OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3.

Esitys aiheesta: "OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3."— Esityksen transkriptio:

1 OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3

2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3

3 3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3 Teoriaosuus – Ohjaajana toimiminen ―Erilaiset ohjaustyylit ―Ohjaamisen perusteet Teoriaosuus – Harjoitustapahtuman toteuttaminen Teoriaosuus - Leikit ja pelit Jääharjoitus –Luisteluleikit –Lajileikit –Kiekonhallinta- / mailatekniikkaleikit –Pelit

4 TEORIAOSUUS Toimiminen ohjaajana

5 Kun ohjaat ryhmääsi tai sen yksittäisiä lapsia, ilmaise itsesi yksinkertaisesti: –Valitse ne hetket, jolloin annat ohjeita! –Puhu vasta, kun ryhmä on liikkumatta ja hiljaa! –Vältä puhumista, kun näytät ja olet liikkeessä! –Sijoitu ohjeita antaessasi siten, että näet kaikki pelaajasi yhtä aikaa! –Muista katsekontakti! Käytä sanoja ja sanontoja, joita lapset ymmärtävät! Toimi ”tässä ja nyt” -periaatteella - Havainnoi  Tulkitse  Ohjaa: –Anna lapsille palautetta heidän suorituksistaan! –Lapsen on saatava tietää, oliko hänen suorituksensa haluamasi kaltainen vai oliko siinä jotain parannettavaa. Ja jos oli, niin mitä?! –Vahvista oikeita suorituksia tai suorituksen osatekijöitä! OHJAAMISEN PERUSTEITA

6 6 Muista yksilöllisyys. Mitä lähemmäksi pääset henkilökohtaista ohjaamista, sen parempi. Pidä vaatimustaso korkealla. Käytä järjestyksen ja työrauhan säilyttämiseksi selviä merkkejä ohjatessasi ryhmän toimintaa. Jos harjoitus ei suju, järjestä lyhyt tauko tai piristävä ”välipala” vireyden palauttamiseksi. Päätä harjoitus lyhyeen kokoavaan jaksoon, jonka aikana voit antaa lapsille myönteisessä hengessä palautteen harjoituskerran sujumisesta sekä muistuttaa tulevasta yms.

7 7 OHJAAMISEN PERUSTEITA Käytä sanoja ja sanontoja, joita lapset ymmärtävät! Toimi ”tässä ja nyt” -periaatteella: havainnoi  tulkitse  ohjaa: –Anna ohjattavallesi palautetta heidän suorituksistaan! Lapsen on saatava tietää, oliko hänen suorituksensa haluamasi kaltainen vai oliko siinä jotain parannettavaa. Ja jos oli parannettavaa, niin mitä? –Anna ulkoinen palaute riittävän nopeasti suorituksen jälkeen. Jos suoritusten välinen aika on riittävän lyhyt, niin myös itsekontrolli (lapsen oma palaute) toimii ja oikea liikemalli säilyy. Tällöin lapsi ei toista samaa virhettä suorituksesta toiseen. –Toki virheisiin on puututtava, mutta parhaaseen lopputulokseen pääset vahvistamalla oikeita suorituksia tai suorituksen osatekijöitä.

8 8 OHJAAMISEN PERUSTEITA Muista yksilöllisyys. Mitä lähemmäksi pääset henkilökohtaista ohjaamista, sen parempi. Pidä vaatimustaso korkealla. Käytä järjestyksen ja työrauhan säilyttämiseksi selviä merkkejä ohjatessasi ryhmän toimintaa. Jos harjoitus ei suju, järjestä lyhyt tauko tai piristävä ”välipala” vireyden palauttamiseksi.

9 9 OHJAAMISEN PERUSTEITA Antaessasi ohjeita laskeudu ”lasten tasolle”. Päätä harjoitus lyhyeen kokoavaan jaksoon, jonka aikana voit antaa pelaajille myönteisessä hengessä palautteen harjoituskerran sujumisesta sekä muistuttaa tulevasta yms.

10 TEORIAOSUUS Harjoitustapahtuman toteuttaminen

11 11 HARJOITUSTAPAHTUMAN SUUNNITTELU Harjoitustapahtuman suunnittelussa huomioitavaa –Tavoitteet - mitä tavoitteilla yritetään saavuttaa? –Kuinka monta lasta kuuluu ryhmään? –Mikä on lasten taitotaso? –Mitä lapset osaavat opetettavasta aiheesta? –Harjoituksen rakenne - mitä harjoitteita valitsen?

12 JÄÄHARJOITTELUUN LIITTYVIÄ ERITYISOHJEITA Huolehdi, että harjoituksissa on aina riittävästi välineitä. Hyödynnä kaukalossa kentän piirrokset ja laitamainokset yksittäisiä harjoitteita selvittäessäsi tai ohjatessasi. Varsinkin, jos teitä ohjaajia on useampia, jaa ryhmä pienryhmiin oppimisen / harjoittelun tehostamiksi. Käytä apuvälineitä harjoittelun monipuolistamiseksi. 12

13 13 HARJOITUSTAPAHTUMAN ORGANISOINTI Harjoitustapahtuman organisoinnissa huomioitavaa –Milloin annan ohjeet harjoitukseen? –Miten demonstroin harjoitteen pelaajille? –Missä järjestyksessä harjoitteet etenevät? –Milloin ja miten siirryn tehtävästä toiseen? –Miten huomioin turvallisuuden?

14 14 HARJOITUSTAPAHTUMAN RAKENNE Opetusjärjestelyt –Miten aloitan harjoituksen? –Miten organisoin harjoituksen niin että toistojen ja liikkeen määrä on mahdollisimman suuri? –Miten ohjaan kohti oikeaa suoritustekniikkaa? –Miten huomioin toiminnan ilmapiirin? –Miten lopetan harjoituksen? Tilat ja välineet –Missä toimintaympäristössä harjoitus pidetään? –Mitä välineitä minulla on käytössä? –Kuinka huomioin välineiden käytön niin, että toimintaa tulee jokaiselle mahdollisimman paljon?

15 Laadi harjoituksesta kirjallinen suunnitelma, josta selviää harjotuksen: – Ajankäyttö – Onko koko-, puoli- vaiko kolmasosa- kenttää käytössä – Pelaajamäärä + maalivahdit – Harjoitettavat asiat / ominaisuudet – Harjoitteet / toistojen määrä / pelaaja (2/3 osaa toimintaa!) TOIMENPITEESI ENNEN HARJOITUSTA 15

16 TOIMENPITEESI HARJOITUKSEN AIKANA Muista myönteisen ilmapiirin vaikutus oppimiselle. Tekemällä oppii. Opeta uudet asiat harjoituksen alkupuolella, koska pelaajasi ovat tuolloin vielä virkeitä ja vastaanottavaisia. Pidä kiinni ohjelmasta, mutta ole valmis tarvittaessa joustamaan. Tarkkaile ohjattaviesi innostuneisuutta (älä hakkaa päätäsi seinään). Liiku kentällä, sijoitu siten, että olet harjoitteen painopistekohdalla paikalla 16

17 TOIMENPITEESI HARJOITUKSEN AIKANA Hyödynnä kaikkien ohjaajien panos (useampi aktiivinen ohjaaja jäällä saa paljon aikaan). Pidä harjoitusohjelma mukanasi. Keskity yhdellä harjoituskerralla vain 1-2:een avainasiaan ja tee todella töitä niiden suhteen! Jos sinulla on aikaa keskustella kaukalon laidalla tuttujen kanssa, et tee tehokasta työtä. 17

18 TOIMENPITEESI HARJOITUKSEN JÄLKEEN Käytä harjoitusvälineiden poiskokoamisessa ja tilojen siistimisessä lapsia apuna vuorotteluperiaatteella. Muistuta tarvittaessa ohjattaviasi hygienian merkityksestä (varsinkin, jos peseytyminen ei ole mahdollista heti harjoituksen päättymisen jälkeen. Jos katsot tarpeelliseksi, voit antaa pelaajille toimintaan liittyviä kotitehtäviä, jotka auttavat pelimiehen alkuja kehittymään myös harjoitusten ulkopuolella. Tallenna harjoitusohjelmasi, jotta voit myöhemmin käydä sen läpi oman kehittymisesi varmistamiseksi. 18

19 MUUTA HUOMIOON OTETTAVAA Ole ajoissa paikalla. Varmista, että kenttä ja tarvitsemasi apuvälineet ovat siinä kunnossa kuin harjoite edellyttää. Ole valmis muuttamaan harjoitteen sisältöä jos olosuhteet niin vaativat. Keskity harjoitukseen. Selvitä harjoituksen tarkoitus pelaajillesi lyhyesti. Rakenna itsellesi ns. perusharjoituspaketti, josta voit pienillä muutoksilla saada aikaan “uuden harjoitteen”. (Ei kannata uhrata aikaa aina uusien harjoitteiden opettamiseen) 19

20 OHJAAMISEN PERUSTEET - KERTAUS Kun ohjaat ryhmääsi tai sen yksittäisiä lapsia, ilmaise itsesi yksinkertaisesti: Valitse ne hetket, jolloin annat ohjeita. Puhu vasta, kun ryhmä on liikkumatta ja hiljaa! Vältä puhumista, kun näytät ja olet liikkeessä. Sijoitu ohjeita antaessasi siten, että näet kaikki pelaajasi yhtä aikaa. Muista katsekontakti. 20

21 21 TOIMINNAN ARVIOINTI Arviointi ja palautteen antaminen sekä saaminen –Miten arvioin lasten toimintaa ja ilmapiiriä? –Miten annan palautetta? –Miten arvioin oppimista? –Miten saan lapsilta palautetta harjoituksesta ja ohjaamisesta? –Miten arvioin omaa ohjaamistani suhteessa tavoitteeseen? Arvioinnin vaikutus toimintaan –Miten reagoin saatuun palautteeseen? –Miten vahvistan onnistunutta? –Miten korjaan, jos tarvetta? –Miten kehitän omaa toimintaani?

22 TEORIAOSUUS Ohjaamis- ja opettamistapoja

23 23 OHJAAMIS- JA OPETTAMISTAPOJA Passiivinen liikkeiden ohjaus eli mekaaninen ohjaus menetelmä –Aikuinen ohjaa lasta tekemään tarvittavat, mahdollisimman oikeat liikkeet. –Tällöin lapsi saa havaintoja ja kokemuksia asennoistaan ja liikkeistään sekä ympäristöstään ja sen asettamista rajoituksista. –Tällaista ”kädestä pitäen” tapahtuvaa ohjausta voidaan käyttää, kun lapsi aloittaa uuden taidon harjoittelemisen tai kun on kyse hyvin nuoresta lapsesta, joka ei kykene seuraamaan liikunnan mallia, eikä ymmärrä kielellistä kuvausta. Jäljittelymenetelmä –Lapselle esitetään liikunnan malli ja häntä kehotetaan jäljittelemään sitä. –Malli on esitettävä sellaisella tavalla ja olosuhteissa, että lapsi voi havaita olennaiset toiminnan osatekijät. –Menetelmä perustuu lapsen näköhavaintoon ja siihen, että hän kykenee seuraamaan mallin liikkeitä ja muodostamaan niistä kokonaiskäsityksen.

24 24 OHJAAMIS- JA OPETTAMISTAPOJA Kielellisten ohjeiden varaan liittyvä menetelmä –Edellyttää, että lapsi ymmärtää hänelle kuvatun liikkeen ja kykenee kielellisesti ohjaamaan ja säätelemään liikkumistaan. –Kielelliset ohjeet on helppo saada vastaamaan olosuhteita, joissa liikuntataitoja käytetään. Lapselta ne vaativat liikkeiden toteutusta mielessä: lapsen kielen avulla luoma mielikuva toimii ”oikean” liikkeen mallina ja ehkäisee jo ennalta ”väärät liikkeet”. –Mielikuvaharjoittelu, liikkeiden suorittaminen kokonaisuudessaan ajatuksissa, mahdollistuu siis kun lapsi pystyy kielellisesti ohjaamaan liikkumistaan (noin viiden vuoden iässä). –Kielellisten ohjeiden ja mielikuvaharjoittelun avulla on vaikeaa, jopa mahdotonta opettaa liikkeitä tai liikuntataitoja, joihin sisältyy lapselle tuntemattomia osia.

25 25 OPETUSTYYLIT M.Moston – opetustyylien spektri –Tyyli A- Komentotyyli –Tyyli B- Harjoitustyyli –Tyyli C- Vuorovaikutustyyli –Tyyli D- Itsearviointityyli –Tyyli E- Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu –Tyyli F- Ohjattu oivaltaminen –Tyyli G- Ongelmanratkaisutyyli –Tyyli H- Erilaisten ratkaisujen tuottaminen –Tyyli I- Oppilaan suunnittelema yksityinen ohjelma –Tyyli J- Oppilasaloitteinen tyyli –Tyyli K- Itseopiskelu

26 26 OPETUSTYYLIT Huomioitavaa valittaessa eri opetustyylejä: –Tulisi tunnistaa, mikä on lapsikeskeinen opetustyyli eli missä lapsi pääsee itse vaikuttamaan omaan oppimiseen. –Tulisi päästä irti ohjaajakeskeisestä ohjaustyylistä. –Huomioida lapsi yksilönä ja päästä yhä enemmän suorittajakeskeiseen ohjaamiseen.

27 TEORIAOSUUS LEIKIT JA PELIT

28 28 LEIKIT JA KISAT KUULUVAT LAPSILLE Hyvä leikki palvelee kokonaisvaltaista kehitystä huomioiden liikuntamäärän, taitojen oppimisen sekä psyykkisten ja sosiaalisten valmiuksien kehittymisen. Leijonakiekkokoulun leikit ja kisat toimivat yllä kuvatusti ja ovat kaikki opetusisältöihin sidottuja. Leijonakiekkokoulussa opitaan myös numeroita, kirjaimia, värejä, eri kehonosia, muotoja ja käsitteitä.

29 29 LEIKIT JA PELIT LEIKKIEN KÄYTTÖ OPETUSTILANTEESSA Leikkien käyttäminen luistelutaidon ja pelin oppimiseksi on erinomainen keino hyödyntää lasten omaa halua leikkiä ja liikkua. Leikkien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Leikin sääntöjen tulee olla selkeät, jotta lapset oivaltavat mistä on kyse. 2) Leikitkin vaativat tekijältään taitoa. On tärkeää valita leikki siten, että kaikki voivat ottaa leikkiin osaa niin halutessaan. 3) Mielellään leikkejä, joissa kukaan osallistuja ei putoa pois, vaan saa uuden tehtävän ja pääsee osallistumaan uudessa tehtävässä leikkiin. 4) Oikein valittu leikki tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää liikunta- ja sosiaalisia taitoja monipuolisesti.

30 30 LEIKIT JA PELIT Hyvä leikki –On hauska –Opettaa uutta –Virkistää ja antaa vaihtelua –Tutustuttaa muihin ja poistaa jäykkyyttä –Antaa itseluottamusta –Lisää tietoja ja taitoja –Poistaa aggressioita –Vapauttaa ilmapiiriä –Antaa oivalluksia –Antaa mahdollisuuden olla mukana - osallistua –Kehittää monipuolisesti eri aisteja –On jännittävä ja mieli hyvää tuottava –Kehittää myönteisiä ominaisuuksia –Auttaa löytämään omat lahjat ja kyvyt

31 31 LEIKIT JA PELIT Liikuntaleikin toteuttaminen –Alkuvalmistelut; välineet, alueet –Leikin nimeäminen –Ryhmiin / rooleihin jako –Leikin kulun selittäminen ja näyttäminen –Leikin kokeilu –Leikkiminen –Leikin päättäminen –Leikin purkaminen (tunnetila / roolit pois)

32 32 LEIKIT JA PELIT Leikin ohjaaja –Leikkii itse –Hallitsee leikin –On innostunut –Toimii oikeudenmukaisesti –Pitää kiinni säännöistä –Huomioi vaihtelevaisuuden –Huolehtii leikin loppuun viemisestä –Vaistoaa, milloin on aika lopettaa –Aloittaa ja lopetttaa leikin selkeästi

33 33 LEIKIT JA PELIT MILLAISIA LEIKKEJÄ Aloittelijoille on hyvä valita leikkejä, joissa ei tarvitse kilpailla muita vastaan. Tällaisia leikkejä ovat mm. esineiden keräilyleikit. Edistyneemmille voidaan aloittaa hippaleikit, joissa ei käytetä mitään välineitä vaikeuttamassa suoritusta. Tällainen leikki on esim. kuka pelkää jäämiestä ilman mailaa ja mailan kanssa. Erilaiset pelit antavat paljon mahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi saa omalle osaamisen tasolleen soveltuvia tehtäviä.

34 34 LEIKIT JA PELIT JÄÄKIEKKOLEIKIT Luisteluleikeillä voidaan luistelutaitoa kehittää monipuolisesti –Luisteluleikki on hyvä valinta jonkin tietyn tavoitteen esim. kaarreluistelun kehittämiseksi. Tarkkuusleikeillä voidaan kehittää mm. syöttö- ja laukaisutaitoja –Tarkkuusleikit vaativat hyvää keskittymistä tehtävään. Hippaleikeillä voidaan kehittää mm. kiekon kuljetus, syöttö- ja laukaisutaitoja –Hippaleikit ovat vaativia leikkejä, joissa lapsi yrittää samaaikaisesti huolehtia oman välineensä hallinasta ja tarkkailla ympäristöään. Pelitilannerooleissa toimimista voidaan harjoitella leikkien avulla –Leikkiessä voidaan oppia jääkiekkoon liittyviä eri käsitteitä ja liittää niihin konkreettista toimintaa.

35 35 MENETELMIÄ OPPIMISEN TUEKSI Kortit –Tehtäväkortit –Kuvakortit –Viivakortit –Numerokortit –Aakkoskortit Paritehtävät Kehontuntemistehtävät Eri käsitteiden oppimistehtävät Leikkien käyttäminen

36 JÄÄHARJOITUS

37 37 JÄÄHARJOITUS 3 - SISÄLTÖ Jääharjoitus –Luisteluleikit –Lajileikit –Kiekonhallinta- / mailatekniikkaleikit –Pelit

38 KIITOS !