OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2.

Esitys aiheesta: "OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2."— Esityksen transkriptio:

1 OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2

3 3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus – Oppiminen –Oppia liikunnan avulla –Taidon oppiminen –Video eri oppimisvaiheissa olevista lapsista (luistelu) Teoriaosuus - Toimiminen ohjaajana –Hyviksi havaittuja ohjaamis- ja opettamistyylejä –Ohjaamisen perusteita Jääharjoitus –Luistelu (pysähdykset, lähdöt, käännökset) –Kiekonhallinta / mailatekniikka

4 TEORIAOSUUS Oppiminen – oppia liikunnan avulla

5 5 OPPIMISEN PÄÄTAVOITTEET OPPIA LIIKUNNAN AVULLA Miten liikunnan avulla oppiminen tapahtuu kiekkokoulussa ?

6 6 SOSIAALISET TAIDOT Lapsilla on erilaiset lähtökohdat ohjaustilanteessa. Lasten sosiaaliset taidot ovat riippuvaisia esim. siitä, onko lapsi aiemmin toiminut ryhmässä (päivähoito), vai onko hän ollut vain kotiympäristössä. Sosiaaliset taidot kehittyvät aina kun lapsi liittyy ryhmän jäseneksi. Ohjaajan tavoitteena on auttaa lasta muodostamaan liikunnan avulla hänelle myönteinen minäkäsitys, joka rakentuu ja kehittyy lapsen omien kokemusten myötä. Minäkäsitykseen vaikuttaa erittäin paljon lapsen saama palaute omasta toiminnastaan

7 7 SOSIAALISET TAIDOT Tunteiden hallinta kehittyy aluksi omien onnistumisten ja epäonnis- tumisten käsittelyn kautta. Ohjaajan roolina on tukea lasta ja antaa kannustavaa palautetta. Välineiden jakaminen, sääntöjen noudattaminen, leikkien ja pelien kautta tulevat erilaiset roolit antavat hyvän mahdollisuuden minäkuvan, itsetunnon, tunteiden hallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

8 8 MOTORISET TAIDOT Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Hienomotoriset taidot tarkoittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Karkeamotoriset taidot tarkoittavat kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaatuja liikkeitä.

9 9 MOTORISET TAIDOT Motoristen parustaitojen oppimista voidaan kuvata seuraavasti: –Motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan kävelyä, juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottamista, potkaisemista ja lyöntiä. –Motoriset perustaidot toimivat pohjana lajitaitojen oppimisille! Esim.kävely toimii luistelutaidon pohjana (käsien ja jalkojen eriaikaisuus ja liikkeiden rytmittäminen). –Lajitaidot tarkoittavat niitä perustaitoja, joita tarvitaan jonkin tietyn liikuntalajin harjoittelemiseen (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka).

10 10 FYYSISMOTORISET KYVYT Erilaisissa harjoitteissa lapsi: –Oppii miltä omassa kehossa tuntuvat erilaiset fyysiset suoritukset. –Kokee kehossaan erilaisia aistimuksia kaikkien aistiensa välityksellä. –Tekee havaintoja lihas-jänne-, tasapaino-, tunto-, näkö-, ja kuuloaistien avulla. –Oppii säätelemään oman kehonsa toimintoja rytmiä, voimaa ja nopeutta. –Oppii hahmottamaan tilaa, aikaa ja voimaa.

11 11 FYYSISMOTORISET KYVYT Lapsi oppii muuttamalla harjoitteissa liikehallintatekijöitä: –Tasapainotaitoa kehitetään todella paljon ja on luistelutaidon oppimisen kannalta tärkeimpiä osa-alueita. –Reaktiokyky kehittyy kaikissa harjoitteissa  lapsi reagoi jatkuvasti eri ärsykkeisiin. –Orientoitumiskyky on taitoa arvioida kehon asentoja ja niiden muutoksia liikkumistilanteissa  luistelun perusasento. –Erottelukyky näkyy kykynä erotella erilaisia suorituksia toisistaan ja voiman säätelynä erilaisissa suorituksissa  syötön voimansäätely. –Yhdistelykyky näkyy kykynä yhdistää esimerkiksi luistelu ja syöttö yhdeksi kokonaissuoritukseksi. –Muuntelukyky tarkoittaa kykyä toimia motorisesti tavalla, joka sopii odottamatta muuttuviin olosuhteisiin tai tilanteisiin  tila / aika. –Sopeutumiskyky tarkoittaa kykyä sopeuttaa taitoa muuttuvissa tekijöissä (tila ja aika)

12 12 FYYSISMOTORISET TAIDOT Lapsen kuntotekijät joutuvat koetukselle ja osa lapsista väsyykin ensimmäisten kertojen aikana varsin nopeasti. –Osa väsymyksestä menee heikon kestävyyden osa-alueelle, mutta osa tottumattomuuteen tehdä harjoitteita. Kestävyys, voima ja nopeus ominaisuuksien kehittyminen tapahtuu hyvin suunnitellussa ohjaustuokiossa automaattisesti. –Lähtökohtana on hyvin organisoitu toiminta. –Lapsilla tulee olla riittävästi tekemistä ja toistoja jotta sydän-, verenkierto- ja hengityselimistö kuormittuvat harjoituksessa. Hyvin organisoidussa tuokiossa lapsi liikkuu vähintään 2/3 jäällä oloajasta!

13 13 TIEDOLLINEN OPPIMINEN Kognitiivinen kehitys tarkoittaa tiedollista kehitystä. –Havaitseminen, ajattelu, kielen sekä muistin toiminnot. –Lapsi oppii harjoitustilanteessa erilaisia käsitteitä. –Ohjaajan on hyvä käydä läpi mm. lapsen kehonosien nimet ja toiminnot. Kehonhahmotus tarkoittaa taitoa tunnistaa ja nimetä kehon eri osia, taitoa tunnistaa kehon ääriviivat, taitoa tunnistaa kehon eri puolet sekä taitoa ylittää kehon oletettu keskilinja. Ohjaajan on lisäksi hyvä käydä läpi käytännön toimintaan liittyviä käsitteitä: –Suuntiin liittyvät käsitteet, kuten eteenpäin, taaksepäin, sivulle, ylös ja alas. –Ryhmän hallintaan liittyvät käsitteet kuten parit, ryhmät, jonot, rivit tai piirit.

14 14 TIEDOLLINEN OPPIMINEN Sääntöjen oppiminen alkaa ensimmäisestä ohjaustuokiosta. –Lasten kohdalla on hyvä luoda rutiineita, esim. kokoontumispaikka kannattaa pitää aina samana ja nimetä jokaiselle oma paikka. –Suhtautuminen toisiin lapsiin ja aikuisiin pitää käydä läpi. –Välineet ovat yhteisiä ja niistä pitää kaikkien huolehtia. –Tärkeää on myös käydä turvallisuuteen liittyvät säännöt läpi huolella, jokaisella tulee olla asianmukaiset varusteet ja kentälle meneminen pitää olla sovittu. Oman vuoron odottaminen ja oman tehtävän suorittaminen määrätyssä paikassa vaatii oppimista. Lapset omaksuvat erilaisten leikkien ja pelien avulla koko ajan uusia sääntöjä ja ryhmän hallinta helpottuu. Päämääränä on yhteistoiminnallinen oppiminen. –Tarkoittaa ohjaustapaa, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on aktiivinen rooli ja korostaa ryhmän jäsenten yhteisvastuuta oppimiseen.

15 15 LAJITAITOJEN OPPIMINEN Lapselle tulee jokaisessa opetustilanteessa uusia lajitaidon oppimiseen liittyviä käsitteitä. –Luistelutaidon opettamisessa ovat erilaisia käsitteitä esim. ojennus, koukistus, potku, liuku, lähennys ja loitonnus. –Mailankäsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat esim. kiekon kuljetukset rystypuolella, kämmenpuolella, kiekon työntäminen ja vetäminen. –Laukaukset, syötöt ja harhautukset sisältävät erilaisia ala-käsitteitä jotka lapset omaksuvat kukin oman oppimiskykynsä mukaan.

16 16 TAIDON OPPIMINEN Mielikuva TAIDON OPPIMISPROSESSI (10 000  100 000 oikeaa toistoa) Hahmottaminen Jäsentäminen Vakiinnuttaminen

17 17 TAIDON OPPIMINEN Hahmottaminen –Tila / aika –Ei häiriötekijöitä Jäsentäminen –Tila / aika –Pieni häiriötekijä Vakiinnuttaminen –Tila / aika - ei merkitystä –Häiriötekijä - ei merkitystä

18 18 ERI OPPIMISVAIHEISSA OLEVAT LAPSET LEIJONA -kiekkokoulu luistelutaidon eri tasot: Tunnistettavia asioita luistelutaidon eri tasoista: –1. taso = hahmottaminen –2. taso = jäsentyminen –3. taso = vakiintuminen Mieti miten alla olevat asiat poikkeavat eri tasoilla? –Tasapaino - tukipisteet –Koordinaatio - kädet ja jalat –Asento - polvikulma ja selkä –Liuku ja potku - pituus

19 19 ERI OPPIMISVAIHEISSA OLEVAT LAPSET Oppimistehtävä Hockey Centren LKK-sivuilla on video, jossa on kuvattu luistelutaidon eri oppimisvaiheissa olevia lapsia. Etsi kyseistä videosta lasten luistelutaidon perusteella, missä seuraavista luistelutaidon oppimisvaiheista: Tasapaino? Yhdistelykyky Erottelukyky kukin luistelija on

20 20 MENETELMIÄ OPPIMISEN TUEKSI Kortit –Tehtäväkortit –Kuvakortit –Viivakortit –Numerokortit –Aakkoskortit Paritehtävät Kehontuntemistehtävät Eri käsitteiden oppimistehtävät Leikkien käyttäminen

21 TEORIAOSUUS Toimiminen ohjaajana

22 22 OHJAAMIS- JA OPETTAMISTAPOJA Passiivinen liikkeiden ohjaus eli mekaaninen ohjaus menetelmä –Aikuinen ohjaa lasta tekemään tarvittavat, mahdollisimman oikeat liikkeet. –Tällöin lapsi saa havaintoja ja kokemuksia asennoistaan ja liikkeistään sekä ympäristöstään ja sen asettamista rajoituksista. –Tällaista ”kädestä pitäen” tapahtuvaa ohjausta voidaan käyttää, kun lapsi aloittaa uuden taidon harjoittelemisen tai kun on kyse hyvin nuoresta lapsesta, joka ei kykene seuraamaan liikunnan mallia, eikä ymmärrä kielellistä kuvausta. Jäljittelymenetelmä –Lapselle esitetään liikunnan malli ja häntä kehotetaan jäljittelemään sitä. –Malli on esitettävä sellaisella tavalla ja olosuhteissa, että lapsi voi havaita olennaiset toiminnan osatekijät. –Menetelmä perustuu lapsen näköhavaintoon ja siihen, että hän kykenee seuraamaan mallin liikkeitä ja muodostamaan niistä kokonaiskäsityksen.

23 23 OHJAAMIS- JA OPETTAMISTAPOJA Kielellisten ohjeiden varaan liittyvä menetelmä –Edellyttää, että lapsi ymmärtää hänelle kuvatun liikkeen ja kykenee kielellisesti ohjaamaan ja säätelemään liikkumistaan. –Kielelliset ohjeet on helppo saada vastaamaan olosuhteita, joissa liikuntataitoja käytetään. Lapselta ne vaativat liikkeiden toteutusta mielessä: lapsen kielen avulla luoma mielikuva toimii ”oikean” liikkeen mallina ja ehkäisee jo ennalta ”väärät liikkeet”. –Mielikuvaharjoittelu, liikkeiden suorittaminen kokonaisuudessaan ajatuksissa, mahdollistuu siis kun lapsi pystyy kielellisesti ohjaamaan liikkumistaan (noin viiden vuoden iässä). –Kielellisten ohjeiden ja mielikuvaharjoittelun avulla on vaikeaa, jopa mahdotonta opettaa liikkeitä tai liikuntataitoja, joihin sisältyy lapselle tuntemattomia osia.

24 24 OPETUSTYYLIT M.Moston – opetustyylien spektri –Tyyli A- Komentotyyli –Tyyli B- Harjoitustyyli –Tyyli C- Vuorovaikutustyyli –Tyyli D- Itsearviointityyli –Tyyli E- Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu –Tyyli F- Ohjattu oivaltaminen –Tyyli G- Ongelmanratkaisutyyli –Tyyli H- Erilaisten ratkaisujen tuottaminen –Tyyli I- Oppilaan suunnittelema yksityinen ohjelma –Tyyli J- Oppilasaloitteinen tyyli –Tyyli K- Itseopiskelu

25 25 OPETUSTYYLIT Huomioitavaa valittaessa eri opetustyylejä: –Tulisi tunnistaa, mikä on lapsikeskeinen opetustyyli eli missä lapsi pääsee itse vaikuttamaan omaan oppimiseen. –Tulisi päästä irti ohjaajakeskeisestä ohjaustyylistä. –Huomoida lapsi yksilönä ja päästä yhä enemmän suorittajakeskeiseen ohjaamiseen.

26 26 OHJAAMISEN PERUSTEITA Käytä sanoja ja sanontoja, joita lapset ymmärtävät! Toimi ”tässä ja nyt” -periaatteella: havainnoi  tulkitse  ohjaa: –Anna ohjattavallesi palautetta heidän suorituksistaan! Lapsen on saatava tietää, oliko hänen suorituksensa haluamasi kaltainen vai oliko siinä jotain parannettavaa. Ja jos oli parannettavaa, niin mitä? –Anna ulkoinen palaute riittävän nopeasti suorituksen jälkeen. Jos suoritusten välinen aika on riittävän lyhyt, niin myös itsekontrolli (lapsen oma palaute) toimii ja oikea liikemalli säilyy. Tällöin lapsi ei toista samaa virhettä suorituksesta toiseen. –Toki virheisiin on puututtava, mutta parhaaseen lopputulokseen pääset vahvistamalla oikeita suorituksia tai suorituksen osatekijöitä.

27 27 OHJAAMISEN PERUSTEITA Muista yksilöllisyys. Mitä lähemmäksi pääset henkilökohtaista ohjaamista, sen parempi. Pidä vaatimustaso korkealla. Käytä järjestyksen ja työrauhan säilyttämiseksi selviä merkkejä ohjatessasi ryhmän toimintaa. Jos harjoitus ei suju, järjestä lyhyt tauko tai piristävä ”välipala” vireyden palauttamiseksi.

28 28 OHJAAMISEN PERUSTEITA Antaessasi ohjeita laskeudu ”lasten tasolle”. Päätä harjoitus lyhyeen kokoavaan jaksoon, jonka aikana voit antaa pelaajille myönteisessä hengessä palautteen harjoituskerran sujumisesta sekä muistuttaa tulevasta yms.

29 29 KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN JÄLKEEN Käytä harjoitusvälineiden poiskokoamisessa ja tilojen siistimisessä kiekkokoululaisia vuorotteluperiaatteella. Muistuta tarvittaessa ohjattaviasi hygienian merkityksestä. Jos katsot tarpeelliseksi, voit antaa ohjattaville toimintaan liittyviä kotitehtäviä, jotka auttavat pelimiehen alkuja kehittymään myös harjoitusten ulkopuolella. Tallenna harjoitusohjelmasi, jotta voit myöhemmin käydä sen läpi omankehittymisesi varmistamiseksi.

30 JÄÄHARJOITUS

31 31 JÄÄHARJOITUS 2 - SISÄLTÖ Luistelut –Pysähdykset –Lähdöt –Käännökset Kiekonhallinta / mailatekniikka –Kiekon käsittely peliasennossa, mailatekniikat –Kiekon käsittely peliasennossa  jalkojen rytmi (painonsiirrot) –Kiekon kuljettaminen –Syöttäminen / laukominen Kiekonhallinta / mailatekniikka -leikit   ohjaajan työtavat eri vuosikursseilla  Tavoitteena ohjattu oivaltaminen – ongelmanratkaisut – harjoitustyyli,

32 KIITOS !