Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön

Esitys aiheesta: "Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön"— Esityksen transkriptio:

1 Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön
JYSELI 2025 – Rakennemalli 20X0 Liikenteen kytkennät seudun maankäyttöön

2 Lähtökohtina liikenteen nykytila ja Jyväskylän liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjat

3 Liikennejärjestelmän päämäärä
Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edis-tetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakes-kukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikkoja. Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikenne-muotoihin – kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt- ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt. Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden valtakunnantasolla ja luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella.

4 Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet
Yhdyskuntarakenne 2. Liikenteen ja liikkumisen hallinta 3. Joukkoliikenne 4. Kävely ja pyöräily 5. Jyväskylän keskus-tan kehittäminen 6. Liikenneverkkojen kehittäminen

5 Trendikehitys on katkaistava!

6 Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla (milj
Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla (milj. matkustajaa / vuosi)

7 Palvelut ja asuminen määrittävät liikkumistarpeen ~ 80% määräpäistä

8 Kevytliikenne - etäisyys ratkaisee käytön

9 Liikennesuorite eri maankäyttövyöhykkeillä

10 Neljä palvelutasoluokkaa (4)
Joukkoliikennekaupunki (paras luokka) => pyritään keskittämään maankäyttöä Luokka 2: Seutuliikenteen laatukäytävät (seutuliikenteen parhaat yhteysvälit), parhaat maankäyttö-alueet kaupunkialueen ulkopuolella Luokka 3: Muut säännöllisen reittiliiken-teen vaikutusalueella olevat alueet, voi lisätä maankäyttöä harkiten Luokka 4: Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat alueet, ei lisää maankäyttöä

11 Nykytrendi

12 Yhdistelmämalli

13 Liikenteellisiä vaikutuksia

14 Maankäyttö tiivistyy nykytilanteeseenkin nähden

15 Joukkoliikenne parempi kuin trendivaihtoehdossa

16 Henkilöauton käyttö vähenee

17 YHDISTELMÄMALLI - Joukkoliikennehuomioita
Yhdistelmämallissa joukkoliikenteen kehittämis- ja säilymis-edellytykset ovat oleellisesti nykytrendiä paremmat, koska asutusta keskitetään ja tiivistetään joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsille. FLOW– ja KNOW -vyöhykkeet tukeutuvat joukkoliikenteen kehittämiskäytäviin ja kaupunkiliikenteen runkolinjoihin. Tälle alueelle pystytään järjestämään jopa henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikennepalveluja. Asutuksen keskittäminen tälle alueelle edesauttaa joukkoliikenteen edelleen kehittämistä. GROW –alueet tukeutuvat Saviota ja Kuhanniemeä lukuunottamatta pääosin oivallisesti nykyiseen pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen verkkoon. Joukkoliikenteen saavutettavuus riippuu kuitenkin viime kädessä asutuksen sijoittumisetäisyydestä runkolinjoilta sekä kevytliikenne- ja pysäkkijärjestelyistä. SLOW –alueet ovat henkilöautoalueita, eikä näille alueille pystytä järjestämään säännöllistä joukkoliikennettä. Perusasiointiyhteyksiä ja lakisääteisiä kuljetuksia hoidetaan mahdollisesti kutsu- tai palveluliikenteellä.

18 Joukkoliikenteen palvelutaso eri alueilla
FLOW ja KNOW: Säännöllinen ja tiheävuoroinen joukkoliikenne kaikkina päivinä ympäri vuoden. Vuoroväli pääosin 60 minuuttia tai vähemmän. Kesällä tarjontaa hieman talvikautta vähemmän. GROW: Pitempimatkaisen joukkoliikenteen ansiosta kohtuulliset tai hyvät joukkoliikennepalvelut . Koulupäivinä noin 5-10 vuoroa/suunta. Aikataulut eivät ole säännölliset. Kesällä ja viikonloppuisin tarjonta selvästi koulupäivätarjontaa vähäisempää.  SLOW: Minimipalvelutaso ja lakisääteiset koulu- ja sosiaalitoimen kuljetukset hoidetaan yhteiskunnan tukemina. Joukkoliikenne kutsuliikennettä, palveluliikennettä, asiointitakseja tai koululaisvuoroja. Minimipalvelutaso on kaksi edestakaista asiointiyhteyttä/viikko. Palvelutasoon vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen tulevaisuuden hoitomalli. Oletettavasti ainakin FLOW- ja SLOW vyöhykkeillä tulee käyttöön malli, jossa viranomainen päättää palvelutasosta.

19 Ennustetilanteen verkkovaihtoehdot
Perusverkko (Vt4, Vaajakosken ohitus, Kuokkalan kehätie, Laukaantien parantaminen, Vt4 Kirri-Vehniä) Tieverkko- ja joukkoliikennesuunnittelu käynnissä. Trendiennusteen liikennemäärät Yhdistelmämallin liikennemäärät

20 Ennusteiden ”Yhdistelmämalli” ja ”Nykytrendi” erot perusverkolla

21 Alustavat päätelmät Yhdistelmämalli parantaa kestävän liikkumisen (joukko- ja kevytliikenteen) toimintaedellytyksiä ja vähentää henkilöautoliikenteen matkoja (käytön tarvetta) Yhdistelmämalli luo edellytyksiä joukkoliikenteen nykyisten runkoyhteyksien tarjonnan kehittämiselle (KNOW ja FLOW). Yhdistelmämallissa matkojen keskimääräinen pituus nykytilanteeseen verrattuna kasvaa jonkin verran mutta on lyhyempi kuin trendimallissa. Liikenneverkon kuormitus lisääntyy erityisesti Laukaa-Jyväskylä-Muurame –akselilla.