Humanitaarinen maahanmuutto Myyttejä ja tosiasioita

Esitys aiheesta: "Humanitaarinen maahanmuutto Myyttejä ja tosiasioita"— Esityksen transkriptio:

1 Humanitaarinen maahanmuutto Myyttejä ja tosiasioita
”Nyt julkisuudessa menee kaikki läpi, jopa väärinkäsitykset ja virheet. Sellainen keskustelu ei tuota mitään hyvää.” Sosiologi Salla Tuori maahanmuuttokeskustelusta, Turkulainen-lehti Viimeksi päivitetty Tuorin sitaatti: (luettu ) Ilmoita asiavirheistä, esitä parannusehdotuksia jne. Internetissä osoitteessa (vaatii rekisteröitymisen ja kirjautumisen) Kiitokset Homma^^^ Forumin jäsenille: RP, Roope, Vera, OlliH, Jepulister, Jari Leino, Karri, Äänestäjä, Lemmy, Kalle, sattuma, Pliers, Pitkätukka, KJ, cls, MokuMan, john555 -Ike

2 Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
Koostuu Kiintiöpakolaisista pakolaisleireiltä humanitaarisin syin valittuja Turvapaikanhakijoista ihmisiä jotka ovat saapuneet Suomeen omin avuin ja pyytäneet tänne päästyään turvapaikkaa Syynä pitäisi olla kotimaassa kohdattu vaino Vainon syyt rotu, uskonto, kansalaisuus, sosiaalinen asema, poliittinen mielipide Turvapaikan myöntämisen perusteista ks.

3 Humanitaarisen maahanmuuton lähtömaita koskevat myytit

4 Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää
”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista” Filosofi Thomas Wallgren, Pakolainen-lehti 4/2008 Wallgrenin kirjoitus on lehden kyseisen numeron pääkirjoitus sivulla 4: (luettu ) Lainattu lause on osa virkettä, joka kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?” Kirjoituksessaan Wallgren esittää perustelematta myös väitteen, että kaikkia ei voida omassa maassaan tai lähialueilla auttaa. Wallgren oli kirjoittamisen aikaan Suomen Pakolaisavun hallituksen puheenjohtaja.

5 Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää
Pakolaisten asuttaminen Suomeen kiihdyttää ympäristötuhoa, mm. kasvihuoneilmiötä Suomessa asuva pakolainen kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja kuin pakolaisen kulttuuripiirissä asuvat ihmiset Asuttamalla pakolaiset johonkin omaa maataan lähellä olevaan turvalliseen maahan autettaisiin paljon useampaa ja enemmän Elinkustannukset pienemmät Pakolaisten sopeutuminen helpompaa Pakolaisten paluu lähtömaahan helpompi

6 Humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyn rahan voi käyttää paljon tehokkaammin
Aikuisen turvapaikanhakijan kustannukset euroa vuodessa Alle 16-vuotiaan €/v Lapsen €/v Alle 16-vuotiaan tur- vapaikan ja ylläpidon kustannuksilla voisimme tarjota lapselle rokotteen poliota vastaan tai hätäavun yhteydessä käytettävän ensiapu- paketin yli sadalle- tuhannelle ihmiselle 3 kuukaudeksi Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2009 (arvio) Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset Maahanmuutto/ulkomaan kansalaiset Nettomaahanmuutto/ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi 4 000 Vastaanoton piirissä olevat turvapaikanhakijat (keskim./v) 2009 (arvio) Maahan saapuneet uudet turvapaikanhakijat 2 000 Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 1 050 Yksityismajoituksessa 750 Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 180 Säilöön otetut ulkomaalaiset 40 Keskimääräiset kustannukset: Vastaanoton kokonaiskustannukset Vastaanottokeskusten kustannukset/euroa/v — Vastaanottokeskusten yksikkökust./euroa/paikka/v — Alaikäisten kustannukset/euroa/paikka/v — Säilöön otettujen kustannus/euroa/hlö/v Yksityismajoituksen kustannukset/euroa/v — Yksityismajoituksen yksikkökust./euroa/hlö/v 5 970 Kotouttaminen: Pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja paluumuuttajiin liittyvät korvaukset 2009 (arvio) Tuosta puuttuu vielä sosiaali- terveysministeriön hallinonalaan kuuluva erityistuki (arvio 24,7 miljoonaa vuodelle 2009) Rokotteen ja ensiapupaketin kustannustiedot: UNICEF Kustannustieto: UNICEF

7 Maahanmuuttajia ja maahanmuuton syitä koskevat myytit

8 Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia
Esimerkki: ”Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta” Iltalehden otsikko Haastateltiin vuotiasta virolais-, venäläis- ja somalitaustaista nuorta vain somalit kokevat uramahdollisuutensa huonoiksi, ja heilläkin poismuuttohalut liittyvät usein haaveeseen saada asua muslimimaassa Ovatko siis vain somalit maahanmuuttajia? Iltalehden jutun IP-osoite Vaihtoehtoinen sitaatti: ”Kaikki maahanmuuton tyypit johtavat taitojen, ideoiden ja tiedon vaihtoon, luovat linkkejä ja ihmistenvälisiä verkostoja, myötävaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa maissa sekä tukevat työntekijöitä itseään.” Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa -dokumentti Euroopan Vihreiden saitilla (luettu )

9 Fakta: maahanmuuttajat tulevat eri syistä
Työperäinen Henkilöllä on työ- tai opiskelupaikka Suomessa Perhesyistä johtuva Avioliitto suomalaisen kanssa Sosiaalinen Paluumuutto Humanitaarinen

10 Fakta: maahanmuuttajien taustat ja vaikutukset vaihtelevat
Työperäiset maahanmuuttajat Enimmäkseen Euroopasta, muista länsimaista ja kaukoidästä Ovat keskimäärin hyvin koulutettuja Yleensä työllistyvät hyvin Tekevät määräänsä nähden suunnilleen saman verran rikoksia kuin suomalaiset Humanitaariset maahanmuuttajat Enimmäkseen islamilaisista maista tai Afrikasta Ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia Työllistyvät huonosti Tekevät määräänsä nähden paljon rikoksia

11 Maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on eroja
Eräiden etnisten ryhmien työttömyysaste (%) vuonna 2006 Lähde: (luettu ) Tämäkin on hieman harhaanjohtavaa, sillä suuri osa esim. somalien naisista on jatkuvalla äitiyslomalla. Iso osa työllistyneistäkin työllistyy ns. maahanmuuttajien tukitehtäviin, joita ei olisi olemassa, jos ko. ryhmien massamuuttoa Suomeen ei olisi olemassa. Taulukossa ulkom ka tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen keskiarvoa, Koko väestö sisältää eri ulkomaalaisryhmien lisäksi myös Suomen kansalaiset. Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto

12 Maahanmuuttajaryhmien alttiudessa rikoksentekoon on eroa
Törkeistä väkivaltarikoksista (ryöstö, törkeä ryöstö, tappo, murha, surma, tapon, murhan tai surman yritys, lapsensurma, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen) epäillyt kansallisuuden mukaan vuonna 2008 tuhatta väestöryhmän Suomessa asuvaa jäsentä kohti Datan lähde: Tilastokeskus Ks. Ikäkausittainen vertailu suomalaisten ja kaikkien Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten rikollisuudesta ikäkausittain ja rikostyypeittäin lajiteltuna löytyy taulukosta 2 julkaisussa Päivi Honkatukia ja Leena Suurpää. Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus. OPTL:n julkaisuja (luettu ) Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset. Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja. Jaakkolan löytämä järjestys noudattelee karkeasti ottaen maahanmuuttajaryhmien rikollisuuslukuja. Lähde: Tilastokeskus

13 Maahanmuuttajaryhmien alttiudessa väkivaltarikoksiin on eroa
Törkeistä väkivaltarikoksista (ryöstö, törkeä ryöstö, tappo, murha, surma, tapon, murhan tai surman yritys, lapsensurma, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen) sekä pahoinpitelyistä epäillyt kansallisuuden mukaan vuonna 2008 tuhatta väestöryhmän Suomessa asuvaa jäsentä kohti Datan lähde: Tilastokeskus Ks. Ikäkausittainen vertailu suomalaisten ja kaikkien Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten rikollisuudesta ikäkausittain ja rikostyypeittäin lajiteltuna löytyy taulukosta 2 julkaisussa Päivi Honkatukia ja Leena Suurpää. Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus. OPTL:n julkaisuja (luettu ) Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset. Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja. Jaakkolan löytämä järjestys noudattelee karkeasti ottaen maahanmuuttajaryhmien rikollisuuslukuja. Lähde: Tilastokeskus

14 Kaikki rikokset (ml. liikenne-rikokset), maassa pysyvästi oleilevat
Lähde: 44 sivulla 254 (luettu ) Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista (16 % vuonna 2008) ja ryöstöistä (12 % vuonna 2008). Lähde: oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

15 Todistamaton väite: useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa ”Mitä käsite turvapaikanhakija siis meille kertoo? Se luo kuvan ihmisestä, joka on syystä tai toisesta hädänalainen, pelokas ja vaarassa. Se tarkoittaa, että ihminen pyrkii hakeutumaan paikkaan, jossa asiat olisivat toisin, jossa voisi olla turvassa.” Toimittaja Jussi Förbom Oikeutta ihmisille!-blogissaan Förbomin blogi:

16 Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä
Suomessa 4035 turvapaikanhakijaa vuonna 2008 turvapaikka vainon perusteella myönnettiin 89 ihmiselle Muista syistä oleskeluluvan sai 696 ihmistä, perheenyhdistämisten kautta lisäksi 467 Virossa turvapaikanhakijoita 14 vuonna 2008 Viro parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla kuin Suomi Viime vuosina 7-15/vuosi hakenut turvapaikkaa Vuoden 2008 luvut Suomen osalta: Tilastokeskus Viron tiedot: Postmees-lehti Viro on viimeisen 12 vuoden aikana myöntänyt turvapaikan 11 ihmiselle. Lisäksi 12 ihmistä on saanut oleskeluluvan muista humanitaarisista syistä. Se, mihin maahan turvavpaikanhakija hakeutuu, on tietenkin eri päätös kuin päätös lähteä pakoon vainoa; ihminen on siis voinut kokea vainoa ja päättää hakeutua sitä pakoon mieluummin Suomeen kuin Eestiin esim. Suomen paremman sosiaaliturvan takia. Joka tapauksessa taloudellisilla seikoilla on merkitystä heidän muuttopäätöksessään; kuinka suuri se on ja vaikuttaako se suoraan lähtöpäätöstä motivoivasti, on avoin kysymys. Myös kannattaa huomata, että turvapaikanhakijat ovat selvillä eroista eri maiden sosiaaliturvissa; on kyseenalaista ehtisikö akuuttia vainoa henkensä edestä pakeneva ottamaan tällaisista asioista selkoa. Tiedot lienevät useimmiten peräisin ihmissalakuljettajilta ja sukulaisilta,; jos ne ovat sukulaisilta tai ystäviltä, ne on todennäköisesti tiedetty jo ennen muuttopäätöstä ja näin ne ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa päätökseen.

17 Fakta: muita syitä oleskelulupaan
Toissijainen ja humanitaarinen suojelu Henkilökohtainen vaara kotimaassa Lähtömaassa ympäristökatastrofi, huono turvallisuustilanne (aseellinen selkkaus, vaikea ihmisoikeustilanne) Oleskelulupa muulla perusteella Tilapäinen maasta poistaminen ei käytännössä mahdollista Jatkuva Terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, muut yksilölliset Muita perusteita lisäksi Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi Tilapäinen oleskelulupa muilla perusteilla myös kun: tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa Hyväksymisperusteista ks. maahanmuuttoviraston nettisivut

18 Humanitaaristen maahanmuuttajien myönteisten turvapaikkapäätösten syyt 2008
Tilaston lähde: Lähde: maahanmuuttovirasto

19 Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
Vuonna 2008 sai Suomesta oleskeluluvan perhesiteen perusteella seuraavasti Mukana tosin myös työperäisten maahanmuuttajien perheet Perheside, avioliitto 1981 Perheside, lapset 2763 Perheside, muu omainen 325 Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen 715 Yhteensä 5784 Lähde: Maahanmuuttovirasto Lähde: Maahanmuuttovirasto

20 Lakeja, sopimuksia ja viranomaisten toimintaa koskevat myytit

21 Myytti: sopimukset velvoittavat löysempään tai edes nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan
”Niin katoavaisia ovat kansainvälinen solidaarisuus, Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset ja hyvinvointivaltion periaatteet. Virallinen Suomi tuntuu tekevän kaikkensa, että maahanpääsystä tulisi mahdollisimman vaikeaa ja nöyryyttävää ja maasta ulos heittämisestä mahdollisimman helppoa ja nopeaa.” Ninni Sandelius, Apu-lehti 51/2009 Sandeliuksen lainaus on peräisin hänen kolumnistaan, joka on otsikoltaan ”Kolkko vuosi”

22 Fakta: sopimukset eivät velvoita nykyiseenkään maahanmuuttopolitiikkaan
Esimerkki: perheenyhdistäminen ”[EU:n perheenyhdistämis-]direktiivi sallii suotuisammat kansalliset säännökset, mistä syystä ulkomaalaislakia ei katsottu aikanaan tarpeelliseksi muuttaa niiltä osin kuin kansallisesti säädettiin direktiiviä suotuisammin. Suomessa oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen huolimatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.” Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 240/2009 vp Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi Mainittu direktiivi on Neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen (2003/86/EY)

23 Myytti: Suomen turvapaikkapolitiikka on tiukkaa
”turvapaikkapolitiikka on ollut tiukkaa koko ajan” Dosentti Suvi Keskinen (Turun Yliopisto) muuttoliikkeessa.fi-sivuston haastattelussa Lähde: (luettu )

24 Fakta: Suomesta saa turvapaikan helpommin kuin monesta muusta EU-maasta
Suomessa tehtiin vuonna turvapaikkapäätöstä Näistä myönteisiä 655 Hyväksymisprosentti 39 % Kreikassa hyväksyttiin alle 1 % Sloveniassa 3 % Espanjassa 5 % Tsekissä, Ranskassa ja Romaniassa 16 % Ruotsissa 27 % Norjassa 34 % Lisäksi vuonna 2008 Suomessa ratkaistiin 95 valitusta, joista 80 valittajan kannalta myönteisesti. Yhteensä siis ratkaistiin =1770 tapausta, joista =735 myönteisesti. Lähde: Eurostatin tilasto Hylätyistä 500 oli Dublin-tapauksia (tulleet Suomeen jonkin muun EU-maan kautta ja siten automaattisesti palautetaan ko. Maahan), ja 84 tuli turvalliseksi katsotusta lähtömaasta (lähinnä Bulgariasta, mutta myös Italiasta, Latviasta, Puolasta, Romaniasta ja Unkarista). Täten varsinaisia kielteisiä päätöksiä henkilöille, joilla ylipäätään voisi olla mahdollisuuksia turvapaikkaan Suomessa, tehtiin 436; niitä tehtiin siis vähemmän kuin myönteisiä päätöksiä. Lähde: EUROSTAT

25 Fakta: Suomen turvapaikkapolitiikka on löyhempi kuin monissa muissa Euroopan maissa
Suomessa ei perusteettomien turvapaikanhakijoiden pikakäännytystä. Ei pikakäännytyksiä edes turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille. Norjassa on 48 tunnin pikakäännytys ilmeisen perusteettomille turvapaikan-hakijoille; Ruotsissa päätös ja käännytys voidaan tietyissä tapauksissa toimeen-panna tunneissa. Monissa maissa pikakäännytys rajalla turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille Suomessa humanitaarisen mamun oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen riippumatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty. Tanskassa edellytetään (paitsi pakol. tai toissij. suoj. perusteella saadulla oleskeluluvalla) 24 vuoden ikää molemmilta puolisoilta, riittävänkokoista asuntoa, elatuskykyä (ei sosiaalitukea viim. vuoden aikana), DKK panttia. Irlannissa oleskelulupalaisten perheenyhdistämiset harkitaan tapauskohtaisesti, ja lupa myönnetään harvoin. Perheenyhdistämisestä säädetään ulkomaalaislaissa. Tiedot: sisäministeriön selvitys (luettu ) Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi 2005/85/EY ei koske toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita! Ks. myös Report by the Committee of Experts on asylum rules of other countries (Tanskan pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministeriön julkaisu) Tanskan virallinen maahanmuuttoportaali nyidanmark Irlannin perheenyhdistämispolitiikka ks. Lähteet: sisäministeriö, finlex, Tanskan maahanmuuttoministeriö, nyidanmark, Citizens Info

26 Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri
Viisihenkinen turvapaikan hakijaperhe saa Suomessa ilmaisen majoituksen lisäksi toimeentulotukea euroa kuussa Ruotsissa viisihenkinen perhe saa 531 euroa/kuukausi. Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa heille ei anneta käteistä rahaa lainkaan, mutta he saavat valtiolta majoituksen lisäksi ilmaista ruokaa Suomessa valtio maksaa mm. toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenten matkat tänne perheenyhdistämisessä (vuonna 2008 mm. kaikki somaleille ja afganistanilaisille myönnetyt oleskeluluvat annettiin näillä perusteilla) Tanskassa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet joutuvat maksamaan perheenyhdistämisen kustannuk-set itse. Joissakin EU-maissa ei subjektiivista oikeutta perheen-yhdistämiseen edes ole humani-taarisen suojelun perusteella oleskeluluvan omaavilla Lähde: Aamulehti Viisihenkinen perhe tässä laskelmassa isä, äiti ja kolme vuotiasta lasta Vertailun vuoksi: Virossa minimipalkka kokopäivätyöstä on 278 euroa/kk Jos oleskeluluvan saanut haluaa tuoda tänne Suomeen tulonsa jälkeen hankkimansa puolison, hänen täytyy periaatteessa kustantaa matkat itse; tosin tässä voidaan mahdollisesti soveltaa poikkeusratkaisuja, joiden yleisyydestä ei ole tietoa. Perheenyhdistämisen maksamisesta: Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista Tanskan tilanne: nyidanmark-sivusto Yhdysvalloissa pakolaisen tulee itse maksaa matkansa maahan; tosin monet saavat siihen lainaa.

27 Myytti: elintasopakolaisia ei pääse viranomaisseulan läpi
”Kun pakolainen tulee rajalle, poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ottavat selvää, onko hänen tarinansa tosi. Uskon, että elintasopakolaiset käännytetään tässä vaiheessa maasta pois.” Maahanmuuttajaopettaja Riitta Virmala, Keskisuomalainen Artikkeli verkossa: (luettu )

28 Fakta: huijarinkin on mahdollista saada turvapaikka
Kiintiöpakolaiset tavallisesti valitsee esim. UNHCR (YK:n pakolaisapujärjestö) pakolaisleireiltä Turvapaikanhakijoiden kohdalla yleensä luotettava hakijan omaan kertomukseen Muita todisteita ei yleensä ole saatavilla Kertomuksesta on ilmettävä miten hakija on joutunut kotimaassaan vainon kohteeksi Kertomuksesta tarkistetaan ristiriidattomuus eri yksityiskohtien välillä ja että hakija kertoo samanlaisen kertomuksen eri kuulusteluissa Ks. Helsingin Sanomat , uutisanalyysi ”Turvapaikanhakijan sana on usein uskonasia”, kirj. Lasse Kerkelä Lainaus artikkelista: 'Ratkaisevaa on, kuinka uskottavasti turvapaikanhakija kertoo menneisyydestään. "Kiinnitämme huomiota, esiintyykö kertomuksessa ristiriitaisuuksia ja onko se johdonmukainen", [Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Jukka] Tukia sanoo. Viranomaiset vertaavat hakijan puheita omiin tietoihinsa hänen kotiseutunsa tilanteesta. "Yritämme näin selvittää, onko hakijan kertomus ylipäätään mahdollinen." Viranomaiset saattavat tentata hakijan tietoja kotiseudustaan tai järjestää hänelle kielianalyysin. Näin on tarkoitus varmistaa, onko hakija todella kotoisin siltä alueelta, josta hän itse sanoo olevansa. "Jos kertomus on johdonmukainen ja hakijan todetaan tarvitsevan suojelua, hän saa oleskeluluvan", Tukia toteaa.'

29 Fakta: monet turvapaikanhakijat eivät puhu totta taustoistaan
Vuonna tehtiin oikeuslääketieteellinen ikätesti 98 alaikäiseksi ilmoittautuneelle turvapaikanhakijalle Heistä osoittautui täysi-ikäisiksi 58 ”Jokainen heistä on puhunut jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Kukaan ei kerro totuutta siitä, miten ovat tänne Suomeen saapuneet.” Vanhempi konstaapeli Kari Pollari Pohjanmaan poliisilaitokselta asiakkaanaan olleista turvapaikanhakijoista Täysi-ikäisten määrä testattujen joukossa on melko varmasti suurempi kuin 56, koska testien virhemarginaali on 1-2 vuotta ja ”epäselvissä tapauksissa tulos tulkitaan asiakkaan eduksi” (ylitarkastaja Ritva Laakso-Liukkonen maahanmuuttovirastosta) On muitakin viitteitä että täysi-ikäisten määrä alaikäisiksi ilmoittautuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on suuri: Parikkalan vastaanottokeskuksen asukkaista yli puolet osoittautui täysi-ikäisiksi pelkän poliisitutkinnan keinoin ennen ikätestejä. (luettu ) Poliisi keskeytti alaikäisten turvapaikanhakijoiden ikätestauksen toukokuun lopulla 2009 puuttuvan säädöspohjan vuoksi. Siihen astikin iänmääritystestaus oli ollut testattavalle vapaaehtoista, eikä kieltäytyminen vaikuttanut turvapaikkapäätökseen. Voi olettaa että ainakin jotkut ovat kieltäytyneet testauksesta koska ovat pelänneet paljastuvansa täysi-ikäisiksi. Ikätestiedot vähemmistövaltuutetun tiedotteesta ”Lapsia vai turvapaikanhakijoita? - Turvapaikanhakijalasten etu ja oikeudet eivät toteudu riittävästi ( )” Artikkeli Pohjalainen-lehdessä , jossa Pollarin lausunto:: (luettu ) Lähteet: vähemmistövaltuutettu, Pohjalainen-lehti

30 Maahanmuuton vaikutuksia koskevat myytit

31 Myytti: tarvitsemme maahanmuuttajia lievittämään työvoimapulaa
Suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen arvellaan synnyttävän työvoimapulan "Ulkomaisen työvoiman saaminen on Suomelle kohtalonkysymys" Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn, EK Lainauksen lähde: Ulkopolitiikka-lehti 2/2007

32 Fakta: työvoimapulaa ei ole tullut eikä nähtävissä
eläkkeelle lähtee vuosittain ihmistä enemmän kuin nuoria tulee tilalle Suurista ikäluokista ( ) paljon jo eläkkeellä Maassa on yli työtöntä tai vajaatyöllistettyä Monilla aloilla työvoiman ei tarvitse tulevaisuudessa olla pysyvästi maassa EU:n sisällä esim. rakennusalan työvoima voi siirtyä maihin joissa kulloinkin tarvetta Tietotekninen ja muu verkottuminen vähentävät joillain aloilla riippuvuutta fyysisestä sijainnista Työttömiä oli marraskuussa Tähän on laskettava lisäksi lyhennettyä työviikkoa tekevät, työllisyyskursseilla olevat, vapaaehtoisesti työvoiman ulkopuolelle jättäytyneet mutta työkykyiset jne. Eläkkeelle lähtevien arvio artikkelista Kivinen, Osmo; Hedman, Juha ja Mäkelä, Kai 2003: Tavoitteena täystyöllisyys – suomalainen työvoima riittää Suomen tarpeisiin. Yhteiskuntapolitiikka 68:4. (luettu ) Tuossa artikkelissa arvioidaan perustellusti, että suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita; lisää työvoimaa ulkomailta ei siis ainakaan työvoimapulan takia tarvita.

33 Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät
Korkean työttömyyden on arvioitu jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen Kotimaista työvoimareserviä käytettävissä vähän koulutusta vaativilla aloilla Humanitaarisista maahanmuuttajista harva soveltuu pitkällistä koulutusta, erityistaitoja tai - valmiuksia vaativiin tehtäviin Heidän koulutustasonsa on yleensä alhainen Ammatti- ja kielitaito usein tullessa olematon Vähän koulutusta vaativissa työtehtävissä markkinamekanismit hoitavat työvoimapulan ilman maahanmuuttajiakin: jos vähän koulutusta tai erityisosaamista vaativiin työtehtäviin tulee työvoimapula, sen palkat nousevat ja alalle hakeutuu enemmän ihmisiä. Työvoimapula voi tulla pitkää koulutusta, erityisosaamista tai erityisiä ominaisuuksia vaativille aloille. Ei kuitenkaan ole nähtävissä, että humanitaariset maahanmuuttajat voisivat merkittävästi helpottaa työvoimapulaa tällaisissa tehtävissä: aikuiset heistä ovat valtaosaltaan huonosti tai olemattomasti koulutettuja. Tyypillisistä humanitaarisen maahanmuuton maista tulleiden lapset menestyvät keskimääräistä huonommin koulussa, vaikka heidän koulutukseensa panostetaan enemmän kuin kantaväestön lasten (maahanmuuttajalapsen koulutukseen €/vuosi, tavallisen suomea puhuvan oppilaan koulutukseen 7000 €/v). ks.

34 Myytti: humanitaariset maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta
”Fakta on se, että Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula ja huoltosuhteen huononeminen. Näitä asioita on täysin mahdotonta hoitaa maan sisäisien järjestelyjen avulla, niin katastrofaalisia ovat olleet ne seuraukset, joita historia väestöään tietoisesti lisänneistä valtioista on kertonut. [..] Maahanmuutto kohdemaan ehdoilla ei kuitenkaan voi olla periaate, sillä se sisältää jo itsessään hyvin häikäilemättömän ajatuksen rikkaiden länsimaiden etujen ensiarvoisuudesta suhteessa kehitysmaihin.” Elmo Raution blogi , Linkki luettu

35 Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön
Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 2,0 – koko väestöllä 1,2 Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön Perusteellisempi katsaus huoltosuhdekysymyksiin löytyy osoitteesta

36 Ulkomaalaisryhmien huoltosuhteessa on eroja
Eräiden väestöryhmien taloudellinen huoltosuhde (muu väestö/työlliset) Suomessa vuonna 2003 Lähde: (luettu ) Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä; tosin vanhusten määrä heidän joukossaan on myös pieni. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein. Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto

37 Myytti: monikulttuurinen naapurusto lisää elämään rikkautta
”Monikulttuurisuus on alueellamme rikkaus” Päiväkoti Kajuutta-Kalkkilaivan varhaiskasvatussuunnitelma Suunnitelma löytyy osoitteesta (linkki luettu ) Päiväkoti Kajuutta-Kalkkilaiva toimii Helsingin Vuosaaressa, jossa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

38 Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita
yhteisön etnisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm. Alhaisempi luottamus paikallishallintoon ja paikalliseen mediaan Alhaisempi luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin Vähemmän toivoa että muut tekevät yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi (esim. vapaa- ehtoinen säästäminen vesi- tai energiapulan aikana) Vähemmän läheisiä ystäviä ja luotettuja Vähemmän onnellisuutta ja alhaisempi arvioitu elämänlaatu Lähde: Robert D. Putnam. E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century. The 2006 Johan Skytte Prize Lecture. Scandinavian Political Studies, Volume 30, Issue 2 (p ) Putnamin tutkijaryhmä haastatteli yli ihmistä 41 monikulttuurisessa yhteisössä. Tuloksena on laajin koskaan Yhdysvalloissa tehty yhteiskunnallista ja sosiaalista sitoumista mittaava tutkimus. Löydökset ovat karua luettavaa. Monikulttuurisissa yhteisöissä ihmiset ovat passiivisia, välinpitämättömiä ja sulkeutuneita. Monikulttuurisuus ei ainoastaan lisää keskinäistä epäluuloa, se myös heikentää monikulttuurisen yhteisön sisällä asuvia homogeenisiä pienyhteisöjä, joissa sosiaaliset suhteet kuihtuvat. Putnam kutsuu prosessia ”kilpikonnailmiöksi”, jossa ihmiset vetäytyvät kuoreensa. Katso myös Lähde: professori Robert Putnamin tutkimukset

39 Myytti: humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois
"Tämä ei ole meiltä pois vaan kaiken maksaa valtio" Kemin kaupunginjohtaja Ajankohtaisessa kakkosessa ”On täysin absurdi argumentti väittää, että kun järjestetään tai annetaan pakolaisille asia x se on pois meiltä suomalaisilta.” Nimimerkki Juha Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa Helsingin Sanomien verkkokeskustelun linkki: (luettu )

40 Fakta: kaikki resurssit ovat jostain muualta pois
Suomen valtion budjetissa on vuodelle varattu maahanmuuton suoriin kustannuksiin Sisäministeriö €, josta suurin osa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin Poliisitoimi: maastapoisto- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot € Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: maahanmuuttajan erityistuki € Taloustieteen perustotuuksia on, että johonkin käytetyt resurssit ovat pois jostain muualta. Taloustiedettä onkin joskus kutsuttu niukkojen resurssien allokoinnin (kohdentamisen) tieteeksi. Maahanmuuttajan erityistukea tarvitsevat ja käyttävät lähinnä humanitaariset maahanmuuttajat: työperäiset maahanmuuttajat eivät erityistukia tarvitse.

41 Myytti: maahanmuuton negatiiviset vaikutukset menevät nopeasti ohi
”Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.” Nykyinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää 1991 Suurpään lausunto on Helsingin Sanomien haastattelusta

42 Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen
Somalit Ensimmäiset saapuivat 1990 Edelleen korkea työttömyys- ja rikollisuusaste Romanit Suomeen 1500-luvun jälkipuoliskolla Työttömyysaste kantaväestöä huomattavasti korkeampi vuonna prosentissa ryöstörikoksista epäilty oli romani Romanien työllisyystilanteesta ei ole olemassa luotettavia tilastoja, mutta esim. vuonna 1995 Romaniväestön koulutusyksikön kyselyyn vastanneista 200 romanista yli 50 % oli työttömiä Ks. Hannele Syrjä, Mikko Valtakari. Romanien pitkä matka työn markkinoille – Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008, sivu 39. (luettu ) Ryöstörikokset lähde: (luettu )

43 Politiikkaa koskevat myytit

44 Myytti: emme voi vaikuttaa maahanmuuttoon
”Me voidaan kiukutella, että emme halua maahanmuuttoa, mutta se tulee tapahtumaan” Tommi Laatio (Ajatushautomo Demos Helsinki) Ylen aamu-TV:ssä

45 Fakta: voimme vaikuttaa
Suomi on itsenäinen maa Suomen solmimat kansainväliset sopimukset jättävät väljät puitteet maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikalle Eduskunnan päätettävissä mm. ulkomaalaislaki, kansalaisuuslaki, kotouttamislaki, kiintiöpakolaisten määrä, toimeentulotuen jakamisen kriteerit ja monet muut asiat Me suomalaiset päätämme millaista politiikkaa täällä harjoitetaan

46 Maan turvapaikkapolitiikalla on vaikutusta hakijoiden määriin
Tanska vuonna 2002 tiukensi omaa linjaansa (lähinnä karsimalla taloudellisia houkuttimia) Tanskan osuus kolmen Pohjoismaan yhteenlasketuista turvapaikkahakemuksista putosi 31%:sta yhdeksään virta suuntautui Ruotsiin. Ruotsin vastaava osuus kohosi 41%:sta 60 %:iin Ruotsin kiristäessä maahanmuutto- politiikkaansa 2008 turvapaikanhakijoiden virta kohdistui Suomeen

47 Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa
2002 toukokuu: Tanska kiristää turvapaikan saamisen ehtoja Geneven pakolaissopimuksen minimitasolle 2002: Immigration Actin muutos Irlannissa Datan lähteet Suomi: Ruotsi: Tanska: Irlanti: Eri maiden vertailu: Lähteet: Migri, ny i Danmark-sivusto, Office of the Refugee Applications Commissioner

48 Myytti: minä en voi tehdä mitään

49 Fakta: voit tehdä paljonkin
Ota selvää! Keskustele! ystäviesi ja sukulaistesi kanssa Internetissä esim. Kerro mielipiteesi! Vaalipiirisi kansanedustajille Allekirjoita maahanmuuttoa koskevia adresseja: Ota kantaa lakiehdotuksiin: Äänestä!