missä opintojen vaiheissa pereh- dytät opiskelijasi hyvään tieteelli- seen käytäntöön (HTK) ja opiskelun eettisiin menettelytapoihin? Miten oppiaineessasi varmistetaan, että opettajilla on riittävän yhden- mukaiset käytännöt HTK:n opetta- misessa ja opiskelijoiden tekstien alkuperäisyyden arvioimisessa? Osaatko hyödyntää PT-järjestel­ mää opetusvälineenä tieteellisen kirjoittamisen opettamisessa ja harjoittelemisessa? Miten varmistat, että kohtelet opiskelijoitasi tasapuolisesti heidän tuottamiensa tekstien alkuperäi- syyden tarkastamisessa? Tiedätkö miten menetellä jos epäilet tapahtuneen opiskelu- vilppiä? Tiedätkö miten vilppiepäilyt ja todetut tapaukset dokumentoidaan ja tilastoidaan? Tiedätkö miten prosessissa ja doku- mentoinnissa turvataan opiskelijan yksityisyyden suoja? Ja miten opis- kelijan oikeusturva varmistetaan sen jälkeen, kun hän on sovittanut eettisen rikkeensä? Esimerkki usean näkökulman kysymyssarjasta, jolla voidaan kartoittaa ohjausmenettelyjen mitoituksen riittävyyttä sekä ohjaavan aineiston löydettävyyttä ja kattavuutta. Kysymyssarjat laati työryhmä Markku Ihonen, Elizabeth San Miguel, Irma Mänty, Anne Nevgi, Sanna Suoranta, Sari Tervonen, Totti Tuhkanen. Raportti, luku 8.

36 Ohjeiston harmonisointi
Suositetaan prosessiohjeiston harmonisointia. Esitetään plaagiaatintunnistusprosessin liittämistä KKA:n laatuauditoinnin piiriin.

37 YHTEENVETO TUNNISTETUISTA KEHITTÄMISALUEISTA:
HANKINNAT JA PALVELUNKEHITTÄMINEN Luodaan valmius yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankintayhteistyöhön kansallisella tasolla Kehitetään järjestelmien ja toimintaprosessien kokonaistietoturvaa Kehitetään PT-järjestelmien testausmenettelyjä Kehitetään PT-järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä parantavia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja TUOTANTOKÄYTTÖ JA TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN  Kehitetään plagiointitapausten laadullista ja määrällistä seurantaa Esitetään PT-käytäntöjen ja ohjausjärjestelmien liittämistä KKA:n laatuauditoinnin piiriin Määritellään suomalaisten vertailutietovarantojen kehittämistavoitteet Sovitaan vertailutietovarantojen kehittämisohjelmalle omistaja Määritellään vilppitapausten käsittelyn ja HTK-ohjeistojen kattavuuden, rakenteen ja käsitteellisen tarkkuuden kehittämiselle yhtenäiset tavoitteet Määritellään HTK:n koulutukselle opintojen vaiheen mukaiset suositukset.

38 LOPUKSI HYVÄ KÄYTÄNTÖ LÄNSIRANNIKOLTA:

39 Eettinen ohjeisto Rehtori Kalervo Väänänen
vahvisti Turun yliopiston Oppimisen eettiset ohjeet opiskelijoille ja opettajille. Ohjeet sitovat jokaista ylioistoyhteisömme jäsentä henkilökohtaisesti. Opintovilppi on rikkomus tätä ohjeistoa sekä hyvää tieteellistä käytäntöä vastaan.

40 Lisätietoja selvitysraportista: Totti Tuhkanen Puhelin 040 5022526
Raportti on ladattavissa osoitteesta: