Hämeenlinna Esko Lukkarinen, Länsi-Suomen lääninhallitus

Esitys aiheesta: "Hämeenlinna Esko Lukkarinen, Länsi-Suomen lääninhallitus"— Esityksen transkriptio:

1 Hämeenlinna 31.03.2009 Esko Lukkarinen, Länsi-Suomen lääninhallitus
Viranhaltijan virkavastuu, julkisen vallan ja rahan käyttö, työsopimussuhde – vapauttaako vastuusta ? Hämeenlinna Esko Lukkarinen, Länsi-Suomen lääninhallitus

2 I. Ammatillista koulutusta ohjaavaa lainsäädäntöä
Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Asetus opetus- ja kulttuuri toimen rahoituksesta Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta Laki julkisesta työvoimapalvelusta Kuntalaki Laki kunnallisesta viranhaltijasta Työsopimuslaki Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Henkilötietolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Rikoslaki Vahingonkorvauslaki

3 II. Viranhaltijan ja työntekijän velvollisuuksista
1. Yleiset velvollisuudet Laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 § Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä Toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etuutta, josta säädetään rikoslain 40 luvussa Työsopimuslaki 3 luku 1 § Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa

4 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Neuvonta Hyvä kielenkäyttö
2.Hyvä hallinto Tasapuolisuus, suhteellisuus, objektiivisuus, tarkoitussidonnaisuus ja luottamuksensuoja Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Neuvonta Hyvä kielenkäyttö Viranomaisten yhteistyö Päätöksenteon muotovaatimukset

5 4. Sivutoimen ja kilpailevan toiminnan kielto virkasuhteessa (ViranhaltijaL 18 §)
Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työantajaa (myös valmisteleva toiminta kielletty

6 5. Kilpailevan toiminnan kielto työsopimussuhteessa (TyösopL 3 L § §)
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Myös valmisteleva toiminta kielletty

7 6.Työturvallisuus ViranhaltijaL 20 §: Viranhaltijan on huolehdittava työturvallisuudesta siten kuin työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä viranhaltijan velvollisuudeksi säädetään Työturvalllisuuslaki 18 §: Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta Huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muidenkin työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä Vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen ja terveydelleen haittaa tai vaaraa

8 III.Virkasuhde vai työsopimussuhde?
Kuntalain 44 § Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa.  Perusteltu syy? Esim. - toiminnan määrässä tapahtuva vaihtelu - tehtävä, jota välittömästi ryhdyttävä hoitamaan, mutta ei virkaa vielä perustettu

9 IV.Virkasuhteen ja työsuhteen eroista
Työsuhde Yksityisoikeudellinen  erimielisyydet riita-asioina yleisissä tuomioistuimissa Syntyy työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella Lain- tai sopimuksenvastaisesti päätettyä työsuhdetta ei voida palauttaa vastoin työnantajan tahtoa Pääsääntöisesti ei julkisen vallan käyttöä Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet perustuvat työsopimukseen Virkasuhde Julkisoikeudellinen erimielisyydet valitus- tai hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimissa Syntyy kunnan yksipuolisella hallintotoimella Lainvastaisin perustein päättynyt virkasuhde palautuu tuomioistuimen päätöksellä Julkisen vallan käyttö Rikosoikeudellinen virkavastuu jossain määrin laajempi kuin työntekijän Kunta voi määrätä viranhaltijan tehtävistä ja velvollisuuksista Työtaisteluoikeus rajoitetumpi kuin työntekijän

10 V.Julkisen vallan käyttö
Rikoslain 40 luku 11 § - Lain tai asetuksen nojalla tehtäviin kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka - Lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen Vahingonkorvauslain 3 luku 2 §: Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

11 Julkista valtaa käyttävä henkilö rikoslain mukaan
Rikoslain 40 luku 12 § : Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön  RL 40 luku 11 § 1 mom 5)kohta: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä tarkoitetaan a) sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen b) sitä jonka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a) kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai –ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla

12 Julkisen vallan käyttö? (KKO:n ratkaisukäytäntöä))
Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen virheellisyydestä aiheutunut vahinko.

13 Julkisen vallan käyttö ?(KKO:n ratkaisukäytäntöä))
A oli uhkaamalla käyttää väkivaltaa vaatinut terveyskeskuslääkäriä uusimaan hänen lääkemääräyksensä. Lääkemääräyksen antamista ei pidetty julkisen vallan käyttöä sisältävänä toimena. A:n ei siten katsottu menettelyllään syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. (Ään.)

14 KKO:n perusteluista Julkisen vallan käyttöä sisältävät virkatoimet voivat siten olla sellaisten päätösten tekemistä ja valmistelua, joilla asetetaan oikeudellisia sääntöjä ja sovelletaan niitä yksittäistapauksessa, kuten esimerkiksi tuomioistuinten lainkäyttö, rikosten esitutkinta ja poliisitutkinta, ulosotto sekä hallintomenettelyyn liittyvät sellaiset toimet, joilla puututaan toisten etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Niiden ohella suojelun piiriin kuuluu myös sellainen tosiasiallinen julkisen vallan käyttäminen, johon sisältyy mahdollisuus puuttua toisen etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällaisesta toiminnasta mainitaan lainvalmisteluasiakirjoissa esimerkkeinä muun muassa poliisin suorittama valvonta ja järjestyksenpito, rakennustarkastus, vero- tai työsuojelutarkastus, ajoneuvokatsastus sekä metsästyksen ja kalastuksen valvonta (HE 6/1997 vp s. 60). Kaikki virkamiesten toiminta ei kuitenkaan ole julkisen vallan käyttämistä. Esimerkkeinä virkamiehen muunlaisesta, tosiasiallisesta toiminnasta viranhoidossa on mainittu virkaan kuuluvat tutkimus-, opetus- ja koulutustehtävät sekä potilaan hoitaminen julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa. Myös tällaiseen toimintaan saattaa tosin kuulua sellaisia tehtäviä, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä, muun muassa opetustoimessa opintosuoritusten arvostelu ja kurinpitovaltuuksien käyttö (HE 6/1997 vp s ). Hallituksen esityksessä laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista puolestaan lausutaan, että terveydenhuollossa ei ole yleensä kysymys hallintotoiminnasta ja hallintopäätöksistä, vaan terveydenhoitohenkilöstön suorittamista tosiasiallisista toimenpiteistä (HE 185/1991 vp s. 18). Asia on toinen, jos kysymys on potilaan määräämisestä hänen tahdostaan riippumattomaan hoitoon.

15 Julkisen vallan käyttö ? (KKO:n ratkaisukäytäntöä)
Valtion kunnossapidettävä yleinen tie oli ollut useiden kilometrien matkalla paikoitellen liukas. Raskas ajoneuvoyhdistelmä oli noustuaan osan pitkästä mäestä alkanut luisua taaksepäin ja perävaunu oli vaurioitunut vetoauton luisuttua sen päälle. Vahingon ei katsottu aiheutuneen siitä, että tielaitos olisi laiminlyönyt yleisistä teistä annetun lain 11 §:n mukaan sille kuuluvan kunnossapitovelvollisuuden. Ään. Tienpitäjällä on yleisistä teistä annetun lain 11 §:n mukaan velvollisuus pitää tie liikennettä tyydyttävässä kunnossa, mikä merkitsee myös tien liukkauden torjumista. Tien kunnossapidossa ei ole kysymys julkisen vallan käyttämisestä, vaan valtion vastuu tienpitäjänä määräytyy vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tienpitäjä on velvollinen korvaamaan tien kunnossapidon puutteellisuudesta aiheutuneen vahingon, ellei ole selvitetty, ettei vahinko ole johtunut tienpitäjän laiminlyönnistä.

16 VI.Virkavastuu Vahingonkorvausoikeudellinen virkavastuu
Työnantajan isännänvastuu rajoittaa Rikosoikeudellinen virkavastuu Julkisen vallan käyttö palvelussuhteen laadusta riippumatta sovelletaan virkarikossäännöksiä Julkisyhteisön työntekijä sovelletaan virkarikossäännöksiä, vaikka ei julkisen vallan käyttöäkään: Lahjusten pyytäminen tai ottaminen Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen

17 VII.Virkarikoksista Lahjuksen ottaminen, törkeä lahjuksen ottaminen ja lahjusrikkomus Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen Virka-aseman väärinkäyttäminen ja törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen Virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

18 VIII.Seuraamukset virkavelvollisuuksien rikkomisesta
Työoikeudelliset seuraamukset Huomautus Kirjallinen varoitus Työ-/virkasuhteen irtisanominen Rikosoikeudelliset seuraamukset Varoitus Sakko Vankeus Viraltapano Vahingonkorvausvelvollisuus Hallinto-oikeudelliset seuraamukset Lainvalvojan käsitys lain oikeasta tulkinnasta Lainvalvoja kiinnittää huomiota lain oikeaan tulkintaan Lainvalvoja huomauttaa vastaisen varalle