Arvonlisäverotus Verohallinto.

Esitys aiheesta: "Arvonlisäverotus Verohallinto."— Esityksen transkriptio:

1 Arvonlisäverotus Verohallinto

2 Sisältö Mikä on arvonlisävero? Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia?
Onko kaikki liiketoiminta arvonlisäverollista? Kenellä on velvollisuus tilittää arvonlisävero? Paljonko arvonlisäveroa maksetaan? Miten arvonlisäveron määrä lasketaan? Onko myyjän annettava ostajalle lasku? Voiko arvonlisäverotuksessa tehdä vähennyksiä? Miten tilitettävän veron määrä lasketaan? Mistä saa tiedot, jotta voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron? Mitä OmaVerossa voi tehdä? Sähköistä ilmoittamista varten yritys tarvitsee Katso-tunnisteen Milloin arvonlisäveroilmoitus pitää antaa? Miten ja milloin arvonlisävero maksetaan? Miten arvonlisävero huomioidaan EU-maiden välisessä kaupassa? Mistä arvonlisäverotunnisteen saa?

3 Mikä on arvonlisävero? Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun hintaan. Arvonlisävero on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi. Yrittäjien välisissä liiketoimissa ostava yrittäjä voi vähentää arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yrittäjä on laskuttanut häneltä. Edellytyksenä on, että tavaraa tai palvelua käytetään arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Arvonlisäveroa maksetaan myyntiketjun tai muun vaihdannan kaikissa vaiheissa, joten verovelvollisia ovat tavaroiden ja palveluiden tuottajat sekä niiden jälleenmyyjät. Verojärjestelmän tarkoituksena on kuitenkin, että kuluttajan ostaman tuotteen tai palvelun hinnassa on vero vain kertaalleen. Vaikka kaikki yritykset kaikissa myyntiketjun vaiheissa tilittävät valtiolle arvonlisäveron, veron kertaantuminen on estetty niin, että yrityksillä on oikeus vähentää arvonlisäverovero.

4 Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia? 1/2
Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa Suomessa. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan siitä päivästä lukien, jolloin verollinen toiminta alkaa tai yritys ryhtyy hankkimaan tavaroita tai palveluja verollista liiketoimintaa varten. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa toimintaa, joka on jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä ja johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Myös sillä on merkitystä, onko toiminnalle kilpailijoita. Palvelun myyntiä ovat esimerkiksi siivous-, konsultointi- ja kuljetuspalvelut.

5 Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia? 2/2
Yrityksen täytyy ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos sen liikevaihto ylittää euroa 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana. Arvonlisäverovelvolliseksi voi kuitenkin hakeutua, vaikka liikevaihto ei ylittäisikään euroa. Edellytyksenä on, että kyse on liiketoiminnasta. Jos yrityksen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muunna liikevaihto näin: kerro liikevaihto luvulla 12 ja jaa tulos tilikauden kuukausien määrällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Kun arvioit yrityksen liikevaihtoa, kannattaa olla realistinen. Jos olet arvioinut liikevaihdoksi enintään euroa, mutta raja kuitenkin ylittyy, sinun pitää ilmoittaa yritys arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja maksaa arvonlisävero takautuvasti tilikauden alusta lähtien.  Jos verovelvolliseksi rekisteröityneen yrityksen tilikauden liikevaihto on enintään euroa, yritys saa tilikauden päätyttyä Verohallinnolta niin sanottuna alarajahuojennuksena takaisin koko tilikaudelta tilitetyn arvonlisäveron. Jos yrityksen liikevaihto ylittää euroa, mutta on alle euroa, yritys saa jälkikäteen huojennuksena takaisin osan tilittämästään verosta. Ilmoita arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot arvonlisäveroilmoituksella joko tilikauden viimeisenä kuukautena tai kalenterivuoden viimeisenä verokautena yrityksen ilmoitusjakson mukaan. Lisätietoja alarajahuojennuksesta vero.fi/alv > Alarajahuojennus.

6 Onko kaikki liiketoiminta arvonlisäverollista?
Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleensä arvonlisäverollista. Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, muun muassa kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sosiaalihuoltopalvelut. Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos se harjoittaa ainoastaan sellaista toimintaa, joka on säädetty arvonlisäverolaissa verottomaksi. Kyse voi olla arvonlisäverollisesta myynnistä vain, jos saaja maksaa tavaran omistusoikeudesta tai palvelusta vastiketta. Ostajalta rahana saatu korvaus on tällainen vastike, mutta vastike voi olla muutakin kuin rahaa. Esimerkiksi tavaroiden tai palveluiden vaihto on vastikkeellinen luovutus.

7 Kenellä on velvollisuus tilittää arvonlisävero?
Lähtökohtaisesti tavaran ja palvelun myyjällä on velvollisuus ilmoittaa ja maksaa vero liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Rakentamispalveluihin sovelletaan kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta (jos tietyt edellytykset täyttyvät) Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa, että palvelun myynnin veron ilmoittaa ja maksaa ostaja. Suomessa rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten muuten kuin satunnaisesti. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä silloin, kun rakentamispalvelu myydään yksityishenkilölle.

8 Paljonko arvonlisäveroa maksetaan?
Yleinen verokanta  24 % Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut  14 % Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut, henkilökuljetus, majoitus-palvelut  10 % Useimpien tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero on 24 prosenttia. Alennettua 14 %:n verokantaa ei sovelleta alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin tai tarjoiluun. Nämä tuotteet on määritelty alkoholiverolaissa (= laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta).

9 Miten arvonlisäveron määrä lasketaan? 1/3
Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrä lasketaan niin, että veron peruste kerrotaan voimassa olevalla verokannalla (veroprosentilla). Veron peruste tarkoittaa tavarasta tai palvelusta suoritettavaa vastiketta, joka ei sisällä veron osuutta. Veron perusteeseen lasketaan mukaan kaikki hinnanlisät, jotka myyjä veloittaa ostajalta, esimerkiksi laskutuslisät tai kuljetus- ja postituskustannukset. Arvonlisäveron määrä lasketaan tästä veron koko perusteesta.

10 Miten arvonlisäveron määrä lasketaan? 2/3
Esimerkki: Tuotteen veroton hinta on euroa. Siihen sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli e x 24/100 = 240 euroa. Verolliseksi hinnaksi saadaan euroa.

11 Miten arvonlisäveron määrä lasketaan? 3/3
Tuotteen hintaan sisältyvän arvonlisäveron määrä lasketaan seuraavalla laskukaavalla: Esimerkki: Tuotteen verollinen hinta on euroa. Siihen sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Vero saadaan laskemalla e x 24/124 = 193,55 euroa. Tuotteen veroton hinta on e - 193,55 e = 806,45 euroa. verollinen hinta x sovellettava verokanta/(100 + sovellettava verokanta)

12 Onko myyjän annettava ostajalle lasku?
Myyjän pitää antaa ostajalle lasku. Lasku on annettava arvonlisäverolaissa luetelluissa tilanteissa, ja laskussa on oltava lain vaatimat tiedot. Laskun voi toimittaa paperilla, tai vastaanottajan luvalla myös sähköisesti. Yhdelle laskulle voidaan yhdistää useita erillisiä tavaroiden ja palveluiden myyntejä. Lasku voi muodostua useammasta erillisestä asiakirjasta. Laskutukseen liittyy arvonlisäverotuksessa paljon yksityiskohtaisia säännöksiä. Laskumerkinnöistä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa (vero.fi/syventavat).

13 Voiko arvonlisäverotuksessa tehdä vähennyksiä? 1/2
Yritys (tai muu arvonlisäverovelvollinen) voi vähentää valtiolle tilitettävästä verosta ostojen verot eli ne arvonlisäverot, jotka ovat sisältyneet yrityksen ostamien tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Edellytyksenä on, että tavarat ja palvelut on ostettu toiselta arvonlisäverovelvolliselta ja että niitä käytetään verollisessa liiketoiminnassa. Yrityksellä on oltava ostoista laskut, joista ostoihin sisältyneet arvonlisäverot käyvät selville. Osoitteesta ytj.fi voi tarkistaa, onko myyjä arvonlisäverovelvollinen. Verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, josta myyjälle aiheutuu arvonlisäverovelvollisuus eli velvollisuus tilittää myynnistä arvonlisävero. Arvonlisäveron voi vähentää vain, jos ostosta on myyjän antama lasku (tai muu tosite), joka täyttää arvonlisäverolain tietosisältövaatimukset.

14 Voiko arvonlisäverotuksessa tehdä vähennyksiä? 2/2
Veroa ei voi vähentää, jos tavara tai palvelu on ostettu yrityksen omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön. Laissa on myös muita rajoituksia vähennysoikeudelle. Erikseen on rajoitettu esimerkiksi edustusmenojen vähentämistä ja eräiden ajoneuvojen vähennysoikeutta (esimerkiksi henkilöautot ja veneet). Edustustarkoitukseen käytettävien tavaroiden veroa ei voi vähentää. Henkilöauto sekä siihen että sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut ovat vähennyskelpoisia vain, jos autoa käytetään pelkästään yrityksen verollisessa liiketoiminnassa. Vähäinenkin muu käyttö aiheuttaa sen, että vähennysoikeutta ei ole lainkaan. Poikkeuksia ovat autot, jotka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi, ajo-opetukseen tai ammattimaiseen henkilökuljetukseen. Vähennystä ei saa tehdä rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- ja urheilukäyttöön tarkoitetusta vesialuksesta, ellei sitä ole hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi taikka käytettäväksi ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen.

15 Miten tilitettävän veron määrä lasketaan?
Tilitettävän veron määrä lasketaan niin, että kuukauden myynnin verosta vähennetään saman kuukauden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältynyt vero. Veron laskentaan vaikuttavat tiedot saadaan suoraan kirjanpidosta. Arvonlisäverovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Liiketapahtumien kirjausten on perustuttava kirjanpitolaissa tarkoitettuihin tositteisiin. Lisäksi tulee ottaa huomioon arvonlisäverolain tositevaatimukset.

16 Mistä saa tiedot, jotta voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron?
Kun yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää yritykselle ilmoituksen verokauden pituudesta ja tiedot maksamista varten. Yritys antaa arvonlisäveroilmoituksen Verohallinnolle. Arvonlisäveroilmoituksen pitää antaa sähköisesti. Jos ilmoitusta ei voi antaa sähköisesti esimerkiksi teknisen esteen vuoksi, ilmoituksen voi antaa myös paperilla. Voit antaa arvonlisäveroilmoituksen sähköisesti esimerkiksi OmaVero- palvelussa: vero.fi/omavero. Paperisen arvonlisäveroilmoituslomakkeen 4001 (Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista) saa osoitteesta vero.fi/lomakkeet.

17 Mitä OmaVerossa voi tehdä?
antaa arvonlisäveroilmoituksen maksaa veron verkkomaksulla nähdä kuukausittain yhteenvedon maksuista ja palautuksista sekä muun muassa tiedot puuttuvista veroilmoituksista ja myöhästymismaksuista ilmoittaa tilinumeron vastata selvityspyyntöihin.

18 Sähköistä ilmoittamista varten yritys tarvitsee Katso-tunnisteen
Katso-tunniste on avain myös OmaVeroon. Tilitoimiston tai muun asianhoitajan voit valtuuttaa toisella seuraavista: yrityksen Katso-tunnisteella sähköisen asioinnin valtakirjalla. Lisätietoa verkosta osoitteesta vero.fi/katso. Yritykset tarvitsevat sähköistä ilmoittamista varten Katso-tunnisteen, sillä vain henkilöasiakkaat voivat kirjautua palveluihin verkkopankkitunnuksilla. Verohallinto suosittelee, että hankit yrityksellesi oman Katso-tunnisteen. Sen avulla voit tarkastella yrityksen verotietoja ja -tapahtumia OmaVerossa, vaikka ilmoitukset antaisikin tilitoimisto. Katso-tunniste on avain yrityksen OmaVeroon, ja siksi se kannattaa hankkia. Katso-tunnisteen avulla voit myös valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston antamaan ilmoitukset yrityksen puolesta sähköisesti. Vaihtoehtona Katso-tunnisteelle on sähköisen asioinnin valtakirja.

19 Milloin arvonlisäveroilmoitus pitää antaa?
Arvonlisäveroilmoitus annetaan kausittain. Verokausi on yleensä kuukausi. Arvonlisäveroilmoituksen yleinen määräpäivä on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Kun verokausi on kuukausi, on esimerkiksi helmikuun ilmoituksen määräpäivä on 12.4. Pienyritys voi hakea pidennettyä arvonlisäveron vero- ja maksukautta: Jos yrityksen liikevaihto on enintään euroa, veroilmoituksen arvonlisäverosta voi antaa ja verot maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on enintään euroa, veroilmoituksen arvonlisäverosta voi antaa ja verot maksaa kolmen kuukauden välein. Voit hoitaa ilmoitukset ja maksut pitemmän jakson mukaan vasta sen jälkeen, kun Verohallinto on lähettänyt yritykselle pidennetystä ilmoitusjaksosta erillisen ilmoituksen. Jos yrityksen vero- ja maksukausi on kalenterivuosi, on ilmoituksen ja maksun eräpäivä helmikuun viimeinen päivä. Arvonlisäveroilmoitus on annettava myös silloin, kun verokaudella ei ole ollut toimintaa tai ilmoitettava vero on negatiivinen. Vero on negatiivinen silloin, jos kohdekauden myyntiin sisältynyt vero on pienempi kuin ostoihin sisältynyt vero. Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.

20 Miten ja milloin arvonlisävero maksetaan?
Arvonlisävero pitää maksaa Verohallinnon tilille verokausittain eli yleensä joka kuukausi. Arvonlisävero on maksettava viimeistään myyntiä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi huhtikuun myyntien vero pitää maksaa 12. kesäkuuta, jos yrityksellä on kuukauden vero- ja maksujakso. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi. Arvonlisäveron maksamista varten tarvitset oma-aloitteisten verojen viitenumeron. Sen jälkeen kun yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää yritykselle ilmoituksen rekisteröinnistä, viitenumeron sekä Verohallinnon tilinumerot veron maksamista varten. Voit antaa ilmoitukset ja maksaa verot OmaVero-palvelussa. Näet maksetut verot sekä oma-aloitteisten verojen viitenumeron OmaVero-palvelussa.

21 Milloin arvonlisäverotiedot ilmoitetaan ja vero maksetaan?
Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on kuukausi. Tammikuun arvonlisäverotiedot yritys ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksella viimeistään maaliskuun 12. päivänä. Myös maksun eräpäivä on maaliskuun 12. päivä. tammikuu helmikuu maaliskuu 12.pv

22 Miten arvonlisävero huomioidaan EU-maiden välisessä kaupassa?
Tavara tai palvelu voidaan myydä toiseen EU-maahan ilman veroa, jos ostajalla on voimassa oleva arvonlisäverotunniste. Tavarakaupassa pitää lisäksi olla näyttö siitä, että tavara viedään toiseen EU-maahan. Palvelun on oltava sellainen palvelu, joka verotetaan elinkeinonharjoittajien välistä kauppaa koskevan yleissäännön mukaan. Ostajan on ilmoitettava myyjälle arvonlisäverotunnisteensa. Arvonlisäverotunnisteen voimassaolon voi tarkistaa Euroopan komission sivuilta Myyntimaasäännökset määrittelevät sen, minkä maan verolainsäädäntöä myyntiin sovelletaan. EU-maissa kullakin jäsenvaltiolla on verotusoikeus alueellaan tapahtuviin liiketoimiin. Sillä ei ole merkitystä, mistä maasta myyjä on. Jos myynti tapahtuu Suomessa, myynnistä suoritetaan arvonlisävero Suomeen. Jos myynti ei tapahdu Suomessa, siitä ei tilitetä Suomen veroa. Arvonlisäverolain myyntimaasäännökset ratkaisevat, millä valtiolla on oikeus verottaa myynti.

23 Mistä arvonlisäverotunnisteen saa?
Kun yritys ostaa tavaraa tai palvelua toisesta EU-maasta, kaupankäynnissä tarvitaan arvonlisäverotunniste. Se muodostetaan Y-tunnuksesta seuraavasti: Esimerkki: Y-tunnus arvonlisäverotunniste FI Y-tunnuksen eteen lisätään siis maatunnus FI ja viimeisen numeron edessä oleva viiva jätetään pois.