Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa

Esitys aiheesta: "Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa"— Esityksen transkriptio:

1 Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa

2 Tulevaisuus voi olla toisenlainen, mitä oletamme
Tulevaisuus voi olla toisenlainen, mitä oletamme. Ehkä rippikoulu muuttuu lisääntyvässä määrin aikuisten väyläksi kirkon jäsenyyteen, kun vuonna 2016 kirkkoon liittyneet sadat pakolaiset. Tai tavalliset suomalaiset…

3 Työntekijän tavoitteet
Nuoren tavoitteet Työntekijän tavoitteet Rippikoulun toteutus Kirkon tavoitteet Rippikoulun toteutus on dialogia kirkon, työntekijöiden ja rippikoululaisten tavoitteiden kanssa. Myös isosilla, leirikeskuksen henkilökunnalla, vanhemmilla, seurakunnan hallinnolla ja johdolla on omat tavoitteet ja odotukset, mutta keskeisiä ovat kolmen ensimmäisen ryhmän tavoitteet. On tärkeää tiedostaa nämä eri tavoitetahot ja löytää dialogissa kaikkia tyydyttävä kokonaisuus, toimiva rippikoulu.

4 Kirkon tavoitteet rippikoululle
Yleistavoite: Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä.  Alatavoitteet: Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa. Nuoret oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä toimien, hiljentyen ja osallistuen. Nuoret kantavat vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Nuoret löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten sisältöjen ja oman elämänsä välillä. Nuoret tahtovat kuulua Kristuksen kirkkoon. Lisäksi läpäisevästi yhteyteen liittyvä tavoite.

5 Voisiko myös meidän rippikoulutyöhön liittyvistä unelmista tulla tavoitteita?

6 Mitä kirkon teeseistä puuttuu, mitä lisäisin tai muotoilisin toisin
Mitä kirkon teeseistä puuttuu, mitä lisäisin tai muotoilisin toisin? Ryhmätyön tuloksia. Rakennetaan pohjaa nuoren elämälle kristittynä. Nykyrippikoulu on lähetyskenttä Raamattu näkyvämmin tavoitteeksi Nuoria kuullaan ja heidät nähdään sellaisina kuin he ovat Sitoutuminen globaaliin Kristuksen kirkkoon Asennekasvatus ja elämäntaidot Seurakunta yhteisönä. Rippikouluryhmä muodostaa oman yhteisönsä ja toisaalta seurakunta kutsuu nuoret rakentamaan seurakuntaa. Miten koko rippikoulu voisi olla osallisuuden vahvistamista? Kristillisen identiteetin etsimistä. Miksi musiikki? Miksei muita taidemuotoja oteta tavoitteeksi? Oppia tuntemaan se porukka, jonka kanssa rippikoulua eletään Miten työntekijä voisi itse arvioida omaa työtään?

7 Virikekuvien pohjalta tehty työskentely: Rippikoululaisten tavoitteet
Hyvä ruoka – parempi mieli Uuden kokeminen. Kaverit, hauskaa Oppia uutta itsestä Koska muutkin menee. Rahaa, mopo, tietokone (yhtään niitä vähättelemättä) Olenko minä hyväksytty? Saa olla hetken oma itsensä – irti omasta arjesta Siirtymäriitti. Seuraavalle levelille Naimalupa Ryhmään kuuluminen, kivaa

8 ”Halusin rippikouluun…” Suomalaisten rippikoululaisten vastaukset vuosien 2008 ja 2013 tutkimuksessa (%). Vastaukset 5-7 asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N(2008)=2149–2165;.N(2013)=2278–2309

9 Miten rippikoululaisten odotukset ja tavoitteet toteutuivat?
Tutkimusasetelma mahdollisti rippikouluun liittyvien odotusten ja kokemusten yksilötason tarkastelun. Huomio kiinnitettiin niihin rippikoulun alun odotuksia mitanneisiin kysymyksiin, joiden toteutumista voitiin rippikoulun lopussa mitata. Seuraava dia osoittaa, että rippikoulun aikana ylittyivät erityisesti hengelliset ja sosiaaliset odotukset. Neljä rippikoululaista viidestä (83 %) koki, että oli oppinut rippikoulun aikana enemmän kuin odotti Jumalasta ja uskosta ja kolme neljästä oli kokenut enemmän kuin oli odottanut yhteyttä ja yhteenkuuluvaisuutta rippikouluryhmässä (75 %). Myös uskonasioista päättäminen (73 %) rukoilemaan oppiminen (68 %), uskossa vahvistuminen (65 %) ja hyvän ja pahan pohtiminen oman elämän näkökulmasta (65 %) olivat asioita, joissa enemmistön odotukset ylittyivät. Ainoa odotus, jossa enemmistön odotukset eivät täyttyneet, liittyi mahdollisuuteen olla ystävien kanssa ja saada uusia ystäviä. Tämä oli rippikoulun alussa yksi yleisimmin mainittuja odotuksia, mutta puolet (50 %) kokivat, että tämä ei toteutunut odotetusti. Ilmeisesti yksittäisten ystävien sijaan rippikoulussa on eletty yhteisöllisesti koko ryhmän kanssa, koska siihen liittyneet odotukset samanaikaisesti ylittyivät. Lähde: Jouko Porkka ”Anna mun etsiä ja olla epävärama!”: Rippikoululaisten uskon ja motiivin muutos ja Matteus-efekti. Suomen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 2016.

10 Rippikoululaisten odotusten/tavoitteiden ja kokemusten vastaavuus vuoden 2012/2013 tutkimuksessa (%) asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N=1635–1664. Samat suomalaiset vastaajat rippikoulun alussa ja lopussa

11 Suomalaisten rippikoululaisten vastaukset kysymykseen: ”Halusin rippikouluun (koska)…” vuosien 2008 ja 2013 tutkimuksissa. Vastaukset 5-7 asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa” (%). N(2008)=2149–2165;.N(2013)=2278–2309.

12 Miten rippikoululaisten odotukset ja tavoitteet toteutuivat?
Tutkimusasetelma mahdollisti rippikouluun liittyvien odotusten ja kokemusten yksilötason tarkastelun. Huomio kiinnitettiin niihin rippikoulun alun odotuksia mitanneisiin kysymyksiin, joiden toteutumista voitiin rippikoulun lopussa mitata. Seuraava dia osoittaa, että rippikoulun aikana ylittyivät erityisesti hengelliset ja sosiaaliset odotukset. Neljä rippikoululaista viidestä (83 %) koki, että oli oppinut rippikoulun aikana enemmän kuin odotti Jumalasta ja uskosta ja kolme neljästä oli kokenut enemmän kuin oli odottanut yhteyttä ja yhteenkuuluvaisuutta rippikouluryhmässä (75 %). Myös uskonasioista päättäminen (73 %) rukoilemaan oppiminen (68 %), uskossa vahvistuminen (65 %) ja hyvän ja pahan pohtiminen oman elämän näkökulmasta (65 %) olivat asioita, joissa enemmistön odotukset ylittyivät. Ainoa odotus, jossa enemmistön odotukset eivät täyttyneet, liittyi mahdollisuuteen olla ystävien kanssa ja saada uusia ystäviä. Tämä oli rippikoulun alussa yksi yleisimmin mainittuja odotuksia, mutta puolet (50 %) kokivat, että tämä ei toteutunut odotetusti. Ilmeisesti yksittäisten ystävien sijaan rippikoulussa on eletty yhteisöllisesti koko ryhmän kanssa, koska siihen liittyneet odotukset samanaikaisesti ylittyivät. Lähde: Jouko Porkka ”Anna mun etsiä ja olla epävärama!”: Rippikoululaisten uskon ja motiivin muutos ja Matteus-efekti. Suomen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 2016.

13 Rippikoululaisten odotusten/tavoitteiden ja kokemusten vastaavuus vuoden 2012/2013 tutkimuksessa (%) asteikolla 1 ”ei pidä lainkaan paikkaansa; 7 ”pitää täysin paikkansa”. N=1635–1664. Samat suomalaiset vastaajat rippikoulun alussa ja lopussa

14 Suomalaisten rippikoululaisten kokemuksia srk:n yhteisistä jumalanpalveluksista rippikoulun aikana (2013) N=