Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssi, viimeinen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssi, viimeinen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssi, viimeinen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Kurssi Tämä kurssi on elämänkatsomustiedon didaktiikan viimeinen peruskurssi. Sitä voi ehkä pitää myös ensimmäisenä Johdatus elämänkatsomustietoon kurssina. Kurssissa on kaksi osaa 1. 3 op perusopetukseen keskittyvä osa 2. 1 op lukio-osa Jälkimmäinen osa on tarpeen kaikille et:n ainearvosanaa suorittaville. Sillä pyritään (vähän) simuloimaan sitä, että oli kursisn suorittaneet olisivat (kunnon opetuksessa) opiskelleet et.tä lukiossa (kuten muitakin lukuaineita).

3 Tavoitteet (tutkintovaatimukset: ymmärrys ja tieto) Opiskelija ymmärtää elämänkatsomustiedon aseman ja luonteen opetussuunnitelman perusteissa ja koulun kasvatustyön kokonaisuudessa. Opiskelija ymmärtää uskonnonvapauden ja muiden ihmisoikeuksien näkökulman koulun toiminnassa. Opiskelija perehtyy elämänkatsomustietoon taustaltaan monitieteisenä koulun oppiaineena. Opiskelija syventyy kotien ja oppilaiden katsomuksellisista lähtökohdista lähtevän uskonnottoman moraali- ja katsomusopetuksen filosofisiin ja didaktisiin perusteisiin.

4 Tavoitteet (tutkintovaatimukset: taito ja valmiudet) Opiskelijalla on valmiuksia tukea oppilaiden kasvua ja antaa heille välineitä identiteetin ja elämänkatsomuksen etsimiseen ja rakentamiseen. Opiskelijalla on valmiuksia etsiä ratkaisuja elämänkatsomustiedon käytännön opetuksessa esiin tuleviin kysymyksiin opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opiskelija osaa voimassa olevien säädösten pohjalta rakentaa vastauksia koulun toiminnassa esiin tuleviin uskonnonvapautta ja ihmisoikeuksia koskeviin kysymyksiin.

5 Sisältö (tutkintovaatimukset; täsmennyksiä jatkossa) Tarkastellaan suomalaisen katsomusopetuksen mallia, sen historiaa ja sitä koskevia säädöksiä esimerkiksi uskonnonvapauslakia, erityisesti elämänkatsomustiedon näkökulmasta. Määritetään opetussuunnitelmien pohjalta, mitä elämänkatsomustieto on. Perehdytään keskeisiä sisältöalueisiin, joita ovat elämänkatsomuksen rakentuminen, ihmisoikeus- ja kestävää kehitystä edistävä kasvatus sekä uskonnoton moraali- ja katsomusopetus monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

6 Aihepiirit (tenttikertaukseen 2015) Tämä on nyt vähän auki ks. jatkossa. Elämän- ja maailmankatsomus sekä katsomusopetus ET:n luonne Uskonnon ja omantunnon vapaus sekä säädökset ET:n OPS:n ydin (etiikka sis. ihm. oik:t, katsomus– kulttuuri–identiteetti, luonto–keke) Didaktiset lähtökohdat Didaktiset haasteet

7 Kirjallisuus ja materiaalit Kurssiin kuuluva kirjallisuus koostuu artikkeleista, jotka löytyvät kaikki pdf-tiedostoina kurssin apumattisivuilta. Osa linkeistä vie koko julkaisuihin, joista artikkelit pitää hakea. Osa artikkeleista on tulostettu pdf:ksi tekijän versiosta, jolloin esim. sivunumerot eivät vastaa lopullista julkaisua. Artikkeleissa on jonkin verran päällekkäisyyttä sekä keskenään että luentojen kanssa. Luentojen ja ryhmien materiaalit löytyvät pääosin blogista ja osin Moodlesta, mahdollisten Flinga-istuntojen osoitteet annetaan Moodlessa.blogistaMoodlesta

8 Arviointi Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ryhmäistuntoihin. Numeroarviointi perustuu kirjallisiin suorituksiin/tenttitulokseen. Sovitaan, kun on sovittu toteutuksesta ja työtavoista.

9 Lisätiedot (vanha opetusohjelma) Kurssi on lähtökohtaisesti luokanopettajien peruskoulussa opetettavien aineiden monialaisten opintojen elämänkatsomustiedon perusosa (→ virallinen nimi Ad 4.2 b) Monialaisissa opinnoissa evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon perusosat ovat vaihtoehtoisia. Opiskelija voi opiskella pakollisena vain toisen opintojakson. Luokanopettaja voi kuitenkin joutua opettamaan näistä aineista kumpaakin. Ammatillisen pätevöitymisen vuoksi on suositeltavaa suorittaa sekä evankelisluterilaisen uskonnon että elämänkatsomustiedon perusosa. Opiskelija voi liittää ylimääräisenä suorittamansa opintojakson tutkintoonsa valinnaisina opintoina. Lisäksi kurssi toimii useiden tiedekuntien yhteistyönä opetettavaan elämänkatsomustiedon arvosanaan (25/60 op) kuuluvana elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssina.

10 Kurssin luonne taitekohdassa Elämänkatsomustietoon ja sen opettamiseen johdattava kurssi → 1. Luokanopettajien peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen elämänkatsomustiedon didaktiikan kurssi 2. Elämänkatsomustiedon perusopintojen johdatteleva kurssi

11 ET HYssä Kurssi on yhtä aikaa eri kurssia, koska HY ei järjestä yhtään pelkästään ET:lle omistettua kurssia vaan arvosana yhdistellään eri kursseista, jotka muutenkin pidettäisiin. Kokonaisuudet 1. Elämänkatsomustiedon perusopinnot, 25 op (71004) 2. Elämänkatsomustiedon aineopinnot, 35 op (71008) Molemmat toistaiseksi vapaita

12 ET HYssä ohjausta eri aineissa, on perustettu HY ET-sivut http://www.helsinki.fi/et. http://www.helsinki.fi/et Käytännöllisen filosofian oppiaineessa (Ilpo Halonen?) ja OKLssa (Eero Salmenkivi) tiedetään et:stä, muuten voi olla, että edes kurssin pitäjä ei teidä opettavansa et;tä. Avoimessa tilanne ymmärtääkseni parempi.

13 Tutkinnon uudistukset ja Elämänkatsomustiedon perusopinnot, 25 op ET 2005–2014 Elämänkatsomustiedon didaktiikan perusosa (OKL), 3 op Johdatus tieteenfilosofiaan (käyt. fil./teor. fil.), 3 op Johdatus etiikkaan (käyt. fil.) (710133), 3 op Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (käyt. fil.), 3 op Filosofian metodiopinnot (käyt. fil.) (71003), 1 op Johdatus tieto-oppiin (teor. fil.), 3 op (403089) Uskontotieteen perusteet, (uskontotiede), 4 op Antropologian johdantokurssi (kulttuuri- ja sosiaaliantropologia), 5 op.

14 Tutkinnon uudistukset ja Elämänkatsomustiedon perusopinnot, jatkuu ET 2014–2017 Valtiotiellisessä vältetään alle 5 op kursseja → Kurssit yhdistetään → Johdatus etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan (käyt. fil.), 6 op (710130) Kun muu on ennallaan, mitä tehdään, kun filosofian metodiopinnot (1 op), on perustellusti siirretty proseminaariin, johon se kuuluu → Elämänkatsomustiedon didaktiikan perusosa → 4 op = 3 + 1 op koska tämän kurssin LO:t valittaneet, ettei hiedän tarvitse oppia lukio-opetusta ja muut, että liikaa alakoulua.

15 Luokanopettajan koulutus (2005–2016) Kurssimme on osa kokokmnaisuutta: Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka, Matematiikan didaktiikka, Biologian didaktiikka jne → Elämänkatsomustiedon didaktiikka ja Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikka

16 Elämänkatsomustiedon didaktiikka luokanopettajille 2005 – 2016 Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssi 3 op + 2014 → 1 op lukiolisäosa, jos sivuaineena Elämänkatsomustiedon didaktiikan valinnaiskurssi 3 op Huom: Aineenopettajankoulutuksen ET-didaktiikka on eri asia, koska AO-koulutukseen osallistuttaessa oletetaan, että aineen opinnot pitkälle suoritettu.

17 Luokanopettajan koulutus (2016–2017/2021) Käyttäytymistieteellisessä vältetään alle 5 op kursseja Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot muuttuneet: ei valinnaisosia ja usien 2 ainetta yhdessä Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 8 op, Biologian ja maantieteen didaktiikka, 5op, Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka, 5op jne → Ei elämänkatsomustiedon didaktiikan perus- ja valinnaisosaa, vaan Katsomusaineiden, erityisesti elämänkatsomustiedon didaktiikka ja Katsomusaineiden, erityisesti evankelis–luterilaisen uskonnon didaktiikka

18 LO ET didaktiikka Perusosa Valinnais- osa ET johdanto Lukio 1 op ?? Yhteiseen katsomusaineiden didaktiikkaan Ainakin: käytäntöä, esim. tuntisuunnitelmat arviointi

19 Toteutus ja työtavat (HY käyt tdk vanha opetusohjelma) Luennot: 20 tuntia Ryhmäopetus: 8 tuntia (läsnäolopakko) Itsenäinen työskentely : 50 tuntia Tentti: 2 tuntia Luento-opetuksessa pyritään vuorovaikutteisuuteen ja luennoilla käydään läpi jakson tavoitteiden kannalta olennaisimmat sisällöt. Ryhmäopetuksessa syvennetään erilaisten tehtävien ja keskusteluiden kautta luennoilla käsiteltyjä asioita. Ryhmäistunnoissa annetaan joitain itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka käsitellään seuraavalla ryhmäkerralla. Muu itsenäinen työ liittyy opetuksessa ja keskusteluissa esiin tulleiden asioiden itsenäiseen syventämiseen, kirjallisuuteen perehtymiseen ja tenttiin valmistautumiseen.

20 Toteutus ja työtavat, NYT Keskustelutehtävä, n. 4 hengen ryhmissä Ketä olette? Mitä toivotte? Sopiiko 6 * 4 h perusosaa, 1 * 4h lukiota? Sopiiko 6 h /24 ppoissaoloista ei lisöätehtviä? Muita suoritustoiveita?