USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op) 6.9. – Ti ja to 14-16 Pr SL1

2 Uskontotieteen perusteet
Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: P Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss Tentitään tiistaina klo , P I Rästitentit: tiedekuntatentti tai ensimmäisessä kesätentissä 29.6., ilmoittautuminen weboodissa

4 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
Arkaaiset ihmiset pyrkivät kohti pyhää, pois profaanista; halusivat elää jumalten keskellä halu ilmaistiin symboleilla ja myyteillä luonnonesineet pyhän symboleina; niillä kaksoismerkitys. vrt. pyhä lehmä pyhä ilmaisee itsensä tiettynä aikana tietyissä paikoissa  hierofaniat hierofanioiden hierarkia

5 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
arkaaisilla ihmisillä halu päästä pois historiasta paratiisin kaipuu ilmaistaan rituaaleilla uuden vuoden juhlat ja vuoden vaihtuminen esimerkkinä, jakoaika Suomessa  kekri.fi juutalais-kristillisen tradition merkitys siirtyminen syklisestä lineaariseen aikakäsitykseen pyhä löytyy sekä historiasta että sen ulkopuolelta edellytys ei-uskonnolliselle ajattelulle luonnon desakralisaatio tai denaturaatio

6 myyttinen (pyhä) aika syklinen aika
Pulkkinen 2015: Suomalainen kansanusko myyttinen (pyhä) aika syklinen aika

7 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
johtopäätöksiä Eliaden ajattelusta religionisti loi eräänlaisen maailmanselitysopin arkaainen ihminen lähempänä “aitoa uskonnollisuutta” uusi humanismi myyteillä ja riiteillä pelastava tehtävä uskontotieteellä myös oma pelastava tehtävänsä uskontotiede ei uusien asioiden löytämistä, vaan olemassa olevan havaitsemista

8 Uskontotieteen suuntaukset: uskontofenomenologia
René Gothónin uskontofenomenologia uskontotieteilijä ei saa ottaa kantaa totuuskysymyksiin eläytyminen ja etääntyminen heiluriliike uskontotieteen olemus Gothóni 2000: Uskontojen uustulkintaa eläytyminen etääntyminen

9 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Muistan erään varhaiskevään päivän. Olin yksin metsässä. Kuuntelin sen salaperäisiä ääniä, kuuntelin ja ajattelin kolmea taakse jäänyttä vuotta, jolloin ajatukseni olivat jatkuvasti askarrelleet jumalakysymyksen parissa. Mutta mistä Jumala-ajatus yleensä on tullut mieleeni? Näitä ajatellessani minussa heräsi iloinen elämänhalu. Kaikki minussa heräsi eloon ja sai tarkoituksen. Miksi etsin kauempaa? kysyi ääni sisimmässäni. Hän on läsnä, Hän, jota ilman ei voi elää. Olla tietoinen Jumalasta ja elää on yksi ja sama asia. Jumala on elämä. Niinpä elän! Etsin Jumalaa. Elämää ei ole ilman Häntä. Tämä jälkeen asiat selkenivät minussa ja ympärilläni paremmin kuin koskaan, eikä se valo ole koskaan täysin sammunut. Säästyin itsemurhalta. (Leo Tolstoi; teoksessa James 1981 (1902), 143.)

10 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
En koskaan unohda sitä joulukuun yötä, jolloin minulta riistettiin se verho, joka peitti epäuskoni. Minä kuulen vielä askelteni äänen siinä karussa, kapeassa huoneessa, jossa kävelin edestakaisin kauan sen jälkeen, kun olisi pitänyt olla unessa. [...] Seurasin ahdistuneena ajatuksiani, kun ne askel askeleelta painuivat tietoisuuteni pohjakerroksiin hajoittaen yksitellen harhakuvat, joiden vääristyneisyyttä en ollut ennen huomannut. Ne näkyivät hetki hetkeltä aina selkeämpinä. Turhaan tartuin uskoni viimeisiin rippeisiin niin kuin merimies haaksirikossa tarttuu laivansa sirpaleisiin. Turhaan, säikähtäen tuntematonta tyhjyyttä, johon olin vajoamassa, käännyin muistelemaan lapsuuttani, perhettäni, maatani, kaikkea, mikä oli selkeää ja pyhää. Ajatusteni muuttumaton suunta oli liian voimakas - vanhemmat, perhe, muistot, uskomukset, kaikesta oli pakko luopua. [...]

11 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Tuo hetki oli pelottava. Ja kun aamupuolella menin uupuneena vuoteeseen, tunsin miten entinen hymyilevä ja täyteläinen elämä sammui kuin tuli ja toinen elämä, synkkä ja autio, avautui. Siinä minun oli yksin elettävä tulevaisuudessa kohtalokkaine ajatuksineni, jotka olivat minut sinne ajaneet, ja jotka halusin kirota. Seuraavat päivät olivat elämäni kurjimmat. (ranskalainen filosofi Jouffroy; teoksessa James 1981, 137.)

12 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
uskonnollinen kääntymys eli konversio yksi keskeinen uskontopsykologian tutkimuskohde Tarkasteltu esimerkiksi kääntymiskokemuksen rakennetta: 1. Esivaihe; 2. taitekohta; 3. jälkijakso; 4. narratiivi Michael Tolkin 1991: The Rapture kääntymystä tutkittu psykologisesta, uskonnollisesta, sosiologisesta ja fenomenologisesta näkökulmasta Vaihe 4: Narratiivinen näkökulma uskonnolliseen kokemukseen

13 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
XX: Seki oli mun mielestä nii ihanaa, et Jumala on kuitenkin mukana, vaikka pääsee joskus tapahtumaan tällasta, niin hän on kuitenkin siin mukana aina auttamassa. Sitten se [hammas] korjattiin silloin vähäsen sinä iltana ja sit mä seuraavana päivänä menin sinne takaisin. Siin oli ihan yks pala poiskin. Se on laitettu ihan hyvin paikalleen. Täs yhessä hampaassa oli semmonen, että se hammaslääkäri sano, et täst ei nyt ihan tiedä, että rupeeks tää hammas niinku elämään tässä, vai meneek se kuolioon.

14 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Sitte mä tietysti rukoilin sitä ja pyysin rukousta seurakunnassa kans sitä, että se alkaa elää se hammas siinä nii. Ja sitten kun mä menin tarkastukseen muutaman kuukauden jälkee, nii se eli, siin oli elävä.. siinä hampaassa, kun ne tutki. Niin oon kiitollinen Jumalalle, et hän aina auttaa kaikessa, vaikka tulis vaikeita tilanteita. Se on ihanaa. Hän on luvannu, et hän ei koskaan jätä eikä hylkää meitä koskaa, nii se on todella totta. Hovi 2006: Uskon performatiivit kokemuskerronnassa. Elore 2006 (

15 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Uskontopsykologian juuret ja suuntaukset juuret johdettavissa Yhdysvaltoihin ihmisen henkilökohtaisen uskonnollisen kokemuksen tutkiminen yhteiskunnan individualismi ja uskonnollinen pluralismi

16 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Humanistinen persoonallisuus- psykologia William James ( ) kokemusten ymmärtäminen ihmisen tietoisen minän analyysi Jamesin tahtotyyppi ja kieltäymystyyppi Hjalmar Sunden ( ) rooliteoria antanut vaikutteita suomalaiseen uskontopsykologiaan Nils G. Holm ja Lauri Honko

17 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Minut voidaan ristiinnaulita. Saatan kuolla. Mutta haluan, että taistelussa kuoltuanikin minusta sanottaisiin: “Hän kuoli, jotta minä olisin vapaa.” Ja sitten saavuin Memphisiin. Ja muutamat alkoivat puhua uhkauksista ... tai siitä, mitä minulla olisi odotettavissa eräiden sairaalloisten valkoisten veljiemme taholta. Mutta en tiedä, mitä nyt tulee tapahtumaan. Meillä on muutamia vaikeita päiviä edessämme. Mutta minun kohtalollani ei nyt todellakaan ole väliä, sillä olen käynyt vuoren huipulla enkä huolehdi. Kuten kuka tahansa haluaisin elää pitkän elämän; pitkäikäisyydellä on viehätyksensä. Mutta se ei askarruta minua nyt. Haluan vain täyttää Jumalan tahdon. Ja hän on sallinut minun nousta vuoren huipulle. Ja minä olen katsonut ympärilleni ja olen nähnyt luvatun maan.

18 Uskontotieteen suuntaukset: uskontopsykologia
Kielilläpuhuminen esimerkkinä roolinotosta Jako glossolaliaan  tarvitaan tulkkia (ao. esimerkit) ksenolaliaan  vierailla kielillä puhuminen Suomessa tutkinut erityisesti Nils G. Holm Kielilläpuhumista; 6 minuutin kohdalta vaikka minuutti: Suomalaista vuodelta 1937: