Hoitotyössä toimiminen: VIRTSAAMINEN JA ULOSTAMINEN

Esitys aiheesta: "Hoitotyössä toimiminen: VIRTSAAMINEN JA ULOSTAMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 Hoitotyössä toimiminen: VIRTSAAMINEN JA ULOSTAMINEN
Elina Korhonen

2 VIRTSAAMINEN JA ULOSTAMINEN: sisältö
Virtsaelimistön rakenne ja toiminta kertaus Virtsaamisen merkitys ja häiriötilat Ulostamisen merkitys ja häiriötilat Tavallisimmat hoitotyön auttamismenetelmät virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyen Tavallisimmat näytteet potilaan virtsasta ja ulosteesta Potilaan ohjaus erittämiseen liittyvissä hoitotilanteissa

3 VIRTSAELIMISTÖN RAKENNE

4 VIRTSAELIMISTÖN TOIMINTA
Virtsaneritys eli diureesi on elimistön tärkein tapa vapautua kuona-aineista Virtsan muodostavat munuaiset Virtsaa erittyy munuaiskerästen suodattamana aikuisella normaalisti 1,5-2 litraa vuorokaudessa Virtsa kertyy munuaisaltaaseen ja poistuu virtsanjohdinta pitkin rakkoon Virtsatessa rakko tyhjenee virtsaputkea pitkin 4-5 kertaa vuorokaudessa

5 ERITTÄMISEEN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILAT
Virtsainkontinenssi Retentio Residuaali Verivirtsaisuus Virtsatietulehdus Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu Ummetus Ripuli

6 VIRTSAINKONTINENSSI Tahaton virtsankarkailu eli inkontinenssi
Hyvin yleinen vaiva, erityisesti iäkkäillä ihmisillä Naisista joka neljäs ja miehistä joka kymmenes kärsii virtsankarkailusta jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmiten vaaratonta, aiheuttaa lähinnä hygienia haittoja hankaloittaa sosiaalista elämää.

7 INKONTINENSSITYYPIT Ponnistusinkontinenssi
Virtsa karkaa ponnistuksen esim. yskäisyn yhteydessä Pakkoinkontinenssi Virtsaa karkaa runsaasti tai rakko tyhjenee kokonaan äkillisen virtsaamispakon seurauksena Sekatyyppinen inkontinenssi Virtsa karkaa sekä ponnostaessa että pakkotunteen aikana Ylivuotoinkontinenssi Virtsaa valuu yli rakon ollessa täynnä

8 INKONTINENSSIN HOITO Selvitä inkontinenssin hoitoa oppikirjan ja käypähoitosuosituksen avulla Millaisiin asioihin muistihäiriöisen vanhuksen inkontinenssin hoidossa tulisi kiinnittää huomiota?

9 WC:SSÄ KÄYTTÄMINEN

10 ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU
Eturauhanen painaa laajentuessaan virtsarakkoa ja virtsaputkea Oireet: tihentynyt virtsaamisen tarve, useamman kerran yössä virtsaamisen tarve, virtsasuihkun heikkous, vaikeus virtsaamisen aloituksessa, virtsaumpi, jälkitiputtelu Hoito: kirurgisesti höyläysleikkauksella tai lievemmässä muodossa lääkehoito

11 ETURAUHASEN LIIKAKASVU

12 ULOSTAMINEN SELVITÄ OPPIKIRJAN AVULLA Mitä ulostaessa tapahtuu?
Mitä on uloste?

13 UMMETUS Suoleen kertyy kiinteää, kuivaa ulostemassaa, joka on vaikeaa ulostaa Syyt: hidastunut suolen toiminta, liikunnan puute, nesteiden vähäinen nauttiminen, ravinnon niukka kuitumäärä, suolistosairaudet, neurologiset sairaudet Hoito: kuitupitoinen ruoka, riittävästi nesteitä, liikunta, lääkehoito, peräruiske Esim. Duphalac, Laxoberon, Pegorion, Vi-Siblin, Microlax-peräruiske

14 RIPULI Akuutti ripuli Krooninen ripuli (kestää yli 3 viikkoa)
Yleisin syy suolistoinfektio Aiheuttajana virukset, bakteerit Veriripuli Krooninen ripuli (kestää yli 3 viikkoa) Ärtyvä suoli, tulehdukselliset suolistosairaude Ripulin hoito Neste- ja elektrolyyttitasapainosta huolehtiminen Joskus antibioottihoito Marjakeitot, maitohappobakteerit, Osmosal

15 HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMIÄ ERITTÄMISEN ONGELMISSA
erittämisen seuranta ja tutkiminen kertakatetrointi, toistokatetrointi, kestokatetrointi virtsaamisessa avustaminen virtsaamisen apuvälineet potilaan ohjaus WC:ssä käyttäminen inkontinenssisuojat vaipat riittävä nesteytys, ruokavaliohoito yleiskunnon kohottaminen ummetuksen lääkehoito

16 VIRTSAAMISESSA AVUSTAMINEN
Huomioi : asiallinen käytös ja hienotunteisuus,potilaan intimiteetti, mahdollisuus käsien pesuun, soittokello aina potilaan käden ulottuvilla, hajujen ehkäisemiseksi apuvälineet viedään aina pois huoneesta Apuvälineet: alusastia, virtsapullo (miehelle), työnnettävä suihku- ja wc-istuin, portatiivi Suojaa itsesi aina tarvittaessa kertakäyttöhanskoilla

17 VIRTSAAMISEN TARKKAILU JA VIRTSAN TUTKIMINEN
Tarkkaile silmämääräisesti: kirkkaus, väri, kertamäärä Tiedustele potilaalta: onko virtsaaminen kivutonta, tyhjeneekö rakko vaivattomasti ja kokonaan, esiintyykö poikkeuksellista tuoksua? Virtsankeräys Liuskakoe (valkuaisaineet, punasolut, valkosolut, PH, Gluc, ketoaineet, nitriitti, ominaispaino) Bakteeriviljely ja sedimentti

18 KATETROINTI Kun virtsantulo estyy tai halutaan tarkkailla virtsaneritystä Se voi olla joko kertakatetrointi tai lyhytaikainen kestokatetrihoito. Virtsaputken katetrointi on invasiivinen toimenpide, joka on suoritettava aseptisesti!

19 VÄLINEET alusastia tai kaarimalja
tehdaspuhtaat pesutaitokset tai sykeröt Tehdaspuhtaat tai steriilit suojakäsineet ja steriili instrumentti pesuneste: NaCl - tai Aqua-liuos hydrofiilinen kertakatetri ja steriiliä vettä tai muovinen kertakatetri ja puudutusaine virtsapullo tai mitta-astia vuoteensuoja

20 KERTAKATETROINTI Välineet varataan katetroitavan viereen.
Pesutaitokset kastellaan NaCl-liuoksella (avustaja) Käytettäessä hydrofiilista katetria katetripakkaus avataan ja steriiliä vettä kaadetaan pakkaukseen. Katetri kiinnitetään pakkauksessa olevalla liimatarralla käden ulottuville. Käytettäessä muovista katetria avustaja antaa tarvittavat välineet katetroijalle työjärjestyksessä. Katetroija laittaa suojakäsineet käteensä, ottaa hyvän työotteen ja pesee virtsaputken suun. Naisilla levitä peukalolla ja etusormella häpyhuulia niin, että virtsaputken suuaukko tulee näkyviin. Miehillä ota tukeva ote peniksestä, vedä esinahka taakse ja nosta penis pystyyn. Miehillä (20ml) pesun jälkeen ruiskutetaan koko puudutusainetuubillinen hitaasti virtsaputkeen. Naisilla (5-10ml) puudutusaine ruiskutetaan katetrin pinnalle ja/tai virtsaputkeen Otetaan katetri pakkauksesta instrumentin avulla samalla säilyttäen työote ja viedään aseptisesti katetri virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsarakko tyhjennetään kerralla virtsankeräysastiaan ja katetri poistetaan.

21 KESKISUIHKUVIRTSANÄYTTEEN OTTAMINEN
PLV eli puhtaasti laskettu keskisuihkunäyte virtsasta tulisi ottaa siten, että virtsa on ollut rakossa vähintään neljä tuntia Näytepurkista virtsanäyte pannaan kahteen näyteputkeen, joista toisesta tutkitaan virtsan perustutkimus ja toisesta bakteeriviljely Tutustu Hoitamalla hyvää oloa s. 261 ja laadi virtsanäytteen annosta potilasohje WC:n seinälle kiinnitettäväksi. Ohjaa potilaalle keskisuihkuvirtsanäytteen anto

22 LIUSKAKOKEEN OTTAMINEN
Ohjaa potilasta tekemään alapesu ja virtsaamaan näytepurkkiin Pue kertakäyttökäsineet Tarkista liuskojen kelpoisuus Ota testiliuska purkista varoen koskemasta testiruutuihin Upota testiliuskan ruudut virtsaan Odota ohjeen mukainen aika ja lue tulos liuskasta vertaamalla sitä pakkauksen väri asteikkoon

23 VAIPAN VAIHTAMINEN VUODEPOTILAALLE
Valitse oikeankokoinen ja oikeanlainen vaippa (vuodepotilaalla vyövaippa tai teippivaippa) Huolehdi potilaan intimiteetistä Pyydä potilasta kääntymään kyljelleen ja koukistamaan jalkansa Desinfioi kädet ja pue kertakäyttökäsineet Vedä potilaan housut alas polvitaipeisiin asti Poista käytetty vaippa kaksinkerroin käännettynä vetämällä taaksepäin Suorita alapesu kosteilla pesulapuilla ja pesuvoiteella Taivuta uusi vaippa kouruksi ja työnnä paikoilleen Oio vaippa takaapäin ja nosta potilaan housut Pyydä potilasta kääntymään selälleen ja suorista/kiinnitä vaippa edestä ja nosta housut

24 ULOSTAMISEN TARKKAILU JA NÄYTTEENOTTO
Tiedustele potilaalta vatsan toimintaa: onko ulostaminen vaivatonta ja ulosteen kiinteys sopivaa Tarkkaile silmämääräisesti: ulosteen väri, koostumus Ulostenäytteellä selvitetään potilaan sairauden syytä. Etsitään viruksia, bakteereja, loisia, verta, rasvaa, sokeria

25 ULOSTENÄYTTEEN OTTAMINEN
Ohjaa potilas alapesulle ja pyydä häntä ulostamaan kaarimaljaan wc-istuimella tai alusastiaan Desinfioi kätesi ja pue kertakäyttöhanskat Pane pieni määrä ulostetta näytepurkkiin puulastalla tai vanupuikolla Toimita näyte ja lähete laboratorioon

26 PERÄRUISKEEN ANTAMINEN
Varaa välineet, huolehdi ergonomiasta ja potilaan intimiteetistä Suojaa vuode vuodesuojalla Avusta potilas kyljelleen Desinfioi kädet ja pue tehdaspuhtaat käsineet Liukasta peräruiskeen pää esim. perusvoiteella tai Ceridal-öljyllä Työnnä peräruiske varovasti peräsuoleen muutaman sentin verran Purista lääkeaine peräsuoleen äläkä päästä puristusotetta irti ennen kuin olet poistanut ruiskeen peräsuolesta Pyydä potilasta pidättämään ulostetta jonkin aikaa Auta potilas alustastialle, portatiiville tai wc-istuimelle Kirjaa toimenpide potilastietoihin

27 TEHTÄVÄT Lue Hoitamalla Hyvää Oloa ”Virtsaaminen ja ulostaminen” s Millaisia asioita sinun tulee lähihoitajana huomioida avustaessasi vuodepotilasta virtsaamisessa tai ulostamisessa? Millaisia apuvälineitä virtsaamisen avustamiseen voi käyttää vuodepotilaan tai huonosti liikkuvan potilaan kohdalla? Millaisissa tilanteissa voidaan käyttää kertakatetrointia, kestokatetri hoitoa tai toistokatetrointia? Mitä virtsainkontinenssi tarkoittaa ja mitä haittaa siitä on potilaalle? Miten inkontinenssia voidaan hoitaa?

28 HARJOITUKSIA JAKOTUNNILLE
Kertakatetrointi avustajan kanssa Potilaan ohjaaminen PLV näytteen antoon ja liuskakokeen ottaminen virtsasta Ulostenäytteeseen tutustuminen Alusastian ja portatiivin käyttö Vuodepotilaan vaipan vaihtaminen Potilas pystyy itse kääntymään ja nostamaan takapuoltaan Potilas ei pysty juurikaan liikkumaan