Sellipalo Turun psykiatrisen vankisairaalan sellipalo Turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen Rikosseuraamuslaitos/Kehitys-ja hallintoyksikkö/Turvallisuus.

Esitys aiheesta: "Sellipalo Turun psykiatrisen vankisairaalan sellipalo Turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen Rikosseuraamuslaitos/Kehitys-ja hallintoyksikkö/Turvallisuus."— Esityksen transkriptio:

1 Sellipalo Turun psykiatrisen vankisairaalan sellipalo Turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen Rikosseuraamuslaitos/Kehitys-ja hallintoyksikkö/Turvallisuus ja Kiinteistöt 23.5.2013

2 . ORGANISAATIO Turun psykiatrinen vankisairaala sijaitsee Turun vankilan muurien sisäpuolella ja on rakenteellisesti ja teknisesti samaa rakennuskantaa

3 Vankilapalojen kokonaismäärä 2006 - 2012 Pelastustoimen onnettomuustietokanta Prontosta hakemalla on saatu vuosina 2006 - 2012 tapahtuneiden vankilapalojen lukumääräksi 62. Paloja on todennäköisesti enemmänkin, mutta ne eivät kaikki välttämättä kaikki ole tilastoituneet, jos laitos on hoitanut sammutustehtävän itse Tänä vuonna ollut kaksi vankilapaloa (Turku). Palotapahtumissa lähes aina on kyseessä vangin sytyttämä palo. Sytyttämiseen on käytetty vuodevaatteita, patjaa, omia vaatteita tai paperia. Tyypillisesti palo on saanut alkunsa sellissä, harvemmin keittiössä, oleskelutilassa, varastossa tai työtilassa. 18.9.20163 Vankilapalot 2006 - 2012

4 SELLI WC/S OSASTOKÄYTÄVÄ OVI SELLIN POHJAKUVA Tuloilmalaite oven yläpuolella Poistoilmalaite katonrajassa VAATEKOMERO

5 SELLIOVI SISÄLTÄPÄIN KATSOTTUNA Vartijan ovisilmä Ruokintaluukku Vaatekomero Kulunvalvonnan painonappi Käsivedin Sellin ovi on suunniteltu niin, ettei vanki voi telkeytyä sisään

6 SELLIN ETEISKÄYTÄVÄ Paloilmaisin ( monikriteeri- ilmaisin kantaäänihälyttimellä) ) Eteisen kattovalopiste WC-tila, jossa on poistoilmakoje Tuloilmalaite (toimii palorajoittimena yhdessä palopellin kanssa)

7 SELLI SISÄLTÄ Pikapuhelinpääte Palamattomat verhot

8 SELLIVUODE Patja, peitto ja tyyny pitivät olla palamattomia materiaaleja, mutta todennäköisesti useat pesukerrat ovat poistaneet palosuojauksen, koska sellipalossa ne paloivat.

9 9 VIRHEELLINEN UUTISOINTI

10 TAVANOMAINEN SELLIOVI 18.9.2016Tekijän Nimi10 Tekijä: Forssan Metallityöt Oy Turuntie 38 Forssa Ovi on palotestattu 2.7.2004 standardin SFS- EN 1634-1 mukaan. Testissä olivat myös ovessa käytetyt helat ja lukko. Lisäksi tarkastusluukusta on VTT:n arvio palonkestävyydestä 21.11.2005. Arviossa luukku täyttää Suomessa asetetut EI 15- luokan vaatimukset.

11 VANKISAIRAALAN SELLIOVI Ovessa on sähkölukko, jota ohjataan kulunvalvonnalla (ei käytetä avainta normaalikäytössä) Tarkastusluukussa on mekaaninen lukko avainpesällä Ovessa on ovipumppu, joka varmistaa oven sulkeutumisen Kulunvalvontalukija Salpojen vedin Paloilmaisimen merkkivalo Avainpesä Tarkastusluukku Toimintavalo Vartijan ovisilmä

12 SELLIN OVEN TELJENTÄ Väärin asennettu vastarauta. Lukitustilassa vastarauta ottaa lukon teljen vastaan ovea työnnettäessä ulospäin. Risen lukitusohjeessa salpojen pitää ottaa vastaan työntövoima eikä teljen ! Toinen vanki oli neuvonut uhria sullomaan karmin ja ovilehden väliin tiiviin paperitukoksen, jolloin telki ottaa kiinni vastarautaan ja ovi ei enää aukea sähköisesti eikä mekaanisesti

13 Poistoilmalaite kuristimena (Sellissä sijaitsee WC:ssä) Tuloilmalaite kuristimena (Sellissä sijaitsee oven yläpuolella) SAVUNRAJOITIN Kanavaan asennettava kuristin

14 VANKISAIRAALAN IV-PERIAATE

15 SAVUN LEVIÄMISEEN VAIKUTTANEITA SEIKKOJA Kohteen rakennuslupa haettu vuonna 2003, joten suunnitelmat on laadittu vuoden 1980 SRMK / E7 mukaan Kohteessa käytetty ns. yhteiskanavajärjestelmää (eri kerrosten tilat liitetty pystykanavaan kuristinta käyttäen), joka em. määräysten mukaisesti oli normaali käytäntö asuin- ja majoitustiloissa. Nykyisen E7:n mukaan asunnoissa voidaan edelleen käyttää yhteiskanavajärjestelmää. Kohteessa oli sellikohtaiseen tuloilmahaaraan asennettu kuristimen lisäksi palopelti Kohteessa sellejä palveleva tulo- ja poistokone olivat käynnissä palon aikana (tämä pienensi savunleviämistä yläpuoliseen selliin) Kohteessa ilmamääräsäädöt oli tehty siten, että poistoventtiilillä ei (eikä tuloventtiilillä) ollut riittävää painehäviötä, jotta ko. laitteet täyttäisivät kuristimelle asetetut vaatimukset Saadun tiedon perusteella savu levisi yläpuoliseen selliin poistoilmakanaviston kautta (ei tuloilmakanaviston) Poistoventtiilien ”väljä” säätö on edesauttanut savun leviämistä yläpuoliseen selliin (ei toiminut riittävänä kuristimena) Palopeltikään ei olisi toiminut, koska sitä ei ollut huollettu. (Laitoksessa oli paljon toimimattomia palopeltejä)

16 Esityksen teema / aihe Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja - laitteistojen puhdistamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä huhtikuuta 1999 annetun pelastustoimilain (561/1999) 88 §:n nojalla: 3 § Viiden vuoden välein puhdistettavat ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot Vähintään viiden vuoden välein tulee puhdistaa: 1) sairaalan, vanhainkodin ja suljetun rangaistuslaitoksen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot; 4 § Puhdistustyö Puhdistuksessa tarkastetaan kanavien tiiviys ja palorajoittimen toiminta. Kanavien tiiviys tarkastetaan painekokeella, jos kohteen toiminnot edellyttävät erityistä tiiviyttä ja muutoin siltä osin kuin on syytä epäillä tiiviyden tasoa. 6 § Puhdistuspöytäkirjan sisältö Puhdistuspöytäkirjaan on merkittävä: 5) työmenetelmät 16 ??? ?

17 -tarkennettu potilaiden hallussapitotavaroiden määrää paloturvallisuus huomioiden (palavan materiaalin vähentäminen) -osastoilla ainakin kerran viikossa sellitarkastukset, joissa vähennetään palokuormaa -sytytysvälineiden poistaminen 4.3 alkaen -tupakkahuoneissa ovat seinään ketjuilla kiinnitetyt sytyttimet -ulkoiluun saa mukaan yhden sytyttimen, joka tulee palauttaa ulkoilun päätyttyä -ovien kiinni ollessa päiväaikaan, tulta saa tupakkaan 1 x tunnissa -yöaikaan saa tulta toimintavalon sytyttämällä kerran tunnissa klo 23:00 asti, jonka jälkeen voi seuraavan kerran aamulla osaston auettua tupakoida KOKEMUKSET TUPAKOINTIRAJOITUKSESTA TÄHÄN MENNESSÄ PELKÄSTÄÄN POSITIIVISIA. POTILAAT NUKKUVAT PAREMMIN JA PIDEMPÄÄN ! -henkilökunta ei koske palotilanteessa IV-ohjauksiin. Sen tekee palokunta. -tekniikan korjaaminen on vielä kesken……….. PARANNUKSIA SAIRAALAN PALOTURVALLISUUTEEN

18 TEHOSTAMISTOIMIA KOKO ALALLA Kokonaan palamattomat patjat tullaan hankkimaan kaikkiin laitoksiin Paloturvallisuuteen liittyvät järjestelmät selvitetään. Niiden toiminta ja kunto tarkastetaan laitoksissa ja dokumentoidaan syksyyn mennessä Huhtikuun turvallisuuspäivillä, johon osallistuivat laitosten turvallisuudesta vastaavat henkilöt, käytiin Turun sellipalo yksityiskohtaisesti läpi. Valmiussuunnittelupäivillä ensi syksynä Kuopion pelastusopistolla on yhtenä aiheena sellipalot. Senaatin ja laitosten vastuurajapinnat paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa yritetään selkeyttää. Kylmäkosken vankilaan tullaan rakentamaan sprinklaus ensi talvena. (Pirkanmaan pelastuslaitos järjesti laitokseen lisäpalotarkastuksen heti Turun sellipalon jälkeen.Turvallisuusselvitys käytiin tarkasti läpi, jolloin ei jäänyt muuta vaihtoehtoa laitokselle kuin sprinklaus) Rikosseuraamuslaitoksessa valmistellaan mahdollisuutta savuttomiin laitoksiin niin kuin esim. Ruotsissa ja Virossa, joissa on hyvät kokemukset savuttomuudesta.

19 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS. 19 PALOILMOITINKESKUS (PALOILMOITINURAKOITSIJA) Savupeltien- ohjauskeskus (PÄÄURAKOITSIJA) Kiinteistöval- vontakeskus (RAU-URAKOITSIA) Sprinkler- keskus (SPRINKLER- URAKOITSIJA) Mobiililaitteiden keskuslaite (ERILLISUARKKA) Kulunvalvonta- järjestelmä ( KULUNVALVONTA- URAKOITSIJA) Ilmastoinnin sähkökeskus (SÄHKÖURA- KOITSIJA) Savupellit (LVI-URAKOITSIJA) Suunnittelemassa: Palotekninen suunnittelija LV-suunnittelija IV-suunnittelija Sähkösuunnittelija Turvatekninen suunnittelija Rakennusautomaatiosuunnittelija (RAU) (Muutossuunnittelija laitetoimittaja !) Kokonaisvalvonta: ? ?

20 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LIITE TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Turvallisuusselvitykseen tarvitaan liite, jossa selvitetään yksinkertaisesti ja selkeästi paloturvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminta ! Liite koostuu: Yhdestä yhtenäisestä sähköisestä järjestelmäkuvauksesta, jossa on kaikki järjestelmät kuvattuna ja niiden tekniset liitännät toisiinsa. Kuvauksessa pitää olla pääkomponenttien todelliset merkinnät ja sijaintitiedot. Yhdestä yhtenäisestä IV-teknisestä järjestelmäkuvauksesta, jossa kokonaistoiminta on esitetty graafisesti Lyhyt kirjallinen selostus järjestelmien toiminnasta eri palotilanteissa ja testausmenetelmät. Paloturvallisuusjärjestelmiin tarvitaan yksi yhteinen tarkastuspöytäkirja, jossa on tehty yhteiset toimintakokeet ja tarkastettu liitännät järjestelmästä toiseen asennusteknisesti ja dokumentoinnin osalta

21 SÄHKÖTEKNINEN JÄRJESTELMÄKUVAUS

22 IV-TEKNINEN JÄRJESTELMÄKUVAUS