Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma

Esitys aiheesta: "Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma
Keskeiset kehittämishaasteet, luonnos

2 Tarkastelujen aluetyypit
1. Kaupunkiseudut (Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa) 2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke 3. Palvelukeskukset 4. Haja-asutusalueet Lisäksi tarkastellaan erik-seen pitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

3 Hämeenlinnan seutu (ydinalue)
Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen erityisesti Hämeenlin-nan keskusta-alueella sekä Parola-Hml-Turenki-vyöhykkeellä. Tärkeitä ovat uudentyyppisten liikenteellisten ratkaisujen ja matkaketjujen palvelutason parantamisen ohella: maankäytön ratkaisut (täydennysrakentaminen, laajenemisalueiden harkittu suuntaaminen kevyen ja joukkoliikenteen ratkaisuineen, asuntotyyppiratkaisut, päärataan tukeutuvat ratkaisut uusine lähijunaseisakkeineen) – laadittujen maankäytön strategioiden mukaisesti palveluverkon kehittäminen (lähipalvelujen saavutettavuus kävellen ja pyörällä, keskittyvien julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus myös joukkoliikenteellä, kaupan suuryksikkö-jen saavutettavuus myös muulla kuin henkilöautolla) uusien työssäkäyntialueiden kehittyminen/sijoittuminen sekä liikkumisen ohjaus (nykyistä kokonaisvaltaisempi ote ja em. kulkumuotojen arvostuksen lisääminen). Hämeenlinnan kantakaupungin sekä Parolan ja Turengin kuntakeskusten saavutettavuuden turvaaminen kaikilla kulkutavoilla, pysäköintimahdollisuudet niin autolla kuin pyörällä. Lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä myös kunta- ja kaupunginosakeskuksissa. Paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuudet? Kaupunginosa- ja kuntakeskusten sekä Hämeenlinnan kantakaupungin välisten joukko-liikenneyhteyksien sekä kyläkeskusten ja kuntakeskusten välisen asiointiliikenteen turvaaminen -> laajemmin henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen.

4 Hämeenlinnan seutu (ydinalue)
Vt 3 uusien eritasoliittymien/liityntäpysäköinnin tarve, vt 10 pitkäjänteinen kehittäminen painottaen kytkeytymistä maankäytön kehittämisalueisiin. Pitkämatkaisen pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle suuntautuvan pendelöinnin tarpeet (liityntäparkit ja –liikenne, lähijunaliikenne, Pendolinot…). Liikenneturvallisuus ja esteettömyys. Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien, kaupunkikeskustan katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ- , opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat sujuvine matkaketjuineen kantakaupungissa ja sen reuna-alueilla Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kaupunginosa- ja kuntakeskuksista kantakaupunkiin Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat keskuskaupunkiin Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät kuljetukset.

5 Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue)
Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen Hämeenlinnan seutua vastaavasti MALPE-kokonaisratkaisuin: kehittämispotentiaalia on erityisesti keskustoissa sekä päärataan tukeutuvilla kasvualueilla ottaen huomioon palveluiden käyttö ja yhteydet myös yli kuntarajojen (mm. Monni). Riihimäellä lisäksi erityisesti vt 3 länsipuolelle sijoittuvien kasvualueiden (Riutta, Kalmu) kevyen ja joukkoliikenteen houkuttelevat yhteydet. kt 54 välin Loppi-Oitti joukkoliikenteen kehittämispotentiaali? Keskusta-alueiden saavutettavuuden riittävä turvaaminen eri kulkumuodoilla, pysäköintimahdollisuudet. Liikenneturvallisuus ja esteettömyys. Paikallisliikenteiden palvelutason kehittämisen kytkentä maankäytön kehittämiseen sekä työ- ja opiskelumatkoja palvelevan seutuliikenteen turvaaminen. Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen. Vt 3 uusien eritasoliittymien/liityntäpysäköinnin tarve. Uusien ohikulkuteiden/sisääntuloteiden todelliset tarpeet ja aikajänne (esim. Riihimäen läntiset sisääntulotiet vt 3-kt 54 sekä Hyvinkään itäinen radanvarsitie).

6 Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue)
Pitkämatkaisen erityisesti pääkaupunkiseudulle mutta myös Hämeenlinnaan suuntautuvan pendelöinnin tarpeet. Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien (esim. Valio) sekä kaupunkikeskustojen katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu-, asiointi- sekä vapaa-ajan matkat sujuvine matkaketjuineen kaupunkikeskustoissa ja niiden reuna-alueilla Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kt 54 suunnassa Pitkät työmatkat pääkaupunkiseudulle Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat Tukkukaupan ja teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät kuljetukset.

7 Forssan seutu (ydinalue)
Nauhataajaman Jokioinen-Forssa-Tammela joukkoliikenteen (työ- ja opiskelumatkat) sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen MALPE-kokonaisuutena. Matkaketjujen sujuvuuden parantaminen, liikenneturvallisuus ja esteettömyys. Pitkämatkaisen, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin tarpeet. Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen ottaen huomioon yhteystarpeet maakuntarajan yli (Loimaa, Somero). Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin sekä kaupunkikeskustan katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9 ja vt 10) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön kasvu-alueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Kt 52 on geometrialtaan huono, Someron suunnan yhteystarpeet? Ratayhteyksien kehittäminen pitkällä tähtäimellä parantamaan kuljetusyhteyksiä pk-seudulle (Riihimäen kautta?). Humppilan logistiikka-alueen kehittäminen?

8 Forssan seutu (ydinalue)
Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu- sekä asiointimatkat sujuvine matkaketjuineen Jokioinen-Forssa-Tammela-nauhataajamassa Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset Kierrätykseen ja jätteenkäsittelyyn liittyvät kuljetukset.

9 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä
Pääradan ja Helsingin ratapihan kapasiteettipula ja sen rajoittama vuorotarjonta (sekä matka-ajan ennakoitavuuspuutteet), pääradalle esitettyjen parantamishankkeiden toteuttaminen sekä pääradalle esitetyt tulevaisuuden lähijunaseisaketarpeet. Ratayhteyden hyödyntäminen! Valtatien 3 uudet eritasoliittymät sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen yhdessä joukkoliikenteen palvelutason kehittämisen kanssa (eritasoliittymien kehittäminen vastaamaan myös elinkeinoelämän tarpeita sekä muita maankäytön kasvualueita); myös Helsingin sisääntuloväylät (matka-ajan ennakoitavuus). Juna- ja pikavuoroliikenteen vuorotarjonnan sopivuus työ-, opiskelu- ja asiointimatkaliiken-teeseen; myös sujuvat matkaketjut, lipputuotteet sekä informaatio. Yhteydet Hki-Vantaan lentoasemalle. Muun joukkoliikenteen haasteellisuus. Kaupunkiseutujen maankäytön ja HHT-kehityskäytävän liikenteen kehittämistoimen-piteiden ajallinen yhteensovittaminen – joukkoliikennelähtöinen aluesuunnittelu. Kehityskäytävän tiiviimpi kytkeminen osaksi metropolin työssäkäyntialuetta. Sujuvan kauttakulkuliikenteen turvaaminen.

10 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä
Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle sekä työasiamatkat Hki-Vantaan sekä Tampereen Pirkkalan lentoasemille (joista jatkoyhteydet) Joukkoliikenteellä tehtävät asiointimatkat kehityskäytävän varren taajamista lähimpiin suurempiin keskuksiin Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

11 Muut liikenne-/kehityskäytävät
Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9, vt 10/vt 12 ja kt 54) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön kasvualueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen. Sujuvan kauttakulkuliikenteen turvaaminen, HFP, Turku-Pietari-yhteys Joukkoliikenteen roolit ja mahdollisuudet. Liikenneturvallisuustilanne, matka-aikojen ennakoitavuus. Käytävien erityispiirteiden huomioon ottaminen. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat lähimpään seutu-/kuntakeskukseen Kehityskäytäviä pitkin tehtävien erityyppisten matkojen liikenneturvallisuus Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

12 Palvelukeskukset Palvelukeskusten liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kehittäminen sekä lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä. Koulumatkojen turvallisuus sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat. Seutukeskuksiin suuntautuvia työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja palvelevan, kysyntää vastaavan seutuliikenteen palvelutason turvaaminen. Opiskelumatkojen matkaketjupuutteet kaukoliikenteen liityntäliikenteessä. Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittä-minen (esim. koulukuljetusten yhdistäminen avoimeen). Palvelujen keskittymisen vaikutukset. Pääteiden liikenneturvallisuus sekä vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon kunto ja ylläpito asiakastarpeita vastaavasti. Liikennöitävyyden turvaaminen koko tieverkolla. Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Palvelukeskusten lähipalvelujen ja työpaikka-alueiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä (työ-, opiskelu- ja asiointimatkat). Turvalliset peruskoululaisten koulumatkat sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat. Työ- ja opiskelumatkat joukkoliikenteellä sekä turvallisesti henkilöautolla seutu- ja maakuntakeskuksiin sekä liitynnät kuntakeskuksista pääradan liikenteeseen Julkisten (sote) ja kaupallisten palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä (autottomat) Jakelukuljetukset.

13 Haja-asutusalueet Eri matkatyyppien pituuksien kasvu samalla kun vähäliikenteisen tieverkon rapistuminen jatkuu ja julkisen liikenteen palvelujen järjestäminen on erittäin haasteellista. Liikkumisen tukeutuminen hyvin vahvasti henkilöautoiluun. Julkisten liikennepalvelujen taso poikkeaa suuresti kuntien välillä. Koulukuljetusten pituudet. Maankäytön ohjauksen vaikutus tulevaisuuden ongelmien määriin? Autottomien ja erityisryhmien liikkuminen, kuntien asiointi- ja palveluliikenne? Uusien liikennepalvelujen tarve ikääntyvän väestön liikkumismahdollisuuksien ylläpitämiseksi sekä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistamiseksi. Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen kokonaissuunnittelun ja –hankinnan hyödyntäminen. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittämisen merkitys niin asukkaille kuin yrityksille. Etätyön tekomahdollisuuksien kehittäminen. Maatalouden raaka-aineiden saannin ja tuotekuljetusten sekä metsätalouden/bioenergian kuljetusten turvaaminen vähäliikenteisellä tiestöllä. Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistely. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Autottomien (ja ikääntyneiden) omatoimiset asiointimatkat haja-asutusalueilta lähimpään palvelukeskukseen, sujuvat matkaketjut ja riittävä asiointiliikenne Työ- ja opiskelumatkat (tiestön kunnossapito), turvalliset ja matka-ajaltaan kohtuulliset koulumatkat Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset.

14 Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset
Pitkien matkojen matka-ajat ovat HHT-vyöhykkeeltä parhaat. Edellytykset matka-aikojen lyhentämiselle erilaiset maakunnan eri osista. Matkaketjujen sujuvuus. Pääradan vuorotarjonnan (ml. Pendolinot) sekä liityntäliikenteen ja –pysäköinnin puutteet, yhteydet Hki-Vantaalle. Ratayhteyksien hyödyntäminen! Vt 2, vt 10/12 sekä kt 54 kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita. Pikavuoroliikenteen kehittäminen: (Vt 2: valtatien kehittäminen, Helsinki-Forssa- ja Turku-Forssa-työmatkojen lipputuotteet, liityntäpysäköinti Vt 3: etuudet Helsingin sisääntuloväylillä, liityntäpysäköinnit, yhteydet myös Pirkkalaan Vt 10, vt 12 sekä kt 54: Turku-Lahti tarjonnan keskittäminen vaihtoyhteyksineen? Tiestön parantaminen (liikenneturvallisuus), pikavuoropysäkkitarpeet). Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen logistiikkapalveluita, kansainvälisiä yhteyksiä ja erilaisten kuljetusmuotojen hyödyntämismahdollisuuksia kehittäen. Kuljetusyhteyksien edelleen kehittäminen Venäjälle, Turku-Pietari. Matkailuliikennepalvelujen kehittäminen, kytkeminen matkailutuotteisiin ja niiden markkinointiin. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu-, työasia- ja asiointimatkat pk-seudulle ja jatkoyhteyksiin Kansainväliset kuljetusketjut maakunnasta satamiin ja satamista maakuntaan Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusketjut.

15 Yhteistyö ja toimintamallit
Ei jatkuvaa yhteistyötä naapurimaakuntien/HLJ-alueen kanssa. Maakuntatasolla ei ole vielä toimivaa liikennejärjestelmätyöryhmää - eikä myöskään kaupunkiseuduilla. Tilanne on sama liikenneturvallisuuden osalta, tarkoitus on kuitenkin perustaa kaupunkiseuduille liikenneturvallisuustyöryhmät. Alueelliset joukkoliikennetyöryhmät toimivat jo kaupunkiseuduilla. Eri työryhmien toiminnan yhteensovittaminen ja yliorganisoinnin välttäminen. Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen -> MALPE-yhteen-sovittamisen maakunnalliset ja seudulliset toimintamallit? Päätöksentekijä-, asukas- ja elinkeinoelämävuorovaikutuksen kehittämis-tarpeet: -> Pysyvien ja maakunnalle/seuduille luontaisten toimintamallien löytäminen -> Strategiatyön ja arkityön linkittäminen -> Toimenpiteiden tehokas käynnistäminen/jalkauttaminen.

16 Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma
Tavoiteasettelun taustaa sekä ehdotukset tavoitteiksi, luonnos

17 Yleisiä lähtökohtia Maakunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita – samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet erilaistuvat (eroja myös kaupunkiseutujen kesken, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhyke vs. muut alueet). Nykyisen infrastruktuurin suuri korjausvelka ja ylläpidon haasteet vs. laajennusinvestointien tarpeet. Liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus lähitulevaisuudessa – ja mitä todennäköisemmin myös pidemmällä tähtäimellä. Vähemmillä resursseilla on saatava yhä enemmän vaikuttavuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteellisuus -> v vs. realistisuus. Tavoitteisiin sitoutuminen! Priorisoinnin välttämättömyys. Palvelutaso- ja MALPE-ajattelun soveltaminen.

18 Palvelutasoajattelu liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Liikennepoliittinen selonteko: ”Liikennepolitiikkaa kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan, määrit-telemällä matkojen ja kuljetusten erilaisten palvelutasotekijöiden tavoite-taso. Palvelutasoa määriteltäessä tulee lisäksi ottaa huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset (mm. kestävyys ympäristön kannalta, tasa-arvo) sekä pyrkiä tasapainoiseen kokonaisuuteen.” Ehdotus matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden yhtenäiseksi palvelutasoluokitukseksi juuri valmistunut: Lisäksi matkan hinta ja yhteyden olemassaolo. Liikkumistarpeen vähentäminen (MALPE, toimintojen sijoittuminen) sekä muut yhteiskunnalliset tavoitteet (esim. tehokkuus).

19 Palvelutasoajattelu suunnittelun eri osavaiheissa
Nykytila- ja tulevaisuustarkastelut (MALPE- ja palvelutasoanalyysi) Toimintaa ohjaavat/muuttavat linjaukset Toimenpiteet Matkoja ja kuljetuksia koskevat palvelutasotavoitteet (aluetyypeit-täin sekä erikseen pitkät matkat/ kuljetukset) Palvelutasoanalyysin tarkentami-nen (tavoitteiden ero nykytilaan) Kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot (liikkumistarpeen ja päästöjen vähentäminen, toiminto-jen sijoittuminen, tehokkuus…) Taustastrategiat, linjaukset, LPS ym.

20 Palvelutasotavoitteiden varmistaminen
Palvelu-taso tavoite-tilassa Palvelutasotavoitteiden varmistaminen Aika/v Suuret investoinnit ”Palvelutason oltava aina riittävän hyvä” 30 Maankäyttö ja liikenne Uudet väylät, logistiikka- ja matkakeskukset Pienet investoinnit Suunnittelutarpeet v +maakuntakaavavaraukset + esisuunnitteluohjelma 10 Rakenteen parantaminen Maankäyttö Liittymien parantaminen Pysäköinti Ohituskaistat IT-palvleut Suunnitteluohjelma 10v Pienet, nopeat toimenpiteet 4 Kunnossapito Liikenteen ohjaus Vaihtoehtoiset liikennemuodot tai -reitit Tiedottaminen Suunnitteluohjelma 4-5-v 1 Toimintasuunnitelmat 1-2-v

21 Liikennejärjestelmän visio

22 Liikennejärjestelmän visio 2040
Maakuntasuunnitelman 2035 visio: ”Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueen luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen… Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta…” Maakuntasuunnitelmasta: Häme on vuonna 2035 eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. Sijainti keskellä Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hämeen sijainti kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella hyödynnetään täysimääräisesti. Rautatiet ja päätiet muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Siivet ja juuret-laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040: Yhteisiksi johtoteemoiksi valitaan Kestävä arki ja Kansainvälinen kilpailukyky. -> Ehdotus liikennejärjestelmän visioksi 2040: Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden.

23 Yleiset kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot
Toiminta on asiakaslähtöistä ja tehokasta. Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. Ratkaisuissa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Kehittämistyöhön otetaan mukaan tämän edellyttämät uudet osapuolet. Nykyisen infrastruktuurin käyttö on tehokasta. Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työssäkäyntialueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen. Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenne-turvallisuutta. Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymistä tuetaan alueen erityispiirteet ja eri kulku-/kuljetusmuotojen potentiaali huomioon ottaen. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen, luonnonympäristö‐, maisema‐ ja kulttuuriarvot sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset.

24 Ehdotukset palvelutasotavoitteiksi (tavoitetila vuonna 2040)

25 Aluetyypit 1. Kaupunkiseudut (Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa)
2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke 3. Palvelukeskukset 4. Haja-asutusalueet Lisäksi tarkastellaan erik-seen pitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

26 Kaupunkiseudut (ydinalueet)
Päätavoitteet: Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskunta-rakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen: Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-Riihimäki-Oitti nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela. Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilö-auton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan. Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustan-nustehokkuus ja täsmällisyys on hyvä.

27 Kaupunkiseudut (ydinalueet)
Seuduille yhteiset muut tavoitteet: Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen matka-ajat ovat henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä. Lähipalvelut ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä. Ikääntyneet voivat tehdä päivittäiset asiointimatkat keskustoihin joustavasti palveluliikenteellä. Jakelukuljetusten täsmällisyys ja kustannustehokkuus on hyvä.

28 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä
Päätavoitteet: Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuu-deltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia. Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat. Muut tavoitteet: Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset, mukaan lukien erikoiskuljetukset ja Venäjälle suuntautuvat kuljetukset, voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi. Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta. Kehityskäytävällä tehtävien matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä.

29 Muut kehitys-/liikennekäytävät
Päätavoitteet: Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä. Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat kehityskäytävillä. Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Muut tavoitteet ovat samat kuin HHT-kehityskäytävällä. Tavoitteita toteuttavissa toimenpiteissä otetaan huomioon eri kehitys-/liikennekäytävien erityispiirteet.

30 Palvelukeskukset Päätavoitteet: Muut tavoitteet:
Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti. Muut tavoitteet: Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä. Ikääntyneiden esteettömät asiointimatkat turvataan. Matkaketjut kehityskäytävien joukkoliikenteeseen ovat hallittavia. Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta.

31 Haja-asutusalueet Päätavoitteet: Muut tavoitteet:
Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella. Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Muut tavoitteet: Esteettömät asiointimatkat haja-asutusalueen kylistä lähimpään kuntakeskukseen turvataan kerran viikossa. Koulumatkat ovat turvallisia ja matka-ajoiltaan kohtuullisia. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet, sähköiset palvelut sekä etätyömahdollisuudet vähentävät liikkumistarpeita sekä turvaavat palvelujen saavutettavuutta.

32 Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset
Päätavoitteet: Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. Muut tavoitteet: Eri kuljetusmuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti. Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. Pitkät matkat ja kuljetukset ovat turvallisia. Matka-aikojen ennakoitavuus on hyvä.

33 Yhteistyö ja toimintamallit
Päätavoitteet: Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty toimivat mallit. Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä. Muut tavoitteet: Liikenteeseen liittyvien eri työryhmien toiminta yhteensovitetaan ja päällekkäisyydet karsitaan. Liikenteen suunnittelu kytkeytyy niin maakunta-, seutu- kuin kuntatasolla tehokkaasti maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän suunnitteluun. Päätöksentekijät ymmärtävät liikenteen merkityksen osana maankäytön suunnittelua sekä laajemmin osana maakunnan strategista kehittämistä. Liikennejärjestelmätyöhön otetaan mukaan monipuolisen toimenpidevalikoiman edellyttämät uudet osapuolet. Strategiatyöt jalkautuvat arkityöhön tehokkaasti.