Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin?"— Esityksen transkriptio:

1 ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin?
Mitä on "lapsen paras" ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin? Lasten parhaaksi Varhaiskasvatuksen laitoksen tutkimuspäivä Marja-Leena Laakso

2 Toivoisin, että päiväkodin aikuiset ...
Lapsilta kysyttiin: Toivoisin, että päiväkodin aikuiset ...

3 kun ne yrittää lasten parasta"
... "antaisi lasten tehdä sitä mitä ne haluaa, mutta ne ei anna, kun ne yrittää lasten parasta" Lasten Jyvävasu, syksy 2006

4 Kasvatuspäämäärät Tavoitteena hyvinvoiva lapsi
lapselle merkitykselliset kokemukset kieli kieli Tavoitteena hyvinvoiva lapsi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Lapselle ominainen tapa toimia leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen varhaiskasvatus-ympäristö kasvattajayhteisön toiminta Kasvattajalta ja kasvattajayhteisöltä vaaditaan tämän ymmärtämistä. Toiminnan suunnittelu lähtee lapsen tarpeista. Orientaatiot eri merkityksessä kuin esim. sisältöalueet. Lapsilähtöisyys? POHJA TAVOITE Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen Luonnontieteellinen Historiallis-yhteiskunnallinen Esteettinen Eettinen Uskonnollis-katsomuksellinen kasvatuskumppanuus Tuen tarpeen havaitsemisessa vanhemmat mukana MITÄ LAPSI TARVITSEE? TUNNEMMEKO LAPSEN? © JyväVasu

5 Mikä ohjaa lapsen kehitystä?
Eri aikoina ja eri tutkijoilla on ollut erilaiset käsitykset keskeisten tekijöiden osuuksista: Arnold Gesell & Frances L. Ilg, (1954): ”Edessämme on aina vain yksi kehitysjakso kerrallaan. Kokonaisuus (lapsen kehitys, kirj. lisäys) ei ole hallittavissamme. Se on liian monimutkainen ja mystillinen uskottavaksi perustuksiaan myöten ihmiskäsiin. Luonto ottaa huolekseen suurimman osan tehtävästä ja pyytää vain apuamme. Donald W. Winnicott (1965): ”Käsitettä pikkulapsi ei erillisenä itse asiassa ole olemassa, sillä missä tahansa näemme pikkulapsen, näemme myös äidin huolenpidon hänestä. Ilman äidin huolenpitoa ei olisi lastakaan”

6 Kehityksen keskeiset määrittäjät
I Neurobiologia II Kasvuympäristö III Yksilön oma toiminta

7 I Neurobiologia KLASSINEN KYPSYMISTEORIA
Neuraalinen kehitys on tulosta geneettisestä ohjelmoinnista – tosin ympäristö voi nopeuttaa tai hidastaa joidenkin toimintojen kehitystä NEUROKONSTRUKTIVISTINEN LÄHESTYMISTAPA Hermoston kehitys ei heijastele determinististä geneettistä ohjelmointia, vaan... Neuraaliset hermoverkot - erityisesti aivokuorella - ohjelmoituvat vuorovaikutuksessa virikkeiden kanssa, jotka tulevat ulkoisesta ympäristöstä

8 II Kasvuympäristö I Fyysinen turva ja suojelu
Lapsen fyysisistä tarpeista huolehtiminen Lapsen suojelu II Vanhemman ja lapsen välinen suhde - Turvallisuudentunne kiintymyssuhteen kautta Herkkyys lapsen tarpeille Lapsen viesteihin vastaaminen - Lapsen kiinnostuksen suuntaaminen - Tunteiden jakaminen ja ilmaiseminen III Kasvuympäristön virikkeellisyys Lapsen ikätasolle ja yksilöllisille tarpeille sopivien virikkeiden tarjonta - Lapsen osallisuus & toimijuus

9 III Yksilön oma toiminta
Lapsi ei ole passiivinen ympäristön vaikutusten vastaanottaja, vaan luo aktiivisesti omat kokemuksensa Erot yksilöllisissä tavoissa: - havaita & muistaa - virittyä tunnetasolla - saada ja ottaa vastaan palautetta ympäristöltään Kokemukset eivät tapahdu – niihin reagoidaan, niitä työstetään, ne eletään yksilöllisesti

10 Tutkimuksellisia painopistealueita ja viitekehyksiä

11 Tutkimuksen painopistealueet varhaiskasvatustieteessä Jyväskylässä
I Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä mm. - Lapset terveytensä ja hyvinvointinsa määrittäjinä - Lasten toimijuus päivähoidossa II Varhaisvuosien pedagogiikka, kehitys ja oppiminen mm. – Leikki, kehitys ja oppiminen - Yhteenkuuluvaisuudentunne päivähoidossa III Varhaiskasvatustyön kehittäminen ja arviointi mm. - Mielekkäät oppimiskokemukset - Johtajuuden yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tulkintoja

12 Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät - huippututkimusyksikkö
Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski - pitkittäistutkimushanke

13 Sanaston ja kieliopin kehitys Fonologinen tietoisuus
Tukimusasetelmastamme NEUROBIOLOGIAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT Vanhemman dysleksia (vaikeusaste) Lapsen geneettinen riski Lapsen kehitys KASVUYMPÄRISTÖTEKIJÄT Vanhemman koulutus Vanhemman vuorovaikutuksellinen sensitiivisyys Sanaston ja kieliopin kehitys Fonologinen tietoisuus Varhainen lukutaito YKSILÖN OMA TOIMINTA Lapsen jaettu tarkkaavaisuus vuorovaikutuksessa Lapsen kiinnostus kirjoista KONTROLLOITAVAT TEKIJÄT Lapsen kognitiivinen taso Lapsen varhaisempi kielellinen kehitys

14 Tuloksia ja johtopäätöksiä
Varhaisempi kehitys ennustaa vahvasti myöhempää kehitystä Kehityksellisten riskitekijöiden varhainen tunnistaminen Tukitoimintojen käynnistäminen otollisessa vaiheessa Lapsen omalla aktiivisuudella, suuntautumisella on tärkeä merkitys Lapsen kiinnostuksenkohteiden jakaminen Lapsen kiinnostuksen virittäminen Kasvuympäristö on sekä aktiivisessa että passiivisessa mielessä merkittävä vaikuttaja lapsen kehitykselle Vanhemmuuden ja perheiden tukeminen keskeinen lähtökohta lapsen tukemisessa Lapsen paras on aina sidottu laajempiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin Laakso, Poikkeus, Eklund, & Torppa, 2004; Torppa ym., 2006


Lataa ppt "ja miten sitä voi yrittää tavoittaa tutkimuksen keinoin?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google