Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari 17.9.2014.

Esitys aiheesta: "Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari 17.9.2014."— Esityksen transkriptio:

1 Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari 17.9.2014

2 Katseen merkitys ● Vanhemman katseessa lapsi näkee itsensä ● Vanhemman katseen turvassa lapsi uskaltaa tutkia ympäristöänsä ● Puuttuvan katseen korvaaminen kuuloaistin lisäksi kosketuksella, tuoksuilla yms. (turvatuoksut, kakkutuulet)

3 Kosketuksen neljä tapaa ● Nähdyksi tulemisen kosketus ● Tunnetta tasaava kosketus ● Tunnetta jakava kosketus ● Käsitteitä kuvittava kosketus

4 Mitä puheen oppimiseen tarvitaan? ● Vuorovaikutusta ● Kuulo-, näkö- ja tuntoaistia ● Motorisia taitoja ● Kokemuksia

5 Sudenkuoppia ● Ilmeiden ja eleiden merkitys jää puutteelliseksi ● Sanavarasto voi olla ikätasoa laajempi, mutta sanoilla ei ole todellista merkitystä – ekolalia eli kaikupuhe ● Puhe voi yrittää korvata puuttuvaa katsekontaktia, eli yhteydenpitoa toisiin.

6 Mielekkään kielen resepti ● Kehittänyt Marja Liikanen, puheterapeutti FM ● marja.liikanen@puheenpesa.fi

7 Mielekkään kielen resepti Puetaan sanoiksi kolme asiaa tässä järjestyksessä: 1) lapsen kokemus (fyysinen kokemus, tunnekokemus), “Oho, märkää, maito kaatui... 2) yhteisen kokemuksen kannattelu, “tsempatia” (=se, että aikuinen ottaa vastaan lapsen tunteen ja kannattelee lasta niin hyvän kuin pahan mielen hetkillä), “voi harmi, ei haittaa” 3) aikuisen näkökulma (selitykset, kiellot, kommentit jne) = lapsi saa sanat tekemisilleen ja tunteilleen itsestään käsin. Puheenymmärtämisen taidot edistyvät samalla kun lapsi saa oikeantyyppistä puhemallia ja myös tunne-elämän kehitys saa tukea. “kuivataan, saat lisää maitoa”.

8 Mielekkäällä kielellä ● annetaan lapselle mallia itseilmaisuun; ● tuetaan lapsen puheenymmärtämistä ja käsitteistön kehitystä antamalla lapsen kehitystasoon sopien tietoa ympäristöstä ja asioiden syy- ja seuraussuhteista; sekä ● tuetaan lapsen tunne-elämän kehitystä kannattelemalla lasta empaattisella ja kannustavalla puheella, jonka avulla lapsi kokee tulevansa kuulluksi. Kuulluksi ja kannatelluksi tulemisen kokemus auttaa lasta tunteiden säätelyssä. (Marja Liikanen, puheterapeutti,FM)

9 Puheen tueksi ● Esinekommunikaatio ● Kuvakommunikaatio ● Tukiviittomat ● Kosketus

10 Kertaus: ● Vältä turhaa höpöttämistä ● Käsillä tutkiminen vie aikaa. Vältä puhumista tutkimisen päälle ● Sanoita lapsen näkökulmasta ● Ei tueta sisällyksetöntä puhetta